"Äitiii! Anna mä kerron tämän vielä...äiti .. äiti.. yks juttu! " joka aamu. Taksi odottaa ja tyttö pölisee

Voiei, olin itse lapsena ihan samanlainen ja kaipaan sitä elämäniloa jota lapsena koin. Nykyään näkee jo silmistäkin ettei sitä samaa riemua enää ole.

Ehkäpä keskittyminen helpottuu iän myötä ja "harjoittamalla" sitä? Itselläni ainakin mutta edelleen voi jotkut asiat mennä keskittymisen takia täysin ohi ja jäädä tekemättä. Rakasta ihanaa tyttöäsi juuri tuollaisena tättähääränä myöhemmin voi olla että tuo puheliaisuus vaihtuu vuosien puhumattomuudeksi niinkuin itselläni.

Niin, mitäs sitten? Hän on hän. Arvosta ja kunnioita häntä omana itsenään. Samaa se on " normaaleilla" lapsilla vaikka ei mitään voimakasta epäilystä olekaan, saa hoputtaa aamun. Minkäs teet? Hankit niin voimakkaat lääkkeet ettei puhu? Adhd vaikuttaa jo itsellään lapsen henkiseen ja fyysiseen kehitykseen, lääkkeet voimistavat tätä.. Hän on " pienempi kuin onkaan"

Arvosta lasta omana itsenään. Jos myöhästyt töistä, herätkää aikaisemmin?

Tutkimuksiin, ja sitten ehkä sopiva lääkitys niin helpottuvat sekä sinun että tytön aamut. Ei tuollainen ole normaalia yhdeksänvuotiaalle (oikeasti, kolmas- tai neljäsluokkalainen ei enää käyttäydy kuin kolmevuotias).

Miksi lapsia ei voi arvostaa ja kunnioittaa omana itsenään? Heti jos sotkee aikuisen tärkeät aikuisen asiat hankitaan pennuille tylsistyttävät lääkkeet. Surullista.

Aikuiset vois itse hakea itselleen piriä niin kävis aamutoimet rivakammin.

Aada on ihana. Ei siinä mitään muttia.

Jos epäilet jotain sairautta, niin pyydä lähete tutkimuksiin. Kai se opettajakin voi siinä auttaa? Lausunto ainakin.

Ja koululääkäri. Sinne tai muualle ja keskustelemaan, että miten tässä toimitaan.

Tutulla lapsella todettiin ADHD ja sai lääkkeet ja siksi sai pysyä normaali luokassa. Muuten olisi joutunut eri luokalle...oli niin hyrrä.

Kuulostaa ihanalta tytöltä, ja jos vielä saa koulussa hyviä numeroita ja on sosiaalinen niin en ehkä ymmärrä missä on ongelma. Meillä kaikilla on erilaiset temperamentit, joita kasvatuksella pyritään hillitsemään, mutta tuntuu, että nyky-yhteiskunnassa ei ole enää sijaa kuin vain tietyn tyyppisille lapsille (kiltille, uteliaalle, sosiaaliselle ja rauhalliselle lapselle). Tuntuu, että kaikki muut luonteenpiirteet ovat vain häiriökäyttäytymistä, jolle täytyy saada diagnoosi, ja jotka täytyy parantaa. Mitä jos antaisit lapsen olla sellainen kuin on ja yrittää tehdä esim. keskittymisharjoituksia, joita yllä ehdotettiin? 

Kuuluu ikään. Meillä täysin normaali 9v ja sama ongelma. Koska musta on tärkeetä a) oppia huolehtia omista aikatauluistaan ja b) saada herätä omaan tahtiinsa ja nauttia puheripuleista, olen alusta asti painottanut lapselle näiden kahden yhdistämistä. Meillä lapsi siis kulkee kello kädessä, tietää koska täytyy olla valmis (ajoissa olemisen tärkeys iskostettu kunnolla) ja ystävällisesti muistutan väliajoin katsomaan kelloa. Näin mun ei tarvitse nostattaa verenpainetta. Kyllä välillä menee vieläkin yli ja ajantaju hämärtyy, mutta silloin vaan muistuttaa tiukemmin. Se kuuluu ikään.

