Miten voi AINA tulla yllätyksenä maksaminen

En juuri hidastele, mutta ei minua ole myöskään koskaan tuo ärsyttänyt. En seuraa silmä kovana muiden toimintaa kassalla.Se kyllä taas ärsyttää, kun jotkut pitävät omaa mukakiirettä tekosyynä arvostella kaikkia muita, jotka osaa elää elämänsä vähän leppoisammin. Ei tuollainen A-tyyppisen suorittajan asenne johda muuhun kuin korkeaan verenpaineeseen ja jatkuvaan mielensä pahoittamiseen. Minusta ainakin ikävä tapa suhtautua elämään.

Luuleeko ap, että hänen pahaa tuulta ja kireyttä uhkuva olemus on jotenkin ihanne, jota kaikki kassoille kaipaa?

Taidanpa ottaa asiakseni joskus hidastaa ihan huvikseen ja seurata kun takanaolijoiden verenpaineet nousee. Jos siis huomaan tällaisia siellä.

Minun vuoro on minun vuoro, eikä takanaolijoille kuulu kuinka sen hoidan.

Vierailija kirjoitti:

Tätä täällä palstalla on ihmetelty vuosikausia.

Mieheni on yksi näistä yllättyjistä. Hän on todella niin putkiaivo, että tekee vain yhden asian kerrallaan. Ensin odotellaan ostosten piippaus, sitten vasta siirrytään seuraavaan vaiheeseen, eli kortin etsintään.

Sama yhden asian kerrallaan teko näkyy monissa tilanteissa. Esim. seisomme hississä asunnolle. Seisomisen aikana ei voi etsiä avaimia käteen vaan odotellaan rauhassa hissimatka ja vasta ovelle päästyä aletaan etsiä avaimia. Ruoanlaitossa tämä on todella aikaavievää kun ruoanlaiton eri vaiheita ei voi tehdä yhtä aikaa. Eka tehdään kastike valmiiksi, sitten laitetaan riisi kiehumaan.

Mies on tosi matemaattisesti lahjakas ja tarkka. Siinä tuosta tyylistä on hyötyä.

Ihan kuin olisit naimisissa minun mieheni kanssa. Samanlainen tapaus täälläkin. Itse olen ripeä ja ennakoiva, ja siksi olo aluksi hankala hyväksyä miehen tyyliä... varsinkin silloin kun oli kova nälkä, ja mies keitteli ensin perunat, ja alkoi vasta sitten miettiä kastiketta, eikä päästänyt minua auttamaan ja nopeuttamaan prosessia 😂

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muistaako joku oikeasti mitä tuotteet maksaa että voi seurata meneekö oikein? Onko teillä joku vihko vai ostatteko vain viittä tuotetta ja aina samoja?

No ainakin tarjoustuotteet tulee usein silmäiltyä. Ja aika usein selitetään jotain hevonpeetä, kuinka joku koodi sitä ja toinen tätä.

Kerran oli joku hinnoitellut (kalliimpia erikoismaitoja) maidot (olivat huom. päivämäärä!) 20 cnt/prk ja täysi hintahan näyttöön pamahti.

Seuraavan kerran, kun havaitsen kassakuitista, että tuotteesta on veloitettu väärä hinta (miksei koskaan halvempaa kuin piti?) niin kutsun poliisin paikalle. Niin kauppakin tekee, jos ostoskärryyn unohtuu jotain ja vien sen porttien läpi maksamatta. Varkaus on varkaus, teki sen sitten asiakas tai kauppa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Muistaako joku oikeasti mitä tuotteet maksaa että voi seurata meneekö oikein? Onko teillä joku vihko vai ostatteko vain viittä tuotetta ja aina samoja?

No ainakin tarjoustuotteet tulee usein silmäiltyä. Ja aika usein selitetään jotain hevonpeetä, kuinka joku koodi sitä ja toinen tätä.

Kerran oli joku hinnoitellut (kalliimpia erikoismaitoja) maidot (olivat huom. päivämäärä!) 20 cnt/prk ja täysi hintahan näyttöön pamahti.

Eivät meinanneet uskoa, kun sanoin, että ihan varmasti on näin, ja kylttikin oli. Kaksi meni toteamaan, että tosi on, ja kuulin kun yksi sanoi, että "mit vit"...

