Te, kenen työpaikalla on olleet irtisanomiset, millä perusteella irtisanomiset tehtiin?
Oletteko löytäneet ns. kaavaa? Meillä on ihan selvästi nähtävissä (valtion virasto), että kaikista pahimmista taakoista hankkiuduttiin eroon. Jotenkin henkilöstöpuoli sai kasattua paketin niin, ettei edes valitukset menneet oikeudessa läpi eli oli vanhaa, nuorta, miestä ja naista. Silti, kun irtisanottua porukkaa katsoi, yhdistävänä tekijänä oli selvästi se, etteivät he olleet halunneet oppia mitään uutta tai olivat supersaikuttajia.
Vaikka prosessi oli tosi raskas ja kamala, lopulta lopputulos oli kuitenkin aika ok. Meillä ei lakkautettu mitään tiettyä tehtävää (koska laki määrää viraston tehtävät), vaan vähennys tehtiin juustohöylällä. Jos toiset YT:t tulisi, sittenhän tilanne olisi pahempi.
Muilla?
Kommentit (47)
Ikääntyviä ja sairastelleita joutui lähtemään, minä heidän joukossaan. Onneksi pääsin pian tuon jälkeen työkyvyttömyyseläkkeelle. Yksi osasto lopetettiin kokonaan ja kaikki irtisanottiin. Yt-neuvotteluja ko. firmassa pidetään noin joka toinen vuosi.
Vierailija kirjoitti:
Löysin myöhemmin uuden työpaikan ja sairastuin vakavasti. Sain potkut ollessani sairauslomalla kahden vakavan sairauden vuoksi.
Voi ei. Tosi kamalaa. Ap.
Lähellä oleva eläkeikä, lähin esimies muualla kuin Suomessa.
Meillä saivat jäädä lähes kaikki jotka olivat keskushallinnossa töissä sekä tiedekunnissa ne jotka olivat dekaanin kavereita (siitä huolimatta että osa siitä porukasta oli saikuttajia, lusmuilijoita ym.). Meidät joilla ei ollut läheisiä kontakteja hallintobyrokraatteihin vaan työskentelimme itsenäisesti syrjemmällä, irtisanottiin. Muodollisesti kaikki saivat "hakea" tarjottuja tehtäviä, mutta jälkeenpäin selvisi että hakemuksiamme ei edes oltu viitsitty katsoa vaan tehtäviin valitut olivat tiedossa jo etukäteen. Turhaa kiusantekoa työntekijöille, mutta kun haluttiin esittää reilua työnantajaa ulkomaailmalle. Eli näin yliopistolla.
Joo, tuosta yliopiston touhusta ollaan esim. valtiolla puhuttukin aika tavalla. Jos olisitte olleet edelleen virkamiehiä, nuo olisivat ainakin joiltakin osin kaatuneet hallinto-oikeudessa. Toisaalta osa julkisesti itkijöistä (enkä nyt todellakaan tarkoita numeroa 5) ja jonkin verran tietämätöntä sympatiaa saaneista ovat kyllä olleet ihan eläkeikäisiä tai muuten sellaisia, joiden menettäminen ei ollut suuri tappio. Mutta törkeyksiä siellä kyllä tehtiiin.
Lusmut ja ne joita töissä kiinnosti lähinnä kännykän räpläys saivat lähteä eli ihan oikein meni.
Minut irtisanottiin valtiolta.Edellisen viiden vuoden aikana 3 vrk sairauslomaa eli en koe olleeni supersaikuttaja. Työn ohessa olin opiskellut uuden tutkinnon, olin muutaman järjestelmän pääkäyttäjä ja koulutin muita, joten uuden oppiminenkaan ei ollut ongelma.
Mutta esimies koki minut ongelmaksi,koska tiesi, että seuraavalla kierroksella olisin pahin kilpailijansa. Minut irtisanottiin YT-neuvottelujen jälkeen ja 8 kk kuluttua työsuhteen päättymisestä hallinto-oikeus teki ratkaisunsa, jonka mukaan irtisanominen oli laiton. Sain virkani takaisin ja palkan tuolta ajalta.
Ne irtisanottiin jotka eivät myyneet. Olivat vain mukana projekteissa tai eivät edes löytäneet itselleen sellaista. Tämä yksityisellä.
Meillä oli yt joku vuos sitten. Vähiten aspa henkiset ja eniten hankalat lähti sillo.
Pärstäkertoimen mukaan meni mutta miksi työnantaja ei saisi valita mieluistaan joukkuetta. Joidenkin kanssa kun kaikki on aina hankalaa. Perustelut sitten erikseen.
Meillä lähtivät ne, jotka eivät olleet miellyttäneet esimiehiään tarpeeksi. Eli eivät ne, jotka olisivat esim. tulleet taloon viimeiseksi tai ne, joiden työn jälki olisi ollut huonoa tai ne, joiden työtehtävä lakkautettaisiin. Vaan juurikin ne, jotka olivat kehdanneet esittää kritiikkiä "uudistuksia" ja "organisaatiomuutoksia" kohtaan.