Aada on ihana, mutta miksi äiti ei päätä olla äiti?

Lapsella on vielä yksi asia, mutta sen sijaan, että vastataan, niin todetaan, että nyt menet ulos odottamaan taksia. Ja sen jälkeen lapsi viedään ovella, ohjataan ulos, sanotaan "hyvää koulupäivää" ja suljetaan ovi.

Vierailija kirjoitti:

Kuuluu ikään. Meillä täysin normaali 9v ja sama ongelma. Koska musta on tärkeetä a) oppia huolehtia omista aikatauluistaan ja b) saada herätä omaan tahtiinsa ja nauttia puheripuleista, olen alusta asti painottanut lapselle näiden kahden yhdistämistä. Meillä lapsi siis kulkee kello kädessä, tietää koska täytyy olla valmis (ajoissa olemisen tärkeys iskostettu kunnolla) ja ystävällisesti muistutan väliajoin katsomaan kelloa. Näin mun ei tarvitse nostattaa verenpainetta. Kyllä välillä menee vieläkin yli ja ajantaju hämärtyy, mutta silloin vaan muistuttaa tiukemmin. Se kuuluu ikään.

Näin juuri!

Ja meillä tulee pojalle kotiin läksyksi niitä tehtäviä, joita ei ole saanut koulussa tehtyä kun on jäänyt miettimään jotain tai " ei ole jaksanut tehdä"

Maailma muuttuu, ei nykyään ole niin että painetaan menemään ja ei saa ajatella tai istutaan hiljaa ja sopeudutaan.

Arvostetaan lapsiamme!!!

Sanot lapselle topakasti ja tiukasti, että "nyt pölinät pois ja keskity. Pue takki. "

"Jutellaan koulun jälkeen. " Jos yrittää jatkaa, keskeytä sanomalla "Pue. Ei jutella, nyt puetaan. Taksi odottaa".

Meilläkin mentiin taksilla kouluun. Meillä oli kello soimassa, jolloin piti alkaa pukea, ja kellohälytys, milloin mentiin odottamaan taksia. Korostimme siis moneen kertaan, että sinä olet pihalla kun taksi tulee. Lyhyet määräävät ohjeet, katkaise se pulina. Meillä oli mies aamulla paikalla joka toinen viikko,  itse olin ekan vuoden vuorotteluvapaalla. Kielsin mm. puhumisen syömisen aikana. Kun tekee jotain muuta, ei pysty kahteen asiaan, niinpä se toinen pitää  jättää pois. Eli pölinät pois ja tehdään asia. Syö. Juo. Pese hampaat. Istu. Pue. Hyvin hoiti poika itsensä taksiin tokalla luokalla ja siitä eteenpäin.

Jos annat ne tyyliin "Milla kulta pesehän nyt ne hampaasi, pue sitten päällesi ja laita kengät jalkaasi ja muista ottaa koulureppusi" hukkaat vain aikaasi. Se on liian pitkä ohje levottoman lapsen muistettavaksi.

Koulussa pulinat jäi pois, kun pojalla oli tuolilla jonkunlainen erikoistyyny, jolla istui. Oli 9 oppilaan erityisluokalla luokat 1-6. Oli oikein hyvä ja topakka opettaja. Jos joku luulee, että erityisluokka on paha asia, niin ei ole, jos siellä on samantapaisia lapsia. Keskittymisrauha on paljon parempi kuin normiluokalla. Diagnoosi voi auttaa lastasi, ja hän voi saada mm. itselleen vaikeissa aineissa, kuten  matikka ja kielet pienemmän ryhmässä opetusta vielä yläasteellakin.

Mutta komentojen pitää olla siis yhtä topakasti kuin koiraakin komentaessa... (kuulostaa koiravertaus tottumattomalta varmaan kummalliselta, mutta meiningin pitää olla napakkaa)

Meillä ADD+ dysfasia poika, nyt jo  amislainen. (Hänellä se dysfasia kuullun ymmärtämisessä.) Pitkät ohjeet ei pysy päässä, ja tästä on amiksen kanssakin annettu infoa, että hyvin menee perille, kun pätkii ohjeet. Meillä ei ole koskaan ollut lääkitystä, koska lapsella on vain yksi maksa ja mielestäni on kuitenkin lievä tapaus. Päättäkööt itse, tarvitseeko lääkkeitä. Olen nähnyt myös sen, kun aikuisella on todettu tämä diagnoosi ja on alkanut vetää lääkkeitä kuin karamelleja.