Pieni olisi tappio ollut, mutta että ollaan noin pihalla???

Kotona viimeistään tarkastan ja kerrankin oli kivasti vedetty tarjousgrillibroileri kahteen kertaan peräkkäin :/ Siinäpä tarjousta kerrakseen...ja aina virheitä, usein usein, mutta Lidlissä jostain syystä aina oikein, miksiköhän?

Kai nyt kassalla ollaan pihalla, jos taustalla ei hoideta hommia, eivät kassat hintoja päästään latele vaan hinnat pitää olla koneella oikein. Ja kassa ei hyödy yhtään mitään oli hinta tarjouksen mukainen tai ei, korkeintaan saa asiakkailta huudot ilman omaa syytään. Kaltaisesi ihmistyyppi saa näkemään punaista, tyhmä kuin saapas, mutta sen sijaan että jätettäisiin ajattelu fiksummille, melskataan ja meuhkataan ympäriinsä. Jos osun kaltaisesi kanssa kassalle samaan aikaan, pidän kyllä kovaan ääneen kassan puolia, koska harva asia on yhtä tyydyttävä kuin tyhjästä melskaajan kasvoille nouseva häpeän puna. Sinä tosin lienet liian vajaaälyinen kyetäksesi edes häpeämään.

Apteekissa taas ihmiset toimii toisinpäin. Alan käsitellä reseptiä, ja se v*tun kortti tungetaan jo lukulaitteeseen ja vilkuillaan sen kiiltävää näyttöä eri näkökulmista, odottaen, että summa tulisi sinne. Haloo, en edes ole hinnoitellut kaikkia lääkkeitäsi ostokertaan vielä! Miten sinä odotat sen hinnan sinne ilmestyvän? En ole sanonut sanaakaan hinnasta, miksi siis yrität jo maksaa?! Mistä me edes tiedämme montako pakkausta otat mitäkin?! Ja sä luulet mun mystisesti jo siinä vaiheessa veloittavan sinulta?!!

Toisaalta tätä toopeilua on niin hauska seurata (ihmetellään, kun summaa ei ala näkyä, nostetaan korttia ylös ja laitetaan takaisin lukijaan, kumarrutaan laitteen ylle tuhisten), että en ihan piruuttanikaan sano mitään.

Jos ei ole sen verran muistikuvia edellisiltä apteekkikäynneiltä, että missä vaiheessa se maksu oikein suoritetaankaan (lopussa), niin ei vaan voi mitään. Joillekin herttaisemman oloisille saatan silti sanoa, että "vielä ei ole se maksu siellä". Silti osa jää lähtökuoppiin selkeästi odottelemaan, että pääsee sitten maksamaan. Vaikka mä vielä kirjoitan....poimin lääkkeet....laputan ja tarkistan ne....niin ei, mä asiakas odotan aina valmiina, että sä sanot sen summan!

Sen sijaan kun tiskiin tullaan, niin kelakorttia ei ole kaivettu esiin valmiiksi, vaan minulle ojennetaan laput siitä, mitä saisi olla, vaikken pääse mihinkään ilman kortin tietoa siitä, kuka sä olet.

Vierailija kirjoitti:

asiakas tuijottaa sitä myyjän työskentelyä kuin lehmä uutta aitaa

Hehee, enpä ole muistanut tätä sananpartta aikoihin! Käyttöön! 😁

Vierailija kirjoitti:

Apteekissa taas ihmiset toimii toisinpäin. Alan käsitellä reseptiä, ja se v*tun kortti tungetaan jo lukulaitteeseen ja vilkuillaan sen kiiltävää näyttöä eri näkökulmista, odottaen, että summa tulisi sinne. Haloo, en edes ole hinnoitellut kaikkia lääkkeitäsi ostokertaan vielä! Miten sinä odotat sen hinnan sinne ilmestyvän? En ole sanonut sanaakaan hinnasta, miksi siis yrität jo maksaa?! Mistä me edes tiedämme montako pakkausta otat mitäkin?! Ja sä luulet mun mystisesti jo siinä vaiheessa veloittavan sinulta?!!

Toisaalta tätä toopeilua on niin hauska seurata (ihmetellään, kun summaa ei ala näkyä, nostetaan korttia ylös ja laitetaan takaisin lukijaan, kumarrutaan laitteen ylle tuhisten), että en ihan piruuttanikaan sano mitään.

