Miten olette onnistuneet katkaisemaan kaveruuden?
Kommentit (41)
Ihan suoraan sanomalla, että "tästä ja tästä syystä en enää halua olla sun kanssasi tekemisissä". Hyvin toimi.
Ihan vain lopettamalla yhteydenpidon tai sanomalla hyvin suoraan mikä mättää. Helppoa kuin heinän teko.
Lakkasin vastaamasta viesteihin, hyvin yksinkertaista. Välirikosta on melkein 6 vuotta nyt, ei ole ikävä :D
Mäkin olen käyttänyt vain passivoitumista, eli en enää vastaa. Minusta kuitenkin lempeämpi tapa kuin sanoa suoria sanoja. Usein ihmisillä on kuitenkin useampi ystävä/tuttava joten yhden menetys tai liukuminen takavasuriin ei niin kismitä. Avautumiset kyllä muistetaan vuosia.
Nytkun yksi ex-kollega on yrittänyt lähestyä mua kaikkien somekanavien kautta, ja viimeisimpänä (kun en mm. hyväksynyt FB-kaveripyyntöä) alkoi laitella yhteisten tuttujen "uutisia" whatsapin kautta. Jätän vaan lukematta ja vastaamatta. Lukekoot rivien väleistä. Nyt ei elämässäni ole tilaa eika aikaa muille kun heille jotka aktiivisesti mukana ovat jo.
Ehkä reilua olisi sanoa ensin suoraan, mikä kaverissa mättää. Ja mieluiten tietty sanoa sekin suoraan, että ei tästä syystä enää halua olla kyseisen henkilön kanssa tekemisissä. Jos et tätä jälkimmäistä asiaa halua sanoa vaan lopetat vain yhteydenpidon, niin sano edes tuo edellinen. Fiksu ihminen ymmärtää sitten syyn siihen, miksi yhteydenpito on loppunut. On tylyä hävitä vain yhtäkkiä, jos ei ole koskaan edes nostanut ongelmia esiin.
Vierailija kirjoitti:
Ehkä reilua olisi sanoa ensin suoraan, mikä kaverissa mättää. Ja mieluiten tietty sanoa sekin suoraan, että ei tästä syystä enää halua olla kyseisen henkilön kanssa tekemisissä. Jos et tätä jälkimmäistä asiaa halua sanoa vaan lopetat vain yhteydenpidon, niin sano edes tuo edellinen. Fiksu ihminen ymmärtää sitten syyn siihen, miksi yhteydenpito on loppunut. On tylyä hävitä vain yhtäkkiä, jos ei ole koskaan edes nostanut ongelmia esiin.
Jos ei viihdy enää toisen kanssa tai halua pitää yhteyksiä, koska kokee ettei saa ihnissuhteesta enää mitään, miten tämän ottaa esille? Ihmiset kestävät tosi huonosti palautetta, vaikka kuinka fiksuja olisivat. Epäilen, että harva ymmärtäisi jos itse ei näe tilanteessa ongelmia.
Itse nuorena käytin tuota, että kerroin suoraan mikä mättää. Sain niskaani raivoisan hyökkäyksen ja kaveri muuttui viholliseksi, joka vainosi mua vielä vuosia jälkikäteen erilaisia reittejä, mm. yhteisten tuttujen kautta pahaa minusta puhuen.
Nykyään hiivutan välit huomaamattomasti. Paljon lempeämpää molemmille osapuolille.
Kuten täällä on jo mainittukin niin lopettaa yhteydenpidon ja voihan sitä sanoa ettei ole aikaa pitää yhteyttä.
Mutta itse en ainakaan jaksa omaa energiaani syöviä ihmisiä, he eivät ole mitään muuta kuin rasite. He eivät ota itse omasta elämästä vastuuta vaan toisten pitäisi nostaa heidät jaloilleen joka päivä oman terveyden kustannuksella. Eivätkä ymmärrä hakeutua terapiaan.
Minulla on sama ongelma! Hankalaksi tekee sen että ollaan kolmen kaverin porukka ja jos laitan välit poikki toiseen niin menee myös se toinen.
En halua olla tämän toisen kanssa tekemisissä koska hän pahoittaa mielensä kaikesta. En jaksa enää sitä negatiivisuutta. Joudun siis hylkäämään molemmat.
Vierailija kirjoitti:
Minulla on sama ongelma! Hankalaksi tekee sen että ollaan kolmen kaverin porukka ja jos laitan välit poikki toiseen niin menee myös se toinen.
En halua olla tämän toisen kanssa tekemisissä koska hän pahoittaa mielensä kaikesta. En jaksa enää sitä negatiivisuutta. Joudun siis hylkäämään molemmat.
Hylkää molemmat. Ehkä toinen kaveri miettii samaa ja hyppää kanssasi samaan kelkkaan.
Hiljaisuus ja etäisyyden ottaminen on diskreetti tapa. Jos toinen välttämättä haluaa tietää, miksei enää pidä yhteyttä, voi toki avautua: "No kuule, minäpä kerron..."
