Oletteko kärsineet hyvänlaatuisesta asentohuimauksesta?
Luulen että minulla on sellaista, tosin en voi varma olla tietenkään. Selinmakuulla huimaa, samoin asentoa vaihtaessa toiselle kyljelle. Samoin myös ylös katsoessa ja vaikka jos joutuu kurkottamaan ylähyllyltä jotain. Myös istualla päätä liikuttaessa. Ajattelin että kokeilen vielä itse venytellä niskoja ja jumpata ja jos ei ala menemään, täytyy kai sitten mennä lääkäriin.
Kommentit (17)
On kyllä todella ikävä vaiva ja haittaa jokapäiväistä elämistä ja olemista. Netistä olen kyllä löytänyt ohjeita miten helpottaa vaivaa, mutta en tiedä uskallanko kotona itse kokeilla. Pelkään että pää jysähtää kokonaan jotenkin jumiin tai pyörryn. -ap
Niitä liikkeitä pitää todellakin tehdä. Netistä voi tulostaa ohjeet, joilla huimaus yleensä paranee parissa päivässä. Juuri samaa se lääkärikin käskee tehdä. Ja niitä kannattaa tehdä jatkossakin, ettei vaiva uusiudu jonkun ajan kuluttua.
Googlaa vaikka hyvänlaatuinen asentohuimaus.
Eivät ne liikkeet mitään hurjia ole, pyörähdyksiä makuulla ja vastaavia. Niillä saadaan ne sisäkorvan kovettuneet kivet liikkeelle ja huimaus loppuu. Tietenkin jos on muita pahoja oireita niin kuin halvaus naamassa tai tajunnan tason heikentyminen, pitää mennä äkkiä lääkäriin.
Mulle tulee silloin tällöin tuo kamala "tauti" niin pahana, että oksentelen ja makaan sängyssä pari päivää. Löysin kuitenkin videon liikesarjaan ja se auttoi. Se pyörittää vielä lisää, mutta niin sen täytyykin koska hiekat täytyy valuttaa oikeaan paikkaan. Googleta tai katso YouTubesta Epley maneuver (treatment), auttaa kummasti. Täytyy kyllä tehdä muutamaan kertaan. Ei siitä taju lähde, tuntuu vain ilkeältä.
Ok. Täytyy kokeilla liikesarjaa. Pääasia että olo helpottaisi. Kiitos neuvoista! -ap
Epley maneuver kirjoitti:
Mulle tulee silloin tällöin tuo kamala "tauti" niin pahana, että oksentelen ja makaan sängyssä pari päivää. Löysin kuitenkin videon liikesarjaan ja se auttoi. Se pyörittää vielä lisää, mutta niin sen täytyykin koska hiekat täytyy valuttaa oikeaan paikkaan. Googleta tai katso YouTubesta Epley maneuver (treatment), auttaa kummasti. Täytyy kyllä tehdä muutamaan kertaan. Ei siitä taju lähde, tuntuu vain ilkeältä.
Tämä toimii minullakin. Ensimmäinen kohtaukseni oli raju karusellihuimaus, jossa koko huone pyöri kun menin oikealle kyljelle. Liikkeitä tehdessä huimaus lopulta lakkaa mutta minulla uusii se aika ajoin. Pitäisi muistaa enemmän tehdä tuota liikesarjaa.
Mut vietiin ambulanssilla sairaalaan kun en pystynyt liikkumaan ollenkaan. Pään pieni liike ja oksennus. Töissä olin silloin. Vei puolisen vuotta ennen kuin oli kokonaan poissa. Astettain lieveni niin että viikossa olin työkuntoinen mutta urheilu jne ei onnistunut piiiiitkään aikaan
Vierailija kirjoitti:
Mut vietiin ambulanssilla sairaalaan kun en pystynyt liikkumaan ollenkaan. Pään pieni liike ja oksennus. Töissä olin silloin. Vei puolisen vuotta ennen kuin oli kokonaan poissa. Astettain lieveni niin että viikossa olin työkuntoinen mutta urheilu jne ei onnistunut piiiiitkään aikaan
Kuulostaa enemmän tasapainohermon tulehdukselta. Todella ikävä vaiva.
Useiden tutkimusten jälkeen miehelläni oli juurikin tuo sairaus, siis lääkäreiden mielestä.
Loppujen lopuksi leikattiin kiirellisenä tapauksena keskellä yötä, koska meinasi neliraajahalvaantua.
Oli nimittäin nikamat niskarangassa vähän sikinsokin, yli vuosi sitä tutkittiin ja aikamoiset kivut vaivaavat leikkauksen jälkeen.
Harmittaa, ettei tullut mentyä yksityiselle erikoislääkärille ajoissa.
Aika kettumainen vaiva,kun maailma pyörii silmissä ja yrjöttää.Asentoliikkeillä saa aika hyvin kuriin.Minulle lääkäri antoi ohjeeksi,kyljelleen makuulle ja 10-kertaa puolelta-toiselle liikkeitä.Auttoi,mutta laattaa lensi kerran,suoritteen jälkeen ja helpotti.