Vitutti kyllä aika ankarasti niiden puolesta, jotka joutuivat lähtemään. Jäädä saivat kaikki, jotka olivat kiltisti pitäneet niskan notkolla ja olleet pomojen kanssa samaa mieltä.
(minä vältyin potkuilta olemalla äitiyslomalla)
Vierailija kirjoitti:
Pärstäkertoimen mukaan meni mutta miksi työnantaja ei saisi valita mieluistaan joukkuetta. Joidenkin kanssa kun kaikki on aina hankalaa. Perustelut sitten erikseen.
No ehkä tuo ei ole viisasta esimerkiksi siksi, että jos pomot eivät koskaan kuule aitoa palautetta päätöksistään, laiva ajaa karille varmasti.
Kielteinen palaute pitäisi nostaa kunniaan, koska jos sitä voi antaa ilman pelkoa seuraamuksista, se purkaa paineita, parantaa työilmapiiria - JA auttaa johtoa tekemään mahdollisimman oikeita päätöksiä. Pomot kun tuppaavat olemaan aika irrallaan ruohonjuuritasosta, joten siksi on tärkeää saada feedbackiä.
Vierailija kirjoitti:
Meillä lähtivät ne, jotka eivät olleet miellyttäneet esimiehiään tarpeeksi. Eli eivät ne, jotka olisivat esim. tulleet taloon viimeiseksi tai ne, joiden työn jälki olisi ollut huonoa tai ne, joiden työtehtävä lakkautettaisiin. Vaan juurikin ne, jotka olivat kehdanneet esittää kritiikkiä "uudistuksia" ja "organisaatiomuutoksia" kohtaan.
Vitutti kyllä aika ankarasti niiden puolesta, jotka joutuivat lähtemään. Jäädä saivat kaikki, jotka olivat kiltisti pitäneet niskan notkolla ja olleet pomojen kanssa samaa mieltä.
(minä vältyin potkuilta olemalla äitiyslomalla)
Kritiikin esittäminen eli päänaukominen ja jälkiviisastelu 🙄
Harva näistä rohkeista esittää mitään parannusehdotuksia, vaan valittaa ihan kaikesta. Kollegoissa on yksi tällainen, jolla sitten on hovi ympärillään... tyyppi olisi luultavasti täysin tyrmistynyt jos joutuisi yt:n mukana ulos. Luo ympärilleen negatiivista ilmapiiriä, jossa hovi sitten lisälainehtii omilla valituksillaan.
Useista yykkäreistä kokemusta, lähteä saa ne, jotka
- hannaa vastaa tavalla tai toisella jotakuta seuraavassa portaassa
- saikuttajat
- asenneongelmaiset
- loppuunpoltetut
- kriittiset
- uudistushenkiset
- muuten vaan ponnettomat täytetyöntekijät
- collateral damage porukat
- liian tasapäiset
- ylipätevät
eli kaikki sellaiset, joita ilman firma pärjää jonki aikaa kohtuullisesti.
Teoriassa noudatetaan tes:n määrittelemää järjestystä kuten first come, last go -periaatetta sekä sosiaalisia perusteita eli jos irtsanottavalla on alaikäisiä huollettavia ja hän on taloutensa ainoa ansiotulon saaja, häntä ei irtisanota. Tämä siis teoriassa. Käytännössä irtisanomisjärjestys on kutakuinkin seuraava
- laiskat, pinnarit ja saikuttelijat
- hankalat ay-jäärät, joilla ei ole luottamusasemaa suojaan
- iäkkäät työntekijät joilla jo kaikki ikälisät ja iso palkka muutenkin
- pienten lasten vanhemmat, jotka on koko ajan pois milloin mistäkin lapsiin liittyvästä syystä
Omistajataho määrittänee meillä irtisanottavien määrän/säästötavoitteen, ja tämä kiintiö pitää sitten saada täyteen. Kriteerit vaihtelevat varmasti suunnilleen laidasta laitaan.
Ensin lähtivät tai osa-aikaistettiin kentällä, eli etäällä pääkonttorilta työskentelevä väki. Sitten tukitoiminnoista karsittiin tuplamiehitykset, ja muuten juustohöylätyyppisesti. Virherekrytoinnit ovat saaneet lähteä, ja miinusta on ollut vakava sairaus kuten syöpä tai mt-ongelmat, tai jos on sairastelevia lapsia. Samoin on riski, jos ikä on 60+ tai jos ko. henkilön vastuulla olleiden asiakkaiden toimialalla on taloudellisia vaikeuksia.
Pärstäkerroin on tietenkin viime kädessä tärkeä, ja se, että on samalla aaltopituudella senhetkisen esimiehen kanssa. Organisaatiomuutoksen sattuessa huonoon saumaan yt-neuvottelujen ajankohtaan nähden aikaisempi suosikki voi joutua jonon keulille.
