Tytön isä oli käynyt leikkauttamassa tyttärellemme lyhyen poikatukan :(

Oma tyttö  oli 3v, kun leikkautin kampaajalla  polkkatukan ja 6v,  kun  tyttömäisen poikatukan. Kyllähän tyttö asiaa suri ja olisi halunnut kasvattaa, mutta selitin ettei hius näytä hyvältä pitkänä ja että hän on hyvin sievä ilman pitkiä hiuksiakin . 

Nyt tyttö on 14v ja kasvattanut olkapäille ulottuvat hiukset, jotka ovat aina solmussa ! Eli sama ongelma kuin pikkulapsenakin.. Hius on ohutta, mutta sitä on paljon ja märkänä vetäytyy kiharoille.

Miun 8v tytöllä on puoleen selkään ulottuvat hiukset, aina takussa! Ei muista harjata vaikka miten tolkuttaa, eikä anna lyhentääkään. 5v pikkusiskolla on samasta syystä juuri ja juuri korvat peittävä polkka. Hiuslaatu molemmilla  on jotenkin takkuuntuva, tekee semmoisia "karvapalloja"...

Vierailija kirjoitti:

Oma tyttö  oli 3v, kun leikkautin kampaajalla  polkkatukan ja 6v,  kun  tyttömäisen poikatukan. Kyllähän tyttö asiaa suri ja olisi halunnut kasvattaa, mutta selitin ettei hius näytä hyvältä pitkänä ja että hän on hyvin sievä ilman pitkiä hiuksiakin . 

Nyt tyttö on 14v ja kasvattanut olkapäille ulottuvat hiukset, jotka ovat aina solmussa ! Eli sama ongelma kuin pikkulapsenakin.. Hius on ohutta, mutta sitä on paljon ja märkänä vetäytyy kiharoille.

Selitit, ettei hius näytä hyvältä pitkänä? Täh?

Nyt meni ne valtasuhteet vähän sekasin:

miehet yrittävät käskyttää eron jälkeen ex-vaimojaan - ei päinvastoin.

Miehissä on valtavasti kontrollifriikkejä tyranneja,

naiset ovat useimmiten solidaarisia ja kykenevät helposti kompromisseihin.

N47

Lukusia eroperheitä tiedän ja en kyllä osaa tehdä tässä asiassa mitään jakaumaa sukupuolten välillä, kyllä niitä kontrollifriikkejä tyrannejä löytyy sekä äideistä että isistä, voisin jopa sanoa, että aikalailla samassa suhteessa, jos ei ehkä jopa naisista löydy enemmänkin, sen takaa jo tämä meidän systeemi että lapset menee lähes automaattisesti äidille kun ero tulee ja jos on huoltajuuskiistaa (joskus jopa tuhoisinkin seurauksin, koska aika usein se isä voisi tarjota tasapainoisemman kodin kuin äiti ikinä)

Itse olen sekä lähipiirissäni että työni kautta törmännyt vain ja ainoastaan negatiivisesti valtaa käyttäviin ex-vaimoihin, ja näitä tapauksia on siis lukuisia viimeisen 10 vuoden aikana. Isiä viedään kuin litran mittaa ja välillä ihmettelen, miten alistuvat moiseen, mikseivät ponnekkaammin aja asioitaan. Jotkut ovatkin lastensuojelun kautta vieneet asioita eteenpäin, onneksi.

Niin oliko tässä nyt sitten loppujen lopuksi päätös tehty lapsen tahdosta vai isän spontaanista päähänpistosta? Ja vanhemmille, oli se lapsen tukka sitten kuinka takussa ja ärsyttävän pitkä, antakaa lapsen silti päättää omasta kehostaan mukaanlukien hiukset! Jos takut veetuttaa niin laittakaa kiva kampaus, esim nuttura.

Lyhyet hiukset, puolikaljut ja muut ovat nykyään yhtä hyväksyttyjä tytöillä ja pojilla. Sukupuolettomuus on nykyaikaa.

Vierailija kirjoitti:

Miehellä on vähän vanhempi tyttö, kuin aloittajalla. Jolla on pitkät luonnonkiharat hiukset, jotka on aina takussa, kun niitä ei ole viikkoon harjattu. Niitä sitten selvitellään itkun kanssa ja joka kerta tyttö sanoo, että haluasin leikata, mutta äiti ei anna. Joku kerta me vielä uskalletaan sitä lasta kuulla.

