Kertokaa järkyttäviä/yllättäviä faktoja töistänne, joita muut ei tiedä

Vierailija kirjoitti:

Olen itse hotellisiivooja, aikaa yhdelle huoneelle on 10 min. Juomalaseja ei koskaan pestä, itse pyyhin ne märällä rätillä puhtaaksi. Työkaveri pelkästään hönkäisee lasiin ja kuivaa liinalla. En juo koskaan hotellien laseista.

10min mikä hotelli? Ainakin espanjassa siivoojat näytti ihan pesevän astiat. Eikö ne ihan vaihdeta ja kerätä tiskiin?

Asiakkaamme kuvittelevat maksavansa asiantuntijatyöstäni noin 100€/h. Todellisuudessa he maksavat siitä noin 400-700€/h, sillä olen niin nopea hommissani. 

Olin pari vuotta vaatekaupassa töissä. Kun tuli aika sulkea liike, niin ovi kiinni ja hieroin munaani naisten alusvaatteisiin. P*ska firma ja p*ska palkka, joten kaikenlaista muutakin kepposta tuli tehtyä.

Olin 90-luvulla kesätöissä kirkon oppaana. Nukuin urkuparvella, runkkasin sakastissa. Huonoa palkkaa kompensoin ottamalla itselleni osan lähetyskynttilöiden ja postikorttien myynnistä. Näin tein kun huomasin ettei niistä koituvaa tuloa valvottu mitenkään. Kun tiesin että kirkkoherra oli tulossa, imuroin ja pyyhin lasiovia pyytämättä, "kun olivat niin tahmaiset ja minua harmitti muka se".

Vierailija kirjoitti:

Kelan asiakaspalvelussa tulee vastaan kaikenlaisia tapauksia. Kaikkea se ihminen keksiikin ettei vaan tarvitse mitään tehdä. Varsinkin nämä Ahmedit ja Abdulit, niillä sitä riittää jos jonkinlaista tarinaa ja selitystä.

Varmaan sama fiilis työkkärin porukalla... Itse jouduin työttömäksi ja hakeuduin erittäin työllistävään lisäkoulutukseen 300km:n päähän kotoa. (7kk:n kurssi) Soitin työkkäriin ja halusin puhua siitä, että tukevatko koulutusta jne. Työkkärin virkailija möläytti suoraan, että on hienoa kuulla, että ihminen on valmis tekemään työllistymisensä eteen oikeasti uhrauksia, eikä odota 10 vuotta, että haluamansa koulutus tulee kotikadulle... Ja kyllä, minullakin on lapset, omakotitalo ja mies. Mutta jotain tarvi tehdä ja tuo kurssi ei vaatinut ihan joka päivä läsnäoloa, joten olin vain 2-3 yötä viikossa opiskelupaikkakunnalla. Raskasta oli kaikille, mutta ei tässä voi itkeenkään jäädä kohtaloaan. BTW, töitä löytyi heti tuon jälkeen, nyt vakityössä.

Myyjänä sitä tulee välillä mietittyä että kaikkea paskaa ihmiset työntävätkin kurkustaan alas.

Olin eräässä mediataloissa aikakauslehtien puhelinasiakaspalvelussa määräaikaisena sijaisena. Soittojonot olivat usein yli 20 min pitkiä (siis niin että kauiten linjalla ollut oli jonottanut jo niin kauan) ja silti tavoitteena oli että jokainen puhelu kestää muistaakseni yli 3 minuuttia. Puhelun aikana piti siis yrittää saada asiakas pitämään lehtitilaus tai tilaamaan jotain toista lehteä. Tavoitteena oli että jokainen vastaa 70 puheluun päivittäin. Joka aamu kaikille lähetettiin sähköpostilla edellisen päivän diagrammit puhelun keskikestosta ja puheluiden määrästä.

Ihmisten ajan tuhlaaminen tuntui musta tosi tyhmältä ja jos jonoa oli paljon, niin yritin vaan hoitaa mahdollisimman paljon asiakkaita nopeasti. Vastasin usein yli 100 puheluun päivässä kun työkaverit tekivät sen tasan 70, puhuivat verkkaisesti ja hidastelivat aina puheluiden välissä. Sain asiakkailta monesti kiitosta asioiden nopeasta hoitamisesta. Jouduin kuitenkin usein puhutteluun siitä että puheluni olivat niin nopeita vaikka hoidin niiden aikana sen mitä asiakkaat halusivatkin. Lisämyyntiä yritin tehdä aina luonnollisissa väleissä, enkä jäänyt jankkamaan jos joku selvästi halusi vaan nopeasti peruuttaa lehden tilauksen.