Jos ei ole sen verran muistikuvia edellisiltä apteekkikäynneiltä, että missä vaiheessa se maksu oikein suoritetaankaan (lopussa), niin ei vaan voi mitään. Joillekin herttaisemman oloisille saatan silti sanoa, että "vielä ei ole se maksu siellä". Silti osa jää lähtökuoppiin selkeästi odottelemaan, että pääsee sitten maksamaan. Vaikka mä vielä kirjoitan....poimin lääkkeet....laputan ja tarkistan ne....niin ei, mä asiakas odotan aina valmiina, että sä sanot sen summan!

Sen sijaan kun tiskiin tullaan, niin kelakorttia ei ole kaivettu esiin valmiiksi, vaan minulle ojennetaan laput siitä, mitä saisi olla, vaikken pääse mihinkään ilman kortin tietoa siitä, kuka sä olet.

Hei persereikä siellä monopoliaseman norsunluutornissa.

Ehkä teidän kehitysmaaversio kassajärjestelmästä on vielä niin vanhanaikainen, ettei voi ennakkoon tarkistaa korttia, mutta muualla maailmassa on jo ihan yleistä, että bonus- yms. tiedot luetaan jo ennen kuin ensimmäistäkään tuotetta on luettu sisään.

Onneksi apteekkikilpailu on vapautumassa ja sinäkin toivottavasti pääset paremmin asennettasi vastaavaan työhön, esimerkiksi keräämään koiranpaskoja jalkakäytäviltä.

Vierailija kirjoitti:

Apteekissa taas ihmiset toimii toisinpäin. Alan käsitellä reseptiä, ja se v*tun kortti tungetaan jo lukulaitteeseen ja vilkuillaan sen kiiltävää näyttöä eri näkökulmista, odottaen, että summa tulisi sinne. Haloo, en edes ole hinnoitellut kaikkia lääkkeitäsi ostokertaan vielä! Miten sinä odotat sen hinnan sinne ilmestyvän? En ole sanonut sanaakaan hinnasta, miksi siis yrität jo maksaa?! Mistä me edes tiedämme montako pakkausta otat mitäkin?! Ja sä luulet mun mystisesti jo siinä vaiheessa veloittavan sinulta?!!

Toisaalta tätä toopeilua on niin hauska seurata (ihmetellään, kun summaa ei ala näkyä, nostetaan korttia ylös ja laitetaan takaisin lukijaan, kumarrutaan laitteen ylle tuhisten), että en ihan piruuttanikaan sano mitään.

Jos ei ole sen verran muistikuvia edellisiltä apteekkikäynneiltä, että missä vaiheessa se maksu oikein suoritetaankaan (lopussa), niin ei vaan voi mitään. Joillekin herttaisemman oloisille saatan silti sanoa, että "vielä ei ole se maksu siellä". Silti osa jää lähtökuoppiin selkeästi odottelemaan, että pääsee sitten maksamaan. Vaikka mä vielä kirjoitan....poimin lääkkeet....laputan ja tarkistan ne....niin ei, mä asiakas odotan aina valmiina, että sä sanot sen summan!

Sen sijaan kun tiskiin tullaan, niin kelakorttia ei ole kaivettu esiin valmiiksi, vaan minulle ojennetaan laput siitä, mitä saisi olla, vaikken pääse mihinkään ilman kortin tietoa siitä, kuka sä olet.

Tämä summaa loistavasti sen, miksi apteekissa asiointi on aina yhtä ahdistavaa. Se on se farmaseuttien asenne.

Vierailija kirjoitti:

Apteekissa taas ihmiset toimii toisinpäin. Alan käsitellä reseptiä, ja se v*tun kortti tungetaan jo lukulaitteeseen ja vilkuillaan sen kiiltävää näyttöä eri näkökulmista, odottaen, että summa tulisi sinne. Haloo, en edes ole hinnoitellut kaikkia lääkkeitäsi ostokertaan vielä! Miten sinä odotat sen hinnan sinne ilmestyvän? En ole sanonut sanaakaan hinnasta, miksi siis yrität jo maksaa?! Mistä me edes tiedämme montako pakkausta otat mitäkin?! Ja sä luulet mun mystisesti jo siinä vaiheessa veloittavan sinulta?!!