Niihin hiuksiin kannattaa laittaa hoitoainetta.

Kiharahiuksille on olemassa hyviä aineita jotka estävät takkuuntumista.

Itse yllätyin kun hiukseni muuttuivat helppohoitoiseksi alettuani käyttämään arganöljy-pohjaisia hiustuotteita. Sellaisia kevyitä hoitosuihkeita ja muotoilutuotteita.  Ennenkin olen käyttänyt hoitotuotteita hiuksiini mutta muutos oli valtava nämä uudet tuotteet löydettyäni.

Ei mene enää nukkuessa hiukset hampuksi :D

Luonnonkiharat hiukset minullakin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miehellä on vähän vanhempi tyttö, kuin aloittajalla. Jolla on pitkät luonnonkiharat hiukset, jotka on aina takussa, kun niitä ei ole viikkoon harjattu. Niitä sitten selvitellään itkun kanssa ja joka kerta tyttö sanoo, että haluasin leikata, mutta äiti ei anna. Joku kerta me vielä uskalletaan sitä lasta kuulla.

Niihin hiuksiin kannattaa laittaa hoitoainetta.

Kiharahiuksille on olemassa hyviä aineita jotka estävät takkuuntumista.

Itse yllätyin kun hiukseni muuttuivat helppohoitoiseksi alettuani käyttämään arganöljy-pohjaisia hiustuotteita. Sellaisia kevyitä hoitosuihkeita ja muotoilutuotteita.  Ennenkin olen käyttänyt hoitotuotteita hiuksiini mutta muutos oli valtava nämä uudet tuotteet löydettyäni.

Ei mene enää nukkuessa hiukset hampuksi :D

Luonnonkiharat hiukset minullakin.

Puhdas arganöljy on mahtavaa kamaa, mutta nuo arganöljy"tuotteet" sisältävät aika suurelta osin silikoneja, hajusteita ja kemikaaleja. Muutenkaan ei pitäisi lapsella olla sellaista tukkaa, jonka ylläpito vaatii säännöllistä kemikaali"tuotteiden" käyttöä.

Kiharalle tukalle mahdollisimman vähän pesua, silloin tällöin öljytippa, ja sopiva leikkaus. Luonnonkihara eritoten vaatii kuivien latvojen leikkaamista.

Vierailija kirjoitti:

Miun 8v tytöllä on puoleen selkään ulottuvat hiukset, aina takussa! Ei muista harjata vaikka miten tolkuttaa, eikä anna lyhentääkään. 5v pikkusiskolla on samasta syystä juuri ja juuri korvat peittävä polkka. Hiuslaatu molemmilla  on jotenkin takkuuntuva, tekee semmoisia "karvapalloja"...

Etkö sinä harjaa tytön hiuksia?

Minä harjaan lasteni hiukset vaikka ovat jo teini-iässä. Tulevat aamulla jonottamaan hiusten laittamista.

Minusta se on kiva yhteinen hetki. Varsinkin kun teinit ovat muuten sellaisia yksitavuisesti ynähteleviä vanhemmistaan etäisyyttä ottavia. Hiusten laittaminen on viimeinen läheisyyden osoitus minkä hyväksyvät.

Ei jaksanut harjata tytön takkuisia hiuksia niin meni heti parturiin.

Tyttöjen äidit hankalia.Mä en ymmärrä naisia, en ollenkaan.

Polkkatukka on tosi reipas reippaalla nuorella tytöllä.

Liian monella tylsä pitkä tukka.

Vierailija kirjoitti:

Tyttö on ollut nyt itkuinen asiasta.

Ap

Siis siitäkö, että hiukset leikattiin, vaiko siitä, että äiti on vihainen, kun hiukset leikattiin äidiltä kysymättä, eikä äiti tykkää tyttären lyhyistä hiuksista?

Minulla oli 12-vuotiaaksi asti sellainen peppuun asti ylettyvä prinsessatukka. Oli kyllä varsinainen riesa - yleensä pahasti tiellä leikeissä, aina takussa ahkerasta harjaamisesta huolimatta sekä sen peseminen ja kuivaaminen oli yhtä tuskaa. En tykännyt mistään hiustenlaittoleikeistäkään. Kampaajalla yritin useampaan otteeseen vuosien aikana pyytää lyhyempää hiusmallia, mutta mamma ja kampaaja kuorossa toistelivat, että nätillä tytöllä pitää olla pitkät hiukset. Kyllä minä prinsessoista, poneista ja muista "tyttöjen" jutuista tykkäsin, mutta halusin siitä huolimatta käytännölliset, lyhyet hiukset. 

