Olen kolmekymmentä vuotias ja mies haluaisi odottaa lapsen hankkimista vielä 5 vuotta

Miksi on ehdottoman tärkeää, että tänne syntyy lisää työttömiä ympäristön paskaajia? O_o

Miksi muijat haluaa useammin kotileikkiä kuin miehet? Tämä sama kuvio vain toistuu ja toistuu ja jos joskus mies haluaa lapsen niin siitä kova hehkutus kun on niin harvinaista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen 31-vuotias mies ja ajatus siitä, etä hankkisin lapsia seuraavan viiden vuoden aikana on täysin utopistinen. En ole tehnyt murto-osaakaan siitä, mitä haluan tehdä lapsettomana aikuisena.

Ihan ok, jos olet sinkku tai jos puolisosi on vela. Kaikki eivät edes halua lapsia.

Jos sinulla on samanikäinen vaimo/tyttöystävä, joka haluaa lapsen, kannattaa kertoa tuo selväsanaisesti hänellekin, jotta voi päättää, mitä tehdä.

Jos taas itse haluat lapsia 'joskus', niin elät hieman utopistisesti nyt, jos uskot aikaa olevan riittämiin.

Olen mies, joka elää omien arvojensa mukaisesti. Minulla ei ole mitään utopistisia kuvitelmia. Luuletko, etten pyrkisi heti laittamaan naista paksuksi, jos se olisi minulle maailman tärkein asia?

Kyllä moni vielä hyvin tulee raskaaksi 35-vuotiaana ja vanhempanakin. On olemassa kaiken maailman hoitoja jos ei onnistukaan luomuna. Tietty voi tulla sairauksia, jonka takia tulee hedelmättömäksi, mutta sellaiseen nyt voi sairastua jo 18-vuotiaana. Omassa suvussani lapset on saatu 30-40-vuotiaana, myös monen kaverin vanhemmat on ollut yli 30-vuotiaita saadessaan esikoisensa. Itse olen 25 eikä omasta kaveripiiristäni kukaan ole vielä hankkinut lapsia eikä ole vielä suunnitellutkaan. Moni tosin vasta opiskelee, itsekin valmistun vasta 29-vuotiaana, enkä kyllä oo koskaan ajatellu hankkivani lapsia, mutta jos hankkisin, niin se väistämättä tapahtuisi ollessani yli 30.

Mutta jos susta tuntuu ett oot nyt tai parin vuoden sisällä valmis saamaan lapsia niin sun vaan täytyy saada sun miehes ymmärtämään asia. Jos jäät odottamaan, voi olla että mies onkin valmis jo 2 vuoden päästä eikä vasta 5 vuoden päästä. Mutta voi hyvin käydä että 35v sanoo ettei haluakaan lapsia. Kannattaa siis käydä kunnon keskustelu eikä hyväksyä mitään löpinöitä vaan että joko sovitte että hankitte lapsia pian tai jos se ei miehelle sovi niin sun pitää sitt varmaan löytää uus mies tai hankkia lapsi yksin.

Mulla on lähipiirissä monta paria, jotka yrittäneet lasta jo useamman vuoden, mutta ei vaan tärppää. Suurin osa reilu kolmekymppisiä. Pahimmalta tuntuu nähdä ne melkein nelikymppisiksi odottaneet, joiden ajastin tikittää jo niin viimeisillään ettei mitään toivoa. Näille pareille on yhteistä se että ollaan ensin eletty vuosia yhdessä, hankittu iso omistusasunto ja menty naimisiin ajatellen että nyt saa lapsi tulla kun on kaikki valmiina. Ja sitten sitä ei tulekaan. Lapsettomaksi jääminen ei varmaan ole suuri menetys sellaiselle, joka ei koskaan halunnut lapsia tai ei ollut oikein varma haluaako. Se on kuitenkin todella raastavaa ihmiselle, jolle lapset kuuluivat haaveisiin.

Miestä ei kannata painostaa lasten hankintaan. Todennäköisesti mies ei lapsia edes halua ja yrittää ostaa aikaa. Joudut päättämään kumpaa ilman pystyisit lopun elämäsi elämään; miestä vai lapsia. 

Lapsettomat eivät ole sen onnettomampia kuin lapsia saaneetkaan. Mikä tuntuu vauvakuumeilevasta 30-vuotiaasta elämän päättävältä katastrofilta, on kuitenkin 45-vuotiaan kokemuksessa jo jäsentynyt yhdeksi mutkaksi elämän mittaisella matkalla. Tätä on tietysti vaikea uskoa etukäteen, jos ei ole lapsettomuutta kokenut, mutta älkää olko itsellenne noin ankaria. Kyllä se ihan oikeasti käänyy hyväksi.

Vierailija kirjoitti:

Mulla on lähipiirissä monta paria, jotka yrittäneet lasta jo useamman vuoden, mutta ei vaan tärppää. Suurin osa reilu kolmekymppisiä. Pahimmalta tuntuu nähdä ne melkein nelikymppisiksi odottaneet, joiden ajastin tikittää jo niin viimeisillään ettei mitään toivoa. Näille pareille on yhteistä se että ollaan ensin eletty vuosia yhdessä, hankittu iso omistusasunto ja menty naimisiin ajatellen että nyt saa lapsi tulla kun on kaikki valmiina. Ja sitten sitä ei tulekaan. Lapsettomaksi jääminen ei varmaan ole suuri menetys sellaiselle, joka ei koskaan halunnut lapsia tai ei ollut oikein varma haluaako. Se on kuitenkin todella raastavaa ihmiselle, jolle lapset kuuluivat haaveisiin.