Tietyt asiat pitää hoitaa, kuten taksiin ehtiminen ja silloin pitää puuttua asiaan ja auttaa lasta keskittymään yhteen tekemiseen.

tsemppiä! Kyllä se siitä, topakka pitää olla. Tiedä myös lapsesi kaverit ja heidän ja vanhempiensa puhelinnumerot.

terv. neljän äiti

Tyttö on ihana, olen hänestä mielettömän ylpeä mutta tuo jatkuva muistuttelu ja puheen keskeyttely aamuisin..

"äiti, kato.."

"syöppä murot"

"äiti ! arvaa mitä? "

"kulta ne murot."

"älä keskeytä äiti !

"no kerro"

Ja 10 min myöhemmin murot ovat syömättä,  hampaat pesemättä, hiukset harjaamatta,  päivävaatteista pelkästään sukat yllä ja meikkaustani siivittää ovenraosta kaikuva pulina..

Viikonloppuisin asialla ei ole niinkään väliä, mutta kun arkiaamuisin minun on oltava töissä tiettyyn aikaan (paitsi tänään) ja tytön koulussa tiettyyn aikaan!

ap

Vierailija kirjoitti:

Tyttö on ihana, olen hänestä mielettömän ylpeä mutta tuo jatkuva muistuttelu ja puheen keskeyttely aamuisin..

"äiti, kato.."

"syöppä murot"

"äiti ! arvaa mitä? "

"kulta ne murot."

"älä keskeytä äiti !

"no kerro"

Ja 10 min myöhemmin murot ovat syömättä,  hampaat pesemättä, hiukset harjaamatta,  päivävaatteista pelkästään sukat yllä ja meikkaustani siivittää ovenraosta kaikuva pulina..

Viikonloppuisin asialla ei ole niinkään väliä, mutta kun arkiaamuisin minun on oltava töissä tiettyyn aikaan (paitsi tänään) ja tytön koulussa tiettyyn aikaan!

ap

No joo, mutta miksi ei voi katsoa ja kuunnella?

Meillä syödään aamupala yhdessä, siihen on varattu aikaa ja kuuntelen ja katson ja välillä muistutan..

Mieti jos sulle puhuttais noin...

ADD on pahempi kuin ADHD , sillä ADHD:t touhottavat menemään eivätkä välttämättä puhu, kun taas ADD;t jumittavat paikoillaan ja puhua pulputtavat taukomatta!

Siinä, missä ADHD on tehnyt sängystä noustuaan 10 eri asiaa ( jotka ovat jääneet vaiheeseen, mutta tehnyt kuitenkin ) ja pukenut, ADD jaarittelee yöpuku päällä.

Ymmärrän ap:ta hyvin, sillä ad/hd-ihmiset voivat väsyttää sillä jatkuvalla puhetulvalla. Ennenkuin itse kokee, ei voi ymmärtää miten pelkkä kuunteleminen voi viedä voimat!

t. Ad/hdn sisko 

Mä suhtaudun vähän negatiivisesti näihin lääkityksiin add ja adhd tapauksissa, jos ei oikeesti oo vakava tapaus.

Mutta! Auttaisko jos vaikka istuisit tytön kaa aamupalalle ja sitten tyttö sais viis juttua kertoo sulle ja sitten pitäis toimia tehokkaasti. Tai jos tytölle vaikka hankkis päiväkirjan johon vois sit purkaa itteensä. Myös taksiin ehtimisestä vois tehä pelin, että vaikka joka kerta kun ollaan ulkona tietyn ajan sisällä siitä kun taksi tulee niin tyttö sais jääkaapin ovessa olevaan taulukkoon tarran.