Seiskaluokan alkaessa menin salaa kampaajalle ja leikkautin itselleni lyhyet hiukset Mia Farrow'n tyyliin. Lyhyet hiukseni nähtyään äitini itki koko iltapäivän ja  isäni taas oli katketa naurusta. 

Samalla lyhyellä linjalla mennään edelleenkin parikymmentä vuotta myöhemmin. Pisimmillään hiukseni ovat olleet leukaan asti.  Ehkä kasvatan taas pitkän prinsesssatukan sitten vanhoilla päivilla. Olisi varmaan ihan komea ilmestys harmailla kutreilla - jos tuuheutta riittää. Todennäköisesti ei.

Olen mieltänyt aina itseni pitkätukkaiseksi ja sellainen olen ollutkin. Silti noin 10 v tukkani leikattiin kerran  aika lyhyeksi. Muistan, että itseäni harmitti jälkeenpäin - että se oli minusta liian lyhyt; oli silti noin 7-8 cm pitkää hiusta. Ei siitä nyt mitään traumoja tullut ja kasvoihan se aika äkkiä pitkäksi takaisin. En nyt muista varsinaisesti toivoneeni lyhyttä tukkaa tai toisaalta, että minua olisi painostettu leikkaamaan. Meillä oli kylässä yksi kampaaja ja hän leikkasi muiden hiuksia, ja jotenkin siinä samassa rytinässä kävi niin, että minäkin halusin kokeilla ja sitten siitä tuli liian lyhyt. Mutta kasvoihan se uudestaan. Toisaalta en kadu, että tuli kokeiltua sitäkin.

Isä oli varmaan tytön sitonut parturin tuoliin ja uhkailulla saattanut tukan mieleisekseen? Ei olisi helpompaa kysyä asiaa lapselta ja lopettaa turhanpäiväinen vouhkaaminen hiuksista, jotka kuitenkin kasvavat takaisin? 

Meillä lapsi7v päättää itse hiuksistaan ja olen yleensä suostunut jos ei älyttömiä ideoita esitetä. Onko isä dominoiva jyrännyt tytön että nyt leikataan lyhyt malli..

Vierailija kirjoitti:

Miehellä on vähän vanhempi tyttö, kuin aloittajalla. Jolla on pitkät luonnonkiharat hiukset, jotka on aina takussa, kun niitä ei ole viikkoon harjattu. Niitä sitten selvitellään itkun kanssa ja joka kerta tyttö sanoo, että haluasin leikata, mutta äiti ei anna. Joku kerta me vielä uskalletaan sitä lasta kuulla.

Tälleen luonnonkiharaisena aikuisena, jonka lapsuudessa on käyty noi samat takkutappelut: älkää harjatko. Kiharaa hiusta ei hoideta samalla tavalla kuin suoraa ja harjaaminen on yks juttu, jota ei vaan kannata tehdä. Siihen ei ole mitään järkevää syytä. Mun suoratukkainen äitini harjasi myös mun kiharaa tukkaa samalla tavalla kun suoraakin harjataan ja hoidetaan, koska oli tottunut siihen, että näin hiuksia hoidetaan ja tukka pitää harjata, että on siistiä. Mutta hiuksissa on eroja.

Mä pesen hiukseni kerran, max kahdesti viikossa. Kampaan hiukset suihkussa harva- ja paksupiikkisellä kammalla sillä aikaa, kun hoitoaine vaikuttaa päässä. Joka pesulla pitää käyttää mieluiten mahdollisimman syväkosteuttavaa hoitoainetta, mutta shampoota ei tarvitse käyttää joka kerta. Seuraavan kerran kampaan hiukset seuraavalla suihkukerralla. Jos hiukset näyttävät pesukertojen välissä takkuisilta tai haluaa tehdä vaikka jonkun kampauksen, voi suihkuttaa sormiin hiuksiin jätettävää hoitoainetta ja selvitellä ja asetella sormin sen verran kun haluaa. Sormikampausta enempää ei yksinkertaisesti kannata tehdä, koska siitä ei ole mitään lisäiloa. Se sattuu ja hajottaa kiharat niin että tukasta tulee pörröinen.

