Vierailija

Kotiruoan tekeminen ei ole vaihtoehto. Sitä tulee tehtyä yleensä kerralla isompi annos, mukamas varastoon mutta oikeasti syön kaiken kerralla. Vaikka tekisin vain vähän kerrallaan, tiedän että kaapissa odottaa lisää raaka-aineita --> uudestaan kokkaamaan ja syömään.
Kai sitä voisi tehdä niin, että päivän ruoka olisi paketillinen jauhelihaa ja vähän kasviksia kyljessä, mutta suoraan sanottuna toteutan mieluummin einessuunnitelmaani.

Syön einesaterioita. Niitä on fiksuja ja hyvänmakuisia, eivät ne ole kaikki mitään lisäaineilla kyllästettyä teurasjätettä niin kuin joskus aikoinaan.

Käyn joka päivä kaupassa ostamassa einekset seuraavaksi vuorokaudeksi. Kaupassa itsehillintäni pitää ja ostan juuri sopivasti. Aterioiden kyljessä lukee kalorit ja siitä katson, millaisia einesyhdistelmiä voin tällä kertaa syödä. Valmisruokien välille mahtuu monenlaista energiapitoisuutta.

Vaikka eineksissä onkin usein kasviksia, lisään niiden kylkeen vielä enemmän kasviksia (jotka myös lasken mukaan päivän energiansaantiin).

Joku ehkä miettii hintaa. Karu totuus on, että minulle tulee halvemmaksi ostaa muutama einesateria kuin kotiruoka-ainekset, leipää tms välipalaa ja vielä herkut päälle, niin kuin ennen söin päivittäin. Suosin myös tarjouksia ja päiväystuotteita.

  • ylös 7
  • alas 1

Kommentit (3)

Vierailija

Jos itsekuri on noin heikko, teit oikean ratkaisun. Mieluummin laihduttaa eineksillä kuin ei ollenkaan (oletan että sinulla on oikeasti syytä laihduttaa, kun itsekurisi kerran on noin heikko ja olet ennen herkutellut päivittäin). 

Laihdutuksesta on tehty rakettitiedettä viime vuosina. Ennen riitti, että söi vähemmän kuin kulutti ja suhtkoht fiksusti. Nyt pitäisi sulkea suuria ruokaryhmiä kokonaan pois (viljat, maitotuotteet...) ja kikkailla juuri oikea määrä proteiinia, rasvoja, kuitua yms. 

Toki tiedon lisääntyminen on hyväkin asia, mutta olen itsekseni miettinyt että se voi lisätä laihdutuksen paineita ja tehdään laihdutuksesta ajatuksen tasolla kaukaisemman ja saavuttamattomamman, kun ei usko suoriutuvansa "täydellisestä ruokavaliosta". 

einesmamma

Olen itse miettinyt samaa. Onhan einekset pahasta, mutta jos kahdesta pahasta sitten valitsee sen vähemmän pahan. Sitten kun on totuttanut itsensä kunnolla oikeisiin annoskokoihin, voi alkaa itse valmistamaan puhtaampaa ruokaa.

Monesti ajattelen niin, että "nyt kun aloitan, niin aloitan kunnolla", ja heti pitäisi olla kaikki ruokailukerrat oikean kokoista, puhdasta ruokaa, mutta tässä tulee niin paljon muutosta nykyiseen, että se ei kestä kauaa. Lähtökohdat nyt on mitä on, niin parempi kai aloittaa edes jostakin ja pitäytyä siinä ennen seuraavaa askelta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija

einesmamma kirjoitti:
Olen itse miettinyt samaa. Onhan einekset pahasta, mutta jos kahdesta pahasta sitten valitsee sen vähemmän pahan. Sitten kun on totuttanut itsensä kunnolla oikeisiin annoskokoihin, voi alkaa itse valmistamaan puhtaampaa ruokaa.

Monesti ajattelen niin, että "nyt kun aloitan, niin aloitan kunnolla", ja heti pitäisi olla kaikki ruokailukerrat oikean kokoista, puhdasta ruokaa, mutta tässä tulee niin paljon muutosta nykyiseen, että se ei kestä kauaa. Lähtökohdat nyt on mitä on, niin parempi kai aloittaa edes jostakin ja pitäytyä siinä ennen seuraavaa askelta.

Juuri näin. Hitaasti mutta varmasti. Itsekin laihduttaneena voin todeta, että on jo psykologisella tasolla aivan eri asia syödä kokonainen mikroruoka kuin ottaa kauhallinen soossia ja laittaa loput jääkaappiin. Ratkaisevaa on se tieto, että ruokaa olisi vielä. Kun on tottunut syömään itsensä ähkyyn joka aterialla, ruokailu ei tunnu päättyneeltä ellei ruoka ole loppunut. 

Kun olin laihduttanut jonkin aikaa, sain lisämotivaatiota laihtumisesta, paremmasta kunnosta ja kevyestä olosta. Samalla totuin pienempiin annoskokoihin. Jatkoin ja siirryin lopulta syömään ihan "normaalisti" enkä ole repsahtanut enää :)

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
 

Poiminnat

Suosituimmat

Uusimmat

Sisältö jatkuu mainoksen alla