Ei sopinut mulle toi työ, ihmeellistä ihmisten kiusaamista. Netissäkin pystyi lehtiä peruuttamaan, mutta sekin oli tehty niin vaikeaksi että selvästi oli vaan kyse siitä että haluttiin ihmisten mieluummin soittavan, jonottavan ja kuuntelevan jotain turhia myyntipuheita. Toivottavasti ovat sittemmin parantaneet systeemiään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mun työ on aika yllätyksetöntä. Olen nainen ja IT DI ja vastaan suuren firman ERP kehityksestä. Meillä ITssä valtaosa työntekijöistä on miehiä.

Mua hämmästyttää mieskolleegoiden kiroilun määrä. Saatanat ja vitut ovat läsnä melkein joka lauseessa, inhoan kiroilua. Toinen mikä hämmästyttää on jatkuva pillusta ja seksistä puhuminen. Kukaan kollega ei siis yritä kinuta niitä minulta, mutta en jaksaisi koko ajan kuunnella jotain kaksimielistä vitsejä, tai muuta seksin saamiseen liittyvää juttua tai arvuuttelua siitä saako kollega illalla kotona tussua.

Olen myös it-firmassa töissä. Meillä kaikki kiroilee, naiset enemmän kuin miehet. Kukaan ei puhu pillin saamisesta. Joskus joku jotain seksiin liittyvää herjaa heittää, yleensä joku nainen.

Istuin IT-väen kanssa samassa tilassa ja neljästä yksi kiroili aina kuin viimeistä päivää. Ihan kakarameininkiä hänen osaltaan, kohteli apua tarvitsevia töykeästi ja haukkui tyylii huoraksi. IT-tuessa siis.

IT-tuessa saavat palkkaa neuvomisesta, miksi se on niin vaikeaa tehdä työtään nurisematta ja valittamatta jos joku tarvitsee IT-tuen apua. Voisi harkita alan vaihtoa jos neuvominen ärsyttää.

Meillä IT-tuessa vain googlataan asiakkaan kuvia tai stalkataan Facebook-profiileja, jos ääni on ollut puhelimessa jotenkin erityisen miellyttävä tai muuten mukava tyyppi. Ne ääneltään ihanat ovat muuten harvoin hyvännäköisiä.

keppostelija kirjoitti:

Olin pari vuotta vaatekaupassa töissä. Kun tuli aika sulkea liike, niin ovi kiinni ja hieroin munaani naisten alusvaatteisiin. P*ska firma ja p*ska palkka, joten kaikenlaista muutakin kepposta tuli tehtyä.

Jep, katottiin sun touhuja  vaksien kans valvontakameranauhalta tyyliin "jaahas että tällanen tapaus".

Itse pesen aina töissäkin puhtaat aterimet ennen kun niillä syön. Henkilökunta on lukutaidotonta väkeä, kun ne laittaa likaiset puhtaiden joukkoon koneeseen. Itse sitä tyhjäilen ja siellä täällä likaisia. En kerkeä katselemaan ja erottelemaan niitä aina konetta tyhjentäessä, kun sen saman koneellisen saisi pestä jatkuvasti ja vahtia koneen pysähtyessä, ettei kukaan laita sinne likaisia, kun niiden antaa hetken jäähtyä ja kuivua.

Kaikki laitan kaappiin jos koneessa lukee puhtaat.

Näin vapun alla herkullinen tarina: kuulin eräästä huoltamoyrittäjästä joka kaivoi roskiksesta hillomunkit joiden sokeri oli sulanut ja pyöritteli ne uudelleen sokerissa ja pisti myyntiin. 

Jos haluat laadukkaan kuvantamistutkimuksen (erityisesti MRI, CT), mene julkiselle. Verovaroin pystytään hankkimaan uutta, hyvää tekniikkaa ja ylläpitämään sitä, yritysmaailma investoi laitteisiin niin vähän kuin mahdollista. Sama koskee myös leikkaussalilaitteistoa; museokama anestesiakoneissa ei vaan ole kiva juttu.