Jos takku ei näy tai näytä pahalta, ihan sama, sen voi antaa olla. Se aukeaa hoitoaineen kanssa seuraavalla pesukerralla kuitenkin. Takut kiharassa on vähän kuin ongelmat: ei niitä kannata etsimällä etsiä, jos niitä ei luontaisesti ilmene.

Mäkin varmaan itksin, jos joku yrittäisi selvittää mun kuivia hiuksia harjalla. Kiharaa hiusta ei ole mitään järkevää syytä harjata kuivana ollenkaan, eikä tukkaa oikeasti kannata edes kammata joka päivä. (Paitsi jos haluaa suoristaa, mutta silloinhan tukka on just pesty ja kammattu, se on jaettu osioihin ja suoristusaine helpottaa osioiden kampaamista tai harjaamista.

Entinen Tähkäpää kirjoitti:

 

Seiskaluokan alkaessa menin salaa kampaajalle ja leikkautin itselleni lyhyet hiukset Mia Farrow'n tyyliin. Lyhyet hiukseni nähtyään äitini itki koko iltapäivän ja  isäni taas oli katketa naurusta. 

You go girl! 

Meillä tyttö on aina saanut päättää hiuksistaan, paitsi ennen kuin oppi puhumaan. Kampaamossa on käynyt alle vuoden ikäisenä ensimmäisen kerran. Yläasteella hiukset oli pahimmillaan melkein vyötärölle asti, vaikka kuinka yritin lobata lyhyempää mallia kun ei tämä meidän tyttö ole sellainen ahkera hiustenharjaaja koskaan ollut. Lopulta suostui lyhentämään 20cm ja hiukset oli heti paljon tolkullisemman oloiset. Sitten hän itse halusikin vaihteeksi lyhyemmät ja hiukset leikattiin mangapituuteen (siltä varalta että ei tykkääkään ja haluaa kasvattaa). Tuota seuraavalla kerralla leikattiin vielä lyhyemmäksi ja siinä pituudessa on pysytty nyt reilu vuosi. Minusta tyttö näyttää lyhyissä hiuksissa enemmän itseltään. Hiukset ovat paksut ja hieman taipuisat/lainehtivat (kun hän oli pieni, hiukset menivät märkinä ihan kikkaralle) ja lyhyt, muotoonleikattu tyyli sopii hyvin. Kasvot tulivat näkyviin ja siro niska myös. Pitkissä hiuksissa tyttö oli jotenkin enemmän piilossa ja muutenkin ne pitkät hiukset antaa flegmaattisen vaikutelman. Lyhyet hiukset ovat selkeämmin statement, merkki siitä että kulkee omia polkujaan eikä massan mukana.

En vieläkään pysty ymmärtämään miksi niitä pitkiä hiuksia piti pitää niin monta vuotta, kun ei se hiusten hoitaminen kiinnostanut. Tyttö ei kuitenkaan muissakaan asioissa ole ollut sellainen, että matkisi toisia tai yrittäisi miellyttää. Suuri helpotus, että se on nyt ohi! Vaikka ei niistä pitkistäkään hiuksista minulle vaivaa ollut, ärsytti vaan kun ne oli aina niin epäsiistin näköiset.

Minäkin tykkäsin pienenä pitää poikatukkaa. Urheilin paljon, pelasin jalkapalloa ja juoksin harva se päivä hevostalleilla - ja niin, leikin barbeilla.

"Minusta tyttö näyttää lyhyissä hiuksissa enemmän itseltään. Hiukset ovat paksut ja hieman taipuisat/lainehtivat (kun hän oli pieni, hiukset menivät märkinä ihan kikkaralle) ja lyhyt, muotoonleikattu tyyli sopii hyvin. Kasvot tulivat näkyviin ja siro niska myös. Pitkissä hiuksissa tyttö oli jotenkin enemmän piilossa ja muutenkin ne pitkät hiukset antaa flegmaattisen vaikutelman."

Itse pätkäisin juuri pitkäksi polkaksi tylsästä pitkästä perushiuksesta ja ai että kun tykkään. Hiukset ovat ryhdikkäät ja hyväkuntoiset, eivät mitkään päätä valuvat haivenet jotka tekevät minusta seinäruusun näköisen. Laitoin kyllä pitkää tukkaa samalla tavalla kuin tätä lyhyempääkin, mutta arkena sellainen pitkä tukka yleensä vain on. Siihen minä kyllästyin. Se ei ollut mitään, se ei tuonut persoonaani esille.