Vierailija kirjoitti:
Hiljaisuus ja etäisyyden ottaminen on diskreetti tapa. Jos toinen välttämättä haluaa tietää, miksei enää pidä yhteyttä, voi toki avautua: "No kuule, minäpä kerron..."
Paras neuvo!👍
Samoilla linjoilla täälläkin. Feidaa kaveri ulos elämästäsi, muttta älä suotta aiheuta draamaaa.
Ihan hissukseen, hienovaraisesti ikäänkuin ujutat kaverisi pois elämästäsi. Suoraan ei kannata sanoa, koska siitä tosiaan voi olla pitkälle ulottuvat seuraukset. Turha mossottaa jotakin reiluudesta kaveria kohtaan: ja kaverihan käyttäytyi reilusti...
Olen huomannut että facebookittomuus toimii todella hyvin. Vain todella hyvät ystävät jaksavat pitää yhteyttä, pintaliitotuttavista ja turhantiedonjakajista pääsee kätevästi eroon noin.
Vierailija kirjoitti:
Ehkä reilua olisi sanoa ensin suoraan, mikä kaverissa mättää. Ja mieluiten tietty sanoa sekin suoraan, että ei tästä syystä enää halua olla kyseisen henkilön kanssa tekemisissä. Jos et tätä jälkimmäistä asiaa halua sanoa vaan lopetat vain yhteydenpidon, niin sano edes tuo edellinen. Fiksu ihminen ymmärtää sitten syyn siihen, miksi yhteydenpito on loppunut. On tylyä hävitä vain yhtäkkiä, jos ei ole koskaan edes nostanut ongelmia esiin.
Luulisi myös että fiksu ihminen osaa katsoa peiliin, mutta näin harvoin tapahtuu? Aidosti fiksu ihminen on näistä asioista hiljaa, koska mikä tahansa suoraan sanominen aiheuttaa paskan lentämisen niskaan tai suoranaisen sodan. Ja ihan aikuisten oikeasti; jokainen tietää kyllä mitä on tehnyt ja miten on kohdellut muita.
Vierailija kirjoitti:
Olen huomannut että facebookittomuus toimii todella hyvin. Vain todella hyvät ystävät jaksavat pitää yhteyttä, pintaliitotuttavista ja turhantiedonjakajista pääsee kätevästi eroon noin.
Saman havainnut!!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä reilua olisi sanoa ensin suoraan, mikä kaverissa mättää. Ja mieluiten tietty sanoa sekin suoraan, että ei tästä syystä enää halua olla kyseisen henkilön kanssa tekemisissä. Jos et tätä jälkimmäistä asiaa halua sanoa vaan lopetat vain yhteydenpidon, niin sano edes tuo edellinen. Fiksu ihminen ymmärtää sitten syyn siihen, miksi yhteydenpito on loppunut. On tylyä hävitä vain yhtäkkiä, jos ei ole koskaan edes nostanut ongelmia esiin.
Luulisi myös että fiksu ihminen osaa katsoa peiliin, mutta näin harvoin tapahtuu? Aidosti fiksu ihminen on näistä asioista hiljaa, koska mikä tahansa suoraan sanominen aiheuttaa paskan lentämisen niskaan tai suoranaisen sodan. Ja ihan aikuisten oikeasti; jokainen tietää kyllä mitä on tehnyt ja miten on kohdellut muita.
Jotkut ihmiset eivät varsinaisesti ole tehneet pahaa, vaan osoittautuvat luonteeltaan hankaliksi ja vaikeiksi pitää paremmin tutustuttaessa. On vaikea sanoa "Luulin ensin että olet kiva, mutta sitten tajusin, että oletkin luonteeltasi rasittava, niin en ole halunnut enää tavata". Tällaisesta saa myös sitä paskaa niskaansa, jos syy on oma mielipide, eikä joku mikä on selkeä fakta, esim. katkaisen välit kanssasi, koska kerroit salaisuuteni eteenpäin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkä reilua olisi sanoa ensin suoraan, mikä kaverissa mättää. Ja mieluiten tietty sanoa sekin suoraan, että ei tästä syystä enää halua olla kyseisen henkilön kanssa tekemisissä. Jos et tätä jälkimmäistä asiaa halua sanoa vaan lopetat vain yhteydenpidon, niin sano edes tuo edellinen. Fiksu ihminen ymmärtää sitten syyn siihen, miksi yhteydenpito on loppunut. On tylyä hävitä vain yhtäkkiä, jos ei ole koskaan edes nostanut ongelmia esiin.
Jos ei viihdy enää toisen kanssa tai halua pitää yhteyksiä, koska kokee ettei saa ihnissuhteesta enää mitään, miten tämän ottaa esille? Ihmiset kestävät tosi huonosti palautetta, vaikka kuinka fiksuja olisivat. Epäilen, että harva ymmärtäisi jos itse ei näe tilanteessa ongelmia.
"En saa ihmissuhteesta enää mitään"
Huh, huh. Oletpa sinä itsekäs ihminen.
Up