Miestä ei kannata painostaa lasten hankintaan. Todennäköisesti mies ei lapsia edes halua ja yrittää ostaa aikaa. Joudut päättämään kumpaa ilman pystyisit lopun elämäsi elämään; miestä vai lapsia. 

Lasten tekeminen ylipäätään on epäinhimillistä, mutta vielä pahemmaksi sen tekee nämä, jotka kiirehtivät porsimaan hirveällä kiireellä epävakaassa parisuhteessa huonossa taloustilanteessa vanhemmat vailla osaamista, josta joku olisi valmis maksamaan. Myöhemmin lapsi saa vielä elämäänsä sisarustensa isät ja raa'an taistelun työpaikoista, kun taas äiti voi miettiä tyytyväisenä itsekseen että onneksi ehti lisääntyä.

Vierailija kirjoitti:

Miksi on ehdottoman tärkeää, että tänne syntyy lisää työttömiä ympäristön paskaajia? O_o

Hieno kalastusyritys Hermanni.

Vierailija kirjoitti:

Meillä oli vähän samanlainen tilanne, sanoin miehelle suoraan että meidän ei ehkä kannata jatkaa yhdessä jos toiveet on niin erilaiset. Sepäs pelästyi, ja alle vuoden päästä meillä olikin jo vauva...

Toivottavasti ei tehnyt lasta sua miellyttääkseen.

Jos ap:n mies ei halua lasta, sitä pitää kunnioittaa. En itse hommaisi lasta kenenkään kanssa kun en halua.

Vierailija kirjoitti:

Olen 31-vuotias mies ja ajatus siitä, etä hankkisin lapsia seuraavan viiden vuoden aikana on täysin utopistinen. En ole tehnyt murto-osaakaan siitä, mitä haluan tehdä lapsettomana aikuisena.

En ihan usko että kukaan elämässään ehtii tekemään tai saavuttamaan kaikkea mitä tahtoisi ennen tiettyä elämänvaihetta tai ikää. Sellaista se on, kaikkea ei vaan voi saada.

 

Kuvittelin itse nuorena että lapset sitten kun maisterinpaperit ja asunto hankittu mutta kun ei sinne yliopistoon noin vaan suoraan lukiosta aina mennäkkään niin noh suunnitelmat uusiksi. Vähän realismia kehiin. 

Jos ne lapsettomat seikkailut ovat tärkeämpiä kuin lapset niin toki. Päätös joka on jokaisen oma.  Mutta kannattaa miettiä kauanko menee että ne kaikki tulee saavutettua ja onko siinä kohtaa realistista hankkia enää lapsia, varsinkaan omanikäisen naisen kanssa (eikä se miestenkään hedelmällisyys ikuista ole). Lasten hankintaa kun ei vaan biologisesti voi ikuisesti lykätä. Sitten vaan miettimään kumpi tärkeämpää, kaikkea ei elämässä aina vaan saa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla on lähipiirissä monta paria, jotka yrittäneet lasta jo useamman vuoden, mutta ei vaan tärppää. Suurin osa reilu kolmekymppisiä. Pahimmalta tuntuu nähdä ne melkein nelikymppisiksi odottaneet, joiden ajastin tikittää jo niin viimeisillään ettei mitään toivoa. Näille pareille on yhteistä se että ollaan ensin eletty vuosia yhdessä, hankittu iso omistusasunto ja menty naimisiin ajatellen että nyt saa lapsi tulla kun on kaikki valmiina. Ja sitten sitä ei tulekaan. Lapsettomaksi jääminen ei varmaan ole suuri menetys sellaiselle, joka ei koskaan halunnut lapsia tai ei ollut oikein varma haluaako. Se on kuitenkin todella raastavaa ihmiselle, jolle lapset kuuluivat haaveisiin.

Miestä ei kannata painostaa lasten hankintaan. Todennäköisesti mies ei lapsia edes halua ja yrittää ostaa aikaa. Joudut päättämään kumpaa ilman pystyisit lopun elämäsi elämään; miestä vai lapsia. 

Lasten tekeminen ylipäätään on epäinhimillistä, mutta vielä pahemmaksi sen tekee nämä, jotka kiirehtivät porsimaan hirveällä kiireellä epävakaassa parisuhteessa huonossa taloustilanteessa vanhemmat vailla osaamista, josta joku olisi valmis maksamaan. Myöhemmin lapsi saa vielä elämäänsä sisarustensa isät ja raa'an taistelun työpaikoista, kun taas äiti voi miettiä tyytyväisenä itsekseen että onneksi ehti lisääntyä.

Oletko tosissani? :D Lapsen tekeminen on nimenomaan inhimillistä. Joo tiedän, vastaat tähän, että maapallo on jo nyt liikakansoitettu ja on epäinhimillistä tehdä tänne enää yhtään lisää ihmisiä kärsimään, sotimaan ja luontoa tuhoamaan yms. Pessimismi ei ole realismia, ja suvun jatkaminen on erittäin inhimillistä. 

Todella yllättävää että täällä on taas velat riehumassa.

5 v päästä tulee seuraavat 5v tai edes kaksi tai ei ainakaan nyt. Ja sun munasolut sanoo hei hei.

Odottaisin 5 vuotta.

Ehkä mies on sinulle väärä?  Unelmanne ovat erilaisia tai mies ei halua vastuuta perheestä ja lapsista. Kannattaa pitää kiinni omista unelmista eikä haaskata hirveästi aikaa odotellen toisen ehkä kypsyvän ajatukseen. Tosiaan voihan olla, että mies ei halua sinun kanssasi lapsia, joten odottelu ei ehkä muuta tilannetta ikinä.

Lähipiirissäni on muutamia lapsettomaksi jääneitä henkilöitä ja voin sanoa, että kaikki 

heistä näin +50-vuotiaana katuvat  tai surevat lapsettomuuttaan.