Toisaalta tätä toopeilua on niin hauska seurata (ihmetellään, kun summaa ei ala näkyä, nostetaan korttia ylös ja laitetaan takaisin lukijaan, kumarrutaan laitteen ylle tuhisten), että en ihan piruuttanikaan sano mitään.

Jos ei ole sen verran muistikuvia edellisiltä apteekkikäynneiltä, että missä vaiheessa se maksu oikein suoritetaankaan (lopussa), niin ei vaan voi mitään. Joillekin herttaisemman oloisille saatan silti sanoa, että "vielä ei ole se maksu siellä". Silti osa jää lähtökuoppiin selkeästi odottelemaan, että pääsee sitten maksamaan. Vaikka mä vielä kirjoitan....poimin lääkkeet....laputan ja tarkistan ne....niin ei, mä asiakas odotan aina valmiina, että sä sanot sen summan!

Sen sijaan kun tiskiin tullaan, niin kelakorttia ei ole kaivettu esiin valmiiksi, vaan minulle ojennetaan laput siitä, mitä saisi olla, vaikken pääse mihinkään ilman kortin tietoa siitä, kuka sä olet.

Voi luoja. :,D Näitä hidastelujuttuja miettiessä ei ole käynyt edes mielessä tuo maksaminen ennen tuotteen valitsemista edes mielessä. MITEN kukaan voi olla niin urpo? :D :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Apteekissa taas ihmiset toimii toisinpäin. Alan käsitellä reseptiä, ja se v*tun kortti tungetaan jo lukulaitteeseen ja vilkuillaan sen kiiltävää näyttöä eri näkökulmista, odottaen, että summa tulisi sinne. Haloo, en edes ole hinnoitellut kaikkia lääkkeitäsi ostokertaan vielä! Miten sinä odotat sen hinnan sinne ilmestyvän? En ole sanonut sanaakaan hinnasta, miksi siis yrität jo maksaa?! Mistä me edes tiedämme montako pakkausta otat mitäkin?! Ja sä luulet mun mystisesti jo siinä vaiheessa veloittavan sinulta?!!

Toisaalta tätä toopeilua on niin hauska seurata (ihmetellään, kun summaa ei ala näkyä, nostetaan korttia ylös ja laitetaan takaisin lukijaan, kumarrutaan laitteen ylle tuhisten), että en ihan piruuttanikaan sano mitään.

Jos ei ole sen verran muistikuvia edellisiltä apteekkikäynneiltä, että missä vaiheessa se maksu oikein suoritetaankaan (lopussa), niin ei vaan voi mitään. Joillekin herttaisemman oloisille saatan silti sanoa, että "vielä ei ole se maksu siellä". Silti osa jää lähtökuoppiin selkeästi odottelemaan, että pääsee sitten maksamaan. Vaikka mä vielä kirjoitan....poimin lääkkeet....laputan ja tarkistan ne....niin ei, mä asiakas odotan aina valmiina, että sä sanot sen summan!

Sen sijaan kun tiskiin tullaan, niin kelakorttia ei ole kaivettu esiin valmiiksi, vaan minulle ojennetaan laput siitä, mitä saisi olla, vaikken pääse mihinkään ilman kortin tietoa siitä, kuka sä olet.

Hei persereikä siellä monopoliaseman norsunluutornissa.

Ehkä teidän kehitysmaaversio kassajärjestelmästä on vielä niin vanhanaikainen, ettei voi ennakkoon tarkistaa korttia, mutta muualla maailmassa on jo ihan yleistä, että bonus- yms. tiedot luetaan jo ennen kuin ensimmäistäkään tuotetta on luettu sisään.

Onneksi apteekkikilpailu on vapautumassa ja sinäkin toivottavasti pääset paremmin asennettasi vastaavaan työhön, esimerkiksi keräämään koiranpaskoja jalkakäytäviltä.

Mitä vitun tarkistaa korttia?! :D Ja bonusjärjestelmä ei mitenkään liity kassjärjestelmään, ja lisäksi jos sä haluat paskempaa apteekkipalvelua kilpailun vapauttamisen myötä niin se on sun häviösi, mähän jo tiedän lääkkeistä kaiken tarpeellisen ja sun on turha kuvitella netin tietojen perusteella ikinä ymmärtäväsi samaa. Joten jos et halua palvlua, niin se on täysin fine mulle. Se kenen taskuun raha apteekista menee ei mun töitä pois vie.