Periaatteessahan syyt ovat aina taloudelliset ja tuotannolliset, eikä mitään henkilöön liittyvää syytä saisi olla, ja näinkin se joskus tuntuisi olevan. Myös korvauksia meillä on kuulemma maksettu laittomaksi todetusta irtisanomisesta.
Ei mitään hajua, millä perusteella irtisanomiset tehtiin. Lähteneet olivat täystyöllistettyjä, hankkivat aktiivisesti asiakkaita, asenne kunnossa jne. Sen sijaan taloon jäi vähintään yhtä monta, jotka eivät oikeasti tee mitään töissä. Ihan aitoja suojatyöpaikkalaisia julkisen sektorin loisia.
Tuore esimies teki päätökset eikä hän kyllä tuntenutkaan ihmisiä ollenkaan. Oli hirveää katsoa vierestä kun hyviä tyyppejä lähti ja lusmuja sai jäädä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meillä lähtivät ne, jotka eivät olleet miellyttäneet esimiehiään tarpeeksi. Eli eivät ne, jotka olisivat esim. tulleet taloon viimeiseksi tai ne, joiden työn jälki olisi ollut huonoa tai ne, joiden työtehtävä lakkautettaisiin. Vaan juurikin ne, jotka olivat kehdanneet esittää kritiikkiä "uudistuksia" ja "organisaatiomuutoksia" kohtaan.
Vitutti kyllä aika ankarasti niiden puolesta, jotka joutuivat lähtemään. Jäädä saivat kaikki, jotka olivat kiltisti pitäneet niskan notkolla ja olleet pomojen kanssa samaa mieltä.
(minä vältyin potkuilta olemalla äitiyslomalla)
Kritiikin esittäminen eli päänaukominen ja jälkiviisastelu 🙄
Harva näistä rohkeista esittää mitään parannusehdotuksia, vaan valittaa ihan kaikesta. Kollegoissa on yksi tällainen, jolla sitten on hovi ympärillään... tyyppi olisi luultavasti täysin tyrmistynyt jos joutuisi yt:n mukana ulos. Luo ympärilleen negatiivista ilmapiiriä, jossa hovi sitten lisälainehtii omilla valituksillaan.
Jälkiviisasteluahan se usein on siksi, ettei pomot kysy koskaan neuvoa alaisilta ENNEN kuin tekevät niitä päätöksiä. Syytä olisi kumminkin kysyä, koska usein alaiset tietävät kumminkin paremmin, miten joku päätös vaikuttaa käytännössä.
Silloin siihen ei paljon JÄÄ muuta vaihtoehtoa kuin antaa jälkikäteen palautetta.
Se kannattaisi kumminkin kuunnella, koska sen perusteella voi päätöksiä jälkikäteenkin viilata.
Kuten sanoin tuossa vastatessani toiseen kommenttiin, tässä on kyse kuin laivan ohjaamisesta. Jos kapteeni tekee virhepäätöksen, on katastrofaalista, jos perämies ei ilmoita, että nyt laiva menee karille, jos kapteenin määräämää kurssia noudatetaan.
Patologisia valittajia toki on, mutta YLEENSÄ heidänkin valittamisensa VÄHENEE, jos heitä kuunnellaan. Jatkuva valittaminen on nimittäin oire turhautumisesta ja siitä, että työntekijä kokee, ettei häntä kuunnella tai hänellä ei ole mahdollisuuksia vaikuttaa.
Joten siinäkin tapauksessa katsoisin ihan ekana siihen, miten pomot ymmärtävät arvostaa alaisiaan ja vastaanottaa kriittistä feedbackiä.
Ei kukaan tyhjästä "luo negatiivista ilmapiiriä".
Tuo on huonojen pomo vaalima illuusio, että alaiset vaan "keksii" valittaa, ja tyhjästä synnyttää kielteisen ilmapiirin.
Kutsutaan tuota myös muutovastarinnaksi.
Ideana on ulkoistaa omat mokat alaisten henkilökohtaisiksi puutteiksi.
Todellisuudessa hyvien pomojen alaisuudessa on hyvä olla. Ihmiset uskaltavat sanoa suoraan pomolle, jos joku ei heistä toimi. Ja pomo hoitaa asian alaisiaan kuunnellen. Silloin ei jää valittamisen aihetta eikä katkeruutta pääse kerääntymään.
Ihmisten motiivi on viihtyä töissään. Ei kukaan huvikseen ole tyytymätön.
Turvassa olivat ne, jotka tekivät työnsä hyvin ja/tai olivat esimiehen kanssa hyvissä väleissä.
Vaarassa olivat sairauslomalaiset, hankalat, riitelijät jne.
Lähdin ensimmäisissä yt-neuvotteluissa, koska halusin antaa mahdollisuuden neljän lapsen äidille. Ei ollut järkevin mahdollinen teko.
Löysin myöhemmin uuden työpaikan ja sairastuin vakavasti. Sain potkut ollessani sairauslomalla kahden vakavan sairauden vuoksi.