Ensimmäinen kova kohtaus säikäytti, oikeasti ajattelin että henki tässä lähtee. Ambulanssi henkilökunta teki diagnoosin. Pistivät lihakseen kipupiikin, mikä jonkin verran helpotti. Seuraavana päivänä kävin vielä lääkärissä ja sain ajan erikoislääkärin vastaanotolle, missä tehtiin tarkempia tutkimuksia. Kokonaisuudessaan tuosta kohtauksesta toipuminen kesti viikon. Hoitona tosiaan nuo pyörimisliikkeet. Nykyään osaan ennakoida kohtauksen tulon ja teen mahdollisimman pian nuo maneerit. Ei ole päässyt toista yhtä suurta kohtausta päälle. Ylös- alas liikkeet tekee huonoa ja jotkut hissit on tosi pahoja, jotka nytkäyttää rajusti lähtiessä ja pysähtyessä.
Vierailija kirjoitti:
Ensimmäinen kova kohtaus säikäytti, oikeasti ajattelin että henki tässä lähtee. Ambulanssi henkilökunta teki diagnoosin. Pistivät lihakseen kipupiikin, mikä jonkin verran helpotti. Seuraavana päivänä kävin vielä lääkärissä ja sain ajan erikoislääkärin vastaanotolle, missä tehtiin tarkempia tutkimuksia. Kokonaisuudessaan tuosta kohtauksesta toipuminen kesti viikon. Hoitona tosiaan nuo pyörimisliikkeet. Nykyään osaan ennakoida kohtauksen tulon ja teen mahdollisimman pian nuo maneerit. Ei ole päässyt toista yhtä suurta kohtausta päälle. Ylös- alas liikkeet tekee huonoa ja jotkut hissit on tosi pahoja, jotka nytkäyttää rajusti lähtiessä ja pysähtyessä.
Sukulaisellani on tuo vaiva. Miten tiedät ennakoida sen kohtauksen tulemisen? Sukulaiseni huomaa vasta kun sängystä noustessa maailma pyörii ja oksettaa.
Tuttu vaiva. Mulla ensimmäinen kohtaus oli niin raju, että jalat lähti alta ja oksensin 2 vuorokautta putkeen. Sairaalassa sain diagnoosin ja hoito-ohjeet. Silti kohtauksia on tullu jälkikäteenkin harvakseltaan 1-2 kertaa vuodessa. Yleensä oksennan aina sen pahimman pyörrytyksen yhteydessä.
Itse huomaan kyllä ennakkoon jo pienistä asioista, että kohtaus on tulossa. Tunnen todella hienovaraista pyörrytystä ylös noustessa/makuulla. Huone ei vielä pyöri, mutta päässä ikään kuin heittää vähän tai silmissä tuntuu kummalta. Tämän jälkeen menee yleensä noin viikko ja kohtaus on päällä. Yleensä tulee aamuyöstä tai aamusta.
Joskus ehdin tehdä tarpeeksi harjoitteita, jotta vältyn kohtaukselta. Aina se ei onnistu, koska en löydä sopivaa asentoa. Joskus kohtaus on mennyt ohi, että olen maannut vuorotellen kummallakin kyljellä ja tärisyttänyt korvan ympärystä patterikäyttöisellä minihierontalaitteella.
Ärsyttävin on tuo oksennusrefleksi, joka on herkistynyt kohtausten myötä. Enää ei tarvitse olla edes paha huimaus, kun laatta jo lentää. Tivoli/huvipuistolaitteisiin en uskalla enää mennä. Pelkään, että siellä saan kohtauksen kieputuksesta ja oksennan kaikkien päällä.
Olen kärsinyt muutaman kerran, pari kertaa oli niin paha huippaus, niin että oksennus lensi. Huimauksesta pääsin eroon "jumppaamalla", vaikka uskonpuute oli tulla. Nyt ei ole onneksi ollut kohtauksia pitkiin aikoihin.
Muistaakseni verenpaine ei nouse kohtausten aikana, joten sekin rauhoittaa. Stressin ei pitäisi kaiken järjen mukaan vaikuttaa kohtauksen tuloon, mutta epäilen, että saattaa vaikuttaa.
Jos muuten toipuu noilla liikkeillä ja kuvotus jää, niin lääkäri käski minua ottamaan tavallisen matkapahoinvointiin tarkoitetun pillerin. Yksi jo auttoi.
Jokaisella on varmaan omanlaisensa kokemus taudista. Pystyn ennakoimaan kohtauksen tulon siitä että minulle tulee omituinen olo (selittämätön levottomuus) ja pientä huimausta esim. kun nousen istualtani seisomaan. Silloin on nuo maneerit tehtävä heti, tai huimaus pahenee.
Olen ehkä siinä mielessä onnekas että saan nuo "varoitukset" ennen varsinaista kohtausta. Tosin opin tunnistamaan kohtauksen tulon vasta tuon ison kohtauksen jälkeen.
Mulla on pari kertaa ollut juuri tuollaista, mutta se meni sitten muutamassa päivässä itsestään ohi, joten en lääkärissä käynyt. Kauhean inhottava vaiva kyllä. Kerran mulla alkoi ihan aamusta ja olin menossa hammaslääkäriin. Siellä sitten maatessani en voinut päätä kääntää enkä liikahtaakaan, kun alkoi huimata. Oli kyllä kurjaakin kurjempi hammaslääkärireissu. Hammaslääkäri antoi mulle happeakin jossain vaiheessa, kun luuli mun pyörtyvän.