Mutta ois tosiaan tosi kiva tietää, että mitähän kortin tarkistamista sä kassalla harrastat?!! :D

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

asiakas tuijottaa sitä myyjän työskentelyä kuin lehmä uutta aitaa

Hehee, enpä ole muistanut tätä sananpartta aikoihin! Käyttöön! 😁

Olen kuullut tämän version: Tuijottaa kuin sonni uutta porttia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Apteekissa taas ihmiset toimii toisinpäin. Alan käsitellä reseptiä, ja se v*tun kortti tungetaan jo lukulaitteeseen ja vilkuillaan sen kiiltävää näyttöä eri näkökulmista, odottaen, että summa tulisi sinne. Haloo, en edes ole hinnoitellut kaikkia lääkkeitäsi ostokertaan vielä! Miten sinä odotat sen hinnan sinne ilmestyvän? En ole sanonut sanaakaan hinnasta, miksi siis yrität jo maksaa?! Mistä me edes tiedämme montako pakkausta otat mitäkin?! Ja sä luulet mun mystisesti jo siinä vaiheessa veloittavan sinulta?!!

Toisaalta tätä toopeilua on niin hauska seurata (ihmetellään, kun summaa ei ala näkyä, nostetaan korttia ylös ja laitetaan takaisin lukijaan, kumarrutaan laitteen ylle tuhisten), että en ihan piruuttanikaan sano mitään.

Jos ei ole sen verran muistikuvia edellisiltä apteekkikäynneiltä, että missä vaiheessa se maksu oikein suoritetaankaan (lopussa), niin ei vaan voi mitään. Joillekin herttaisemman oloisille saatan silti sanoa, että "vielä ei ole se maksu siellä". Silti osa jää lähtökuoppiin selkeästi odottelemaan, että pääsee sitten maksamaan. Vaikka mä vielä kirjoitan....poimin lääkkeet....laputan ja tarkistan ne....niin ei, mä asiakas odotan aina valmiina, että sä sanot sen summan!

Sen sijaan kun tiskiin tullaan, niin kelakorttia ei ole kaivettu esiin valmiiksi, vaan minulle ojennetaan laput siitä, mitä saisi olla, vaikken pääse mihinkään ilman kortin tietoa siitä, kuka sä olet.

Tämä summaa loistavasti sen, miksi apteekissa asiointi on aina yhtä ahdistavaa. Se on se farmaseuttien asenne.

No voit miettiä rauhassa minkälainen asenne osalla asiakkaista on, aletaan mm. haastavasti valittaa just mulle, mitä jokin lääke Tallinnassa maksaa. Ainoana tarkoituksena tuottaa minulle paha mieli. Niin ei kiinnosta olla aivan sataempaattinen, ja sanoa samasta asiasta monta kertaa päivässä, jos joku ei ymmärrä missä vaiheessa maksu suoritetaan.

Vierailija kirjoitti:

Mulla on rouva just tuollainen. Vaikka miten olen yrittänyt kouluttaa, ei ennakoiva toiminta ole vakiintunut toimintatavaksi. Tämä näkyy paitsi kassalla myös kaupan parkkipaikalla, kun alkaa vasta auton ovella etsiskellä avainta.

Meillä taas mies ei saa auton avaimia käteensä etenkään talvipakkasilla ennen kuin monta kertaa on pitänyt pyytää, että avaa ne auton ovet, pliiiiiis. En uskalla edes kuvitella, mitä hän touhuaa kassoilla, varmaan on näitä, jotka jäävät juttelemaan kassan kanssa niitä näitä.

Vierailija kirjoitti:

Tätä täällä palstalla on ihmetelty vuosikausia.

Mieheni on yksi näistä yllättyjistä. Hän on todella niin putkiaivo, että tekee vain yhden asian kerrallaan. Ensin odotellaan ostosten piippaus, sitten vasta siirrytään seuraavaan vaiheeseen, eli kortin etsintään.

Sama yhden asian kerrallaan teko näkyy monissa tilanteissa. Esim. seisomme hississä asunnolle. Seisomisen aikana ei voi etsiä avaimia käteen vaan odotellaan rauhassa hissimatka ja vasta ovelle päästyä aletaan etsiä avaimia. Ruoanlaitossa tämä on todella aikaavievää kun ruoanlaiton eri vaiheita ei voi tehdä yhtä aikaa. Eka tehdään kastike valmiiksi, sitten laitetaan riisi kiehumaan.