Pakkohoidon toteuttamisen kriteerit lyhyesti:

- Henkilö vaaraksi itselleen,ei ymmärrä itsensä parasta

- Henkilö vaaraksi ympäristölleen

- Ei ole muuta keinoa toteuttaa hoitoa(eli kieltäytyy hoidosta)

Kaikkien kolmen kriteerin on täytyttävä, jotta voi ottaa ihmisen tahdosta riippumatta hoitoon.

Terv- ensihoitaja, on paljon tullut juteltua akuutilla mielenterveyshoitajien kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Olin eräässä mediataloissa aikakauslehtien puhelinasiakaspalvelussa määräaikaisena sijaisena. Soittojonot olivat usein yli 20 min pitkiä (siis niin että kauiten linjalla ollut oli jonottanut jo niin kauan) ja silti tavoitteena oli että jokainen puhelu kestää muistaakseni yli 3 minuuttia. Puhelun aikana piti siis yrittää saada asiakas pitämään lehtitilaus tai tilaamaan jotain toista lehteä. Tavoitteena oli että jokainen vastaa 70 puheluun päivittäin. Joka aamu kaikille lähetettiin sähköpostilla edellisen päivän diagrammit puhelun keskikestosta ja puheluiden määrästä.

Ihmisten ajan tuhlaaminen tuntui musta tosi tyhmältä ja jos jonoa oli paljon, niin yritin vaan hoitaa mahdollisimman paljon asiakkaita nopeasti. Vastasin usein yli 100 puheluun päivässä kun työkaverit tekivät sen tasan 70, puhuivat verkkaisesti ja hidastelivat aina puheluiden välissä. Sain asiakkailta monesti kiitosta asioiden nopeasta hoitamisesta. Jouduin kuitenkin usein puhutteluun siitä että puheluni olivat niin nopeita vaikka hoidin niiden aikana sen mitä asiakkaat halusivatkin. Lisämyyntiä yritin tehdä aina luonnollisissa väleissä, enkä jäänyt jankkamaan jos joku selvästi halusi vaan nopeasti peruuttaa lehden tilauksen.

Ei sopinut mulle toi työ, ihmeellistä ihmisten kiusaamista. Netissäkin pystyi lehtiä peruuttamaan, mutta sekin oli tehty niin vaikeaksi että selvästi oli vaan kyse siitä että haluttiin ihmisten mieluummin soittavan, jonottavan ja kuuntelevan jotain turhia myyntipuheita. Toivottavasti ovat sittemmin parantaneet systeemiään.

Siellä on minuuttiveloitus ja ei mennä todellakaan ihan paikallispuhelun hinnalla, eli mitä pidempään puhut sen enemmän rahaa valuu firmatilille.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä ei koske minun ammattiani, mutta... Kaveri oli työharjoittelussa yläkoulussa ja kertoi naureskellen, kuinka opettajat puhuivat opettajainhuoneessa oppilaista jatkuvasti halventavilla nimillä. Hankalat oppilaat olivat "v*ttupäitä", oppimisvaikeudelliset kehareita jne. Kaveri alkoi sitten itsekin puhua oppilaista todella ala-arvoisesti. Oikein kuvotti kuunnella sitä, eikä enää kauheasti huvita jutella ko. kaverille, etenkin kun hän aikoo kouluttautua erityisopettajaksi!

(Enkä siis tietenkään ajattele että tätä tapahtuu kaikissa kouluissa!)

Olen yläkoulun aineenope ja näinhän me juuri toimitaan! Hankala oppilas on todellakin vittupää. Työ on kyynistänyt, en kiellä. Luulisi, ettei vaadi paljoa, että tunnille tultuasi otat kirjat esiin, ne on sulla mukana, kynä ja kumi myös, kännykkä pois, "ei kun vittu mulon peli keske", kuuntelet mitä sanotaan ja tehtävät teet. Jos näin ei tapahdu, ja katot tätä yhden oppilaan kohdalla vuodessa 70 kertaa niin ilmiselvä vittupäähän se on.

Kieltämättä tämä aiheellinen suoruus on kuin tuulahdus raikasta ilmaa. :D

Tarkennus vielä. Aina tuollainen oppilas ei ole vittupää, joskus se on myös vitun mulkku.