Aika kummallista ettei ole tutkittu? Lapsellasi tuskin on adhd jos ei edes tutkimaan ole lähdetty, aika moni adhd saa diagnoosin jo päiväkodissa.

Tylsistyttävät lääkkeet :D No jopas on tässä ketjussa tietäväistä porukkaa.

Itse olen adhd-lääkettä syönyt jo yli 10 vuotta, ei se lääke mitään tylsistystä, se kun ei ole rauhoittava lääke vaan päinvastoin aivoja stimuloiva eri piristävä lääke. Adhd ihminen ilman lääkitystä on se "tylsistynyt" ja siksi ajatukset karkailee stimuloivampiin tapahtumiin tai yrittää puheella/liikkeella stimuloida aivoja pysymään virkeänä ettei ne tylsistyisi. Se on todella tuskallinen tunne istua koulussa tuolissa kun aivot meinaa nukahtaa päähän ja sitten saa vihaa sättimistä osakseen kun yrittää omin konstein pitää aivot valveilla.

Adhd on vielä nykyäänkin täysin väärin ymmärretty neurologinen poikkeavuus, tuo on tosi yleinen harhaluulo jopa diagnoosin saaneillakkin, että aivot kävisivät jotenkin nopeammin kuin muilla vaikka todellisuus on juuri päinvastainen. Pakko pysyä liikkeessä tai muuten jähmettyy kokonaan, näin käy add-ihmisille.

Vierailija kirjoitti:

Tylsistyttävät lääkkeet :D No jopas on tässä ketjussa tietäväistä porukkaa.

Itse olen adhd-lääkettä syönyt jo yli 10 vuotta, ei se lääke mitään tylsistystä, se kun ei ole rauhoittava lääke vaan päinvastoin aivoja stimuloiva eri piristävä lääke. Adhd ihminen ilman lääkitystä on se "tylsistynyt" ja siksi ajatukset karkailee stimuloivampiin tapahtumiin tai yrittää puheella/liikkeella stimuloida aivoja pysymään virkeänä ettei ne tylsistyisi. Se on todella tuskallinen tunne istua koulussa tuolissa kun aivot meinaa nukahtaa päähän ja sitten saa vihaa sättimistä osakseen kun yrittää omin konstein pitää aivot valveilla.

Adhd on vielä nykyäänkin täysin väärin ymmärretty neurologinen poikkeavuus, tuo on tosi yleinen harhaluulo jopa diagnoosin saaneillakkin, että aivot kävisivät jotenkin nopeammin kuin muilla vaikka todellisuus on juuri päinvastainen. Pakko pysyä liikkeessä tai muuten jähmettyy kokonaan, näin käy add-ihmisille.

Joo, paitsi sillä erolla ettei nykyään tarvi olla sitä harmaata tylsää massaa joka istuu hiljaa ja kuuntelee. Koulumaailma on muuttunut. Enää ei tarvi niin kovin tehdä kaikista samanlaisia lääkkeillä.

Minä ohjaan nyt 10-vuotiasta adhd poikaani aamutoimesta toiseen, sukka kerrallaan muistuttaen, toistaen ja taas muistuttaen. Olen miettynyt milloin tulee se päivä että tuo lapsi saisi itsensä liikkeelle omatoimisesti aamuisin ja muutenkaan. Nyt tässä vaiheessa vielä ohjaan ja "hoidan" kuin monia vuosia nuorempaa lasta. Joskus väsyttää.

Adhd lääkitystä ei ole tällä hetkellä, lapsella muita lääkityksiä, mm epilepsiaan, ja yhteisvaikutukset olivat niin rankat tällä erittäin lääkeherkällä lapsella että niistä oli luovuttava.

Koulua lapsi käy tällä hetkellä klo 9-10.30, enempään hän ei pysty, ja tämäkin aika menee kahdestaa avustajan kanssa "omassa luokassa".

Niin ja ap:n lapsi ei välttämättä edes ole adhd, aika harvinaista että adhd saisi koulussa hyviä numeroita ilman lääkitystä, mahdollista toki sekin, jos esim. hyvä muisti korvaa sen ettei tunneilla keskity (riittää että lukee tekstin kerran läpi ja se on muistissa).

t: 17