Mies on tosi matemaattisesti lahjakas ja tarkka. Siinä tuosta tyylistä on hyötyä.

En kestäisi päivääkään tuollaista ihmistä. Vika on siis minussa ei miehessäsi. Olen niin kärsimätön

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Apteekissa taas ihmiset toimii toisinpäin. Alan käsitellä reseptiä, ja se v*tun kortti tungetaan jo lukulaitteeseen ja vilkuillaan sen kiiltävää näyttöä eri näkökulmista, odottaen, että summa tulisi sinne. Haloo, en edes ole hinnoitellut kaikkia lääkkeitäsi ostokertaan vielä! Miten sinä odotat sen hinnan sinne ilmestyvän? En ole sanonut sanaakaan hinnasta, miksi siis yrität jo maksaa?! Mistä me edes tiedämme montako pakkausta otat mitäkin?! Ja sä luulet mun mystisesti jo siinä vaiheessa veloittavan sinulta?!!

Toisaalta tätä toopeilua on niin hauska seurata (ihmetellään, kun summaa ei ala näkyä, nostetaan korttia ylös ja laitetaan takaisin lukijaan, kumarrutaan laitteen ylle tuhisten), että en ihan piruuttanikaan sano mitään.

Jos ei ole sen verran muistikuvia edellisiltä apteekkikäynneiltä, että missä vaiheessa se maksu oikein suoritetaankaan (lopussa), niin ei vaan voi mitään. Joillekin herttaisemman oloisille saatan silti sanoa, että "vielä ei ole se maksu siellä". Silti osa jää lähtökuoppiin selkeästi odottelemaan, että pääsee sitten maksamaan. Vaikka mä vielä kirjoitan....poimin lääkkeet....laputan ja tarkistan ne....niin ei, mä asiakas odotan aina valmiina, että sä sanot sen summan!

Sen sijaan kun tiskiin tullaan, niin kelakorttia ei ole kaivettu esiin valmiiksi, vaan minulle ojennetaan laput siitä, mitä saisi olla, vaikken pääse mihinkään ilman kortin tietoa siitä, kuka sä olet.

Tämä summaa loistavasti sen, miksi apteekissa asiointi on aina yhtä ahdistavaa. Se on se farmaseuttien asenne.

No voit miettiä rauhassa minkälainen asenne osalla asiakkaista on, aletaan mm. haastavasti valittaa just mulle, mitä jokin lääke Tallinnassa maksaa. Ainoana tarkoituksena tuottaa minulle paha mieli. Niin ei kiinnosta olla aivan sataempaattinen, ja sanoa samasta asiasta monta kertaa päivässä, jos joku ei ymmärrä missä vaiheessa maksu suoritetaan.

Eli koska osa asiakkaista on kusipäitä, sinä olet varmuuden vuoksi kusipää kaikille? Asiakaspalvelua parhaimmillaan.

Vierailija kirjoitti:

Tätä täällä palstalla on ihmetelty vuosikausia.

Mieheni on yksi näistä yllättyjistä. Hän on todella niin putkiaivo, että tekee vain yhden asian kerrallaan. Ensin odotellaan ostosten piippaus, sitten vasta siirrytään seuraavaan vaiheeseen, eli kortin etsintään.

Sama yhden asian kerrallaan teko näkyy monissa tilanteissa. Esim. seisomme hississä asunnolle. Seisomisen aikana ei voi etsiä avaimia käteen vaan odotellaan rauhassa hissimatka ja vasta ovelle päästyä aletaan etsiä avaimia. Ruoanlaitossa tämä on todella aikaavievää kun ruoanlaiton eri vaiheita ei voi tehdä yhtä aikaa. Eka tehdään kastike valmiiksi, sitten laitetaan riisi kiehumaan.

Mies on tosi matemaattisesti lahjakas ja tarkka. Siinä tuosta tyylistä on hyötyä.

Olet aika kusipää vaimo.

Jos minun vaimoni sanoisi minua putkiaivoksi jossain niin hän olisi ex-vaimo. Koko tekstisi on vain miehen mollausta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tätä täällä palstalla on ihmetelty vuosikausia.