T. Sama ope. (Joskus saman oppilaan kohdalla katsot tuota touhua yli 200 kertaa kolmessa vuodessa. Kaikkiko vittu pitäis niellä?)

Olen yläkoulun erityisluokanopettaja ja ei meillä kyllä käytetä asiatonta kieltä oppilaista puhuttaessa. Joskus naureskellaan jopa hyväntahtoisesti, että "no, sielläpä tämä sankari taas kerran..." tai sitten joskus todetaan jostain oppilaasta, että on ilkeä tai ei opi tai vanhemmissa vika yms. Mutta ei mitään yleistä vittupääksi tai mulkuksi nimittelyä ole kyllä vielä kuulunut.

Ja itselläni tämä on siitäkin herkkä asia, että ne mun oppilaat on just niitä "painajaisia" muille, mutta kun niiden kanssa intensiivisesti työskentelee, niin nekin on vaan jonkun lapsia, epävarmoja, ongelmallisia ja tavallaan rakastankin niitä. Olen ollut tässä työssä 15 vuotta ja edelleen koen semmoista tunnetta niitä kohtaan. Se varmaan näkyy, koska pahimpienkin kanssa olen löytänyt sen yhteisen sävelen ja jotkut vanhat oppilaat saattaa soitella elämän käännekohdissa kertoakseen, miten menee. Mä luulen, että meidän tunneside on vähän toinen kuin aineenopettajien. Nämä on niitä siipirikkoja, joiden kanssa saa vääntää loputtomiin, mutta samalla niitä alkaa suojella ja harmittaa, kun toiset puhuu niistä rumasti.

kaupantäti kirjoitti:

Kaupan paistopisteen tuotteiden käsittelyssä emme ikinä käyttäneet hanskoja, kiireessä paljain käsin uunipellille ja kypsänä esille. Jos sattui muutama tippumaan lattialle, jos ne näytti ok:ltä niin esille muiden joukkoon ettei tule hävikkiä. Ja tätä harrastetaan myös muualla.

Tämä on ihan normaalia eihän leipomoissakaan ole pakko käyttää hanskoja. Suurinosa kaupan ja leipomoiden paistotuotteista on pakasteita ja paljain käsin niitä yleensä käsitellään :D lattiat saattaa olla paskaisia mutta jos tuote ei ole sulanut niin voi sen nostaa pellille ja vähän puhallella enimmät pölyt pois

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

It-ala:

Asiakasyrityksiltä laskutetaan olemattomia tunteja. Kaikenlaiset nettisurffailutunnitkin pistetään asiakkaalle tehdyksi työksi. Eli valehdellaan raportteihin ja keksitään jotain mitä ollaan muka tehty. Palavereihin, joissa käsitellään asiakkaan projekteja, kutsutaan ylimäärin porukkaa, jotta saadaan laskutettua nekin tunnit myös niiden osalta, joilla ei ole yhtään mitään annettavaa koko palaveriin, osa istuu siellä siis vain kahvia juomassa.

juuri näin

Tilitoimistossa olisi pitänyt laskuttaa asiakkailta myös kahvi- ja ruokatunnit, ja kollega laskuttikin. Minä en. En joutunut vaikeuksiin asian kanssa kuitenkaan, vaikka toimistopäällikkö huomasi tämän. Sanoi omistajalle, että aikani menee tilitoimiston omassa laskutuksessa, mitä siis tein myös.

80-luvulla juppiaikakautena ekassa työpaikassani kusetettiin osakeyhtiön osakkaita maksamaan lisää "osakepääomaa", joka saman tien siirrettiin toimitusjohtajan tilille, jolla oli purjevenettä ja muuta rahanmenoa.Tj. sai potkut kuulemma muutamaa vuotta myöhemmin. Itse lähdin siitä firmasta muutaman vuoden jälkeen. Inhotti.