Mieheni on yksi näistä yllättyjistä. Hän on todella niin putkiaivo, että tekee vain yhden asian kerrallaan. Ensin odotellaan ostosten piippaus, sitten vasta siirrytään seuraavaan vaiheeseen, eli kortin etsintään.

Sama yhden asian kerrallaan teko näkyy monissa tilanteissa. Esim. seisomme hississä asunnolle. Seisomisen aikana ei voi etsiä avaimia käteen vaan odotellaan rauhassa hissimatka ja vasta ovelle päästyä aletaan etsiä avaimia. Ruoanlaitossa tämä on todella aikaavievää kun ruoanlaiton eri vaiheita ei voi tehdä yhtä aikaa. Eka tehdään kastike valmiiksi, sitten laitetaan riisi kiehumaan.

Mies on tosi matemaattisesti lahjakas ja tarkka. Siinä tuosta tyylistä on hyötyä.

Olet aika kusipää vaimo.

Jos minun vaimoni sanoisi minua putkiaivoksi jossain niin hän olisi ex-vaimo. Koko tekstisi on vain miehen mollausta.

Tais kolahtaa.  :)

ei ap

Olen farmaseutti ja joka päivä myös yllättää se, että vaikka asiakas olisi odottanut vuoroaan 10-20 minuuttia niin sitä kela-korttia ei ole voinut kaivaa valmiiksi. Sanotaan vaan että "mulla ois reseptit siinä koneella"...

Vierailija kirjoitti:

Apteekissa taas ihmiset toimii toisinpäin. Alan käsitellä reseptiä, ja se v*tun kortti tungetaan jo lukulaitteeseen ja vilkuillaan sen kiiltävää näyttöä eri näkökulmista, odottaen, että summa tulisi sinne. Haloo, en edes ole hinnoitellut kaikkia lääkkeitäsi ostokertaan vielä! Miten sinä odotat sen hinnan sinne ilmestyvän? En ole sanonut sanaakaan hinnasta, miksi siis yrität jo maksaa?! Mistä me edes tiedämme montako pakkausta otat mitäkin?! Ja sä luulet mun mystisesti jo siinä vaiheessa veloittavan sinulta?!!

Toisaalta tätä toopeilua on niin hauska seurata (ihmetellään, kun summaa ei ala näkyä, nostetaan korttia ylös ja laitetaan takaisin lukijaan, kumarrutaan laitteen ylle tuhisten), että en ihan piruuttanikaan sano mitään.

Jos ei ole sen verran muistikuvia edellisiltä apteekkikäynneiltä, että missä vaiheessa se maksu oikein suoritetaankaan (lopussa), niin ei vaan voi mitään. Joillekin herttaisemman oloisille saatan silti sanoa, että "vielä ei ole se maksu siellä". Silti osa jää lähtökuoppiin selkeästi odottelemaan, että pääsee sitten maksamaan. Vaikka mä vielä kirjoitan....poimin lääkkeet....laputan ja tarkistan ne....niin ei, mä asiakas odotan aina valmiina, että sä sanot sen summan!

Sen sijaan kun tiskiin tullaan, niin kelakorttia ei ole kaivettu esiin valmiiksi, vaan minulle ojennetaan laput siitä, mitä saisi olla, vaikken pääse mihinkään ilman kortin tietoa siitä, kuka sä olet.

Mitä ihmettä? Ymmärsinkö nyt oikein, että teidän apteekissa ostokset maksetaan farmaseutille? Enpä ole koskaan sellaiseen apteekkiin osunut! Kaikissa tähän asti käyttämissäni farmaseutti pakkaa lääkkeeni pussiin ja kiinnittää siihen hintatiedot sisältävän lapun. Sen kanssa sitten mennään kassalle jossa maksaminen hoidetaan. Ei farmaseutin tiskillä Kela-kortin lisäksi mitään muita kortteja tarvita.

En koskaan seuraa miten edellä oleva toimii kassalla. Ei häiritse minua. Kun omat ostokset menee ostoshihnalle kaivan kortit esiin ja pakkaan tavarat. Maksan ja jatkan lopputavaroiden pakkaamista. Niille urputtajille, joita vaivaa toisten asiakkaiden hitaus -menkää kauppaan kun muita asiakkaita ei ole.