Käytiin lapsen kanssa spirometriassa (keuhkojen toimintakoe). Lapsella tippui vahingossa se suutinosa, mihin puhalletaan lattialle. Hoitaja nosti sen ylös ja vaikka hän oli selkä selin meihin päin näin, miten hän otti pöydältä kuivan nessun ja sillä vaan vähän "näön vuoksi" pyyhkäisi suutinta. Ja eikun uudestaan suutin lapsen suuhun. 😳

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tämä ei koske minun ammattiani, mutta... Kaveri oli työharjoittelussa yläkoulussa ja kertoi naureskellen, kuinka opettajat puhuivat opettajainhuoneessa oppilaista jatkuvasti halventavilla nimillä. Hankalat oppilaat olivat "v*ttupäitä", oppimisvaikeudelliset kehareita jne. Kaveri alkoi sitten itsekin puhua oppilaista todella ala-arvoisesti. Oikein kuvotti kuunnella sitä, eikä enää kauheasti huvita jutella ko. kaverille, etenkin kun hän aikoo kouluttautua erityisopettajaksi!

(Enkä siis tietenkään ajattele että tätä tapahtuu kaikissa kouluissa!)

Olen yläkoulun aineenope ja näinhän me juuri toimitaan! Hankala oppilas on todellakin vittupää. Työ on kyynistänyt, en kiellä. Luulisi, ettei vaadi paljoa, että tunnille tultuasi otat kirjat esiin, ne on sulla mukana, kynä ja kumi myös, kännykkä pois, "ei kun vittu mulon peli keske", kuuntelet mitä sanotaan ja tehtävät teet. Jos näin ei tapahdu, ja katot tätä yhden oppilaan kohdalla vuodessa 70 kertaa niin ilmiselvä vittupäähän se on.

Kieltämättä tämä aiheellinen suoruus on kuin tuulahdus raikasta ilmaa. :D

Tarkennus vielä. Aina tuollainen oppilas ei ole vittupää, joskus se on myös vitun mulkku.

T. Sama ope. (Joskus saman oppilaan kohdalla katsot tuota touhua yli 200 kertaa kolmessa vuodessa. Kaikkiko vittu pitäis niellä?)

Olen yläkoulun erityisluokanopettaja ja ei meillä kyllä käytetä asiatonta kieltä oppilaista puhuttaessa. Joskus naureskellaan jopa hyväntahtoisesti, että "no, sielläpä tämä sankari taas kerran..." tai sitten joskus todetaan jostain oppilaasta, että on ilkeä tai ei opi tai vanhemmissa vika yms. Mutta ei mitään yleistä vittupääksi tai mulkuksi nimittelyä ole kyllä vielä kuulunut.

Ja itselläni tämä on siitäkin herkkä asia, että ne mun oppilaat on just niitä "painajaisia" muille, mutta kun niiden kanssa intensiivisesti työskentelee, niin nekin on vaan jonkun lapsia, epävarmoja, ongelmallisia ja tavallaan rakastankin niitä. Olen ollut tässä työssä 15 vuotta ja edelleen koen semmoista tunnetta niitä kohtaan. Se varmaan näkyy, koska pahimpienkin kanssa olen löytänyt sen yhteisen sävelen ja jotkut vanhat oppilaat saattaa soitella elämän käännekohdissa kertoakseen, miten menee. Mä luulen, että meidän tunneside on vähän toinen kuin aineenopettajien. Nämä on niitä siipirikkoja, joiden kanssa saa vääntää loputtomiin, mutta samalla niitä alkaa suojella ja harmittaa, kun toiset puhuu niistä rumasti.

Tulipa liikuttunut olo kirjoittamastasi. Olet oikealla alalla ja sulla on sydän paikallaan!

Vierailija kirjoitti:

Moni palvelunumeroon soittava kiroileva, haistatteleva, malttinsa menettävä törkimys ei taida tajuta, että ne puhelut nauhoitetaan ja niitä kuunnellaan laadun arvioinneissa ja koulutuksissa. 

Sitten puhelinmyyntifirmoissa kuulemma saatetaan pistää kaiutin päälle, jos joku kilahtaa lehtien tyrkytyksestä ja alkaa rähjätä. Myyjien päivän piristys kun saavat nauraa kuumakallelle.

Se on sitten ok jos mä kiusaan puhelinmyyjiä ja laitan niitten ärjymiset youtubeen..kun soittelevat ja olen eka niin kiinnostunut, puhun todella pitkään ja sitten lopuksi sanon etten tilaakaan, ai että on ollut kivoja hetkiä kuunnella sitä solkotusta 😂