Ovatko Tampereen Eurojackpot-voittajat todella hyvissä työpaikoissa?
Tietääkö joku, ovatko 29 miljoonaa voittaneet tamperelaiset kenties lakimiehiä, aivokirurgeja tai pelastavatko lapsia Afrikassa? Mitenkään muuten ei voi selittää, että he aikovat jatkaa työssään. Voi vittujen kevät, jos selviää heidän painavan kolmea vuoroa jossain varastolla, tehtaalla tai siivoavan.
Kommentit (47)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ja mistä tiedätte ettei ole joku niistä vaikka yrittäjä joka omaa firmaansa pyörittää?
Tuskin yrittäjä harrastaisi kolmen hengen kimppalottoa yhdellä rivillä.
Kuulostaa työkavereilta tai todella läheisiltä sukulaisilta, jotka avot erittäin paljon tekemisissä keskenään.Asenteesta huokuu, että ikää on ainakin 50v.
Varovainen olisin itsekin rahojen käytössä ja voitosta kertomisesta. Kateus on kova.
Moni on varmaan kuullut tarinan miehestä, joka osti Mersun. Naapurikin lakkasi tervehtimästä. Mies vaihtoi vaatimattomampaan autoon ja kertoi, ettei Mersu sopinut heille.Tämän jälkeen läheiset perhesuhteet naapuriin jatkuivat normaalisti.
Muistan lukeneeni tästä jostain lehdestä joku vuosi sitten. Oli niin uskomaton tarina että jäi mieleen.
Itse perustaisin yrityksen, josta nyt vain haaveilen. Tekisin samaa työtä kuin nyt, mutta omassa yrityksessä omalla tavallani.
En kyllä itsekään huutelisi voitosta. En todellakaan haluaisi yhtään kerjääjää oven taakse, enkä uusia "kavereita" hyötymään voitosta. Lahjoittaisin kyllä hyväntekeväisyyteen, mutta sinne minne itse haluan.
En ymmärrä näitä haukkujia tässä ketjussa. Tuollaisen tapahtuman jälkeen pää on varmasti pyörällä pitkään. Ehkä ainoa tapa pysyä järjissään ja suunnitella tulevaisuutta fiksusti on jatkaa arkea mahdollisimman muuttumattomana. Niin ainakin itse voisin kuvitella tekeväni. Antaisin tunteiden rauhoittua ja vasta sitten alkaisin järjestää asioita uusiksi.
fiksuilta voittajat vaikuttaa. turvaavat oman mielenterveyden jatkamalla töitä. aika äkkiä lähtee monella mopo keulimaan. mielenterveyttä ei saa takaisin jos alkaa rellestää voitoilla. raha voi tuoda myös tuskaa- etenkin suomessa olisi kateellisia niin paljon. Monacossa voisivat elellä ilman kateellisia naapureita.
Sanokaa mistä työstä lähtisitte. Minä aloitan. Opetan teinejä yläkoulussa. Joku muu saisi sitten katsoa sitä mölinää, vetelehdintää ja haluttomuutta.
Ite selittäisin "puhkipalamisesta" ja "downshiftaamisesta" ja sitte lopettaisin työt. Vapautuis paikka oikeesti tarviivalle, vaikuttais sitä kautta useamman ihmisen elämään varmaan positiivisesti.
Näin minäkin tekisin - teeskentelisin mahdollisimman pitkälle etten MINÄ AINAKAAN olis voittanut.. ja ilman muuta kertoisin että jatkan TIETYSTI työssä, vaikka suunnittelisinkin ihan muuta. Sitten vaivihkaa joskus voisi muuttaa elämäänsä. Jaa miksikö näin? No ihan vain ja ainoastaan siksi , että perustavissuomalainen ei osaa muuta kuin jotain hemmetin v: llä alkavaa sanaa huudella aamusta iltaan kateuksissaan ja negatiivisuuden mädättämällä päällään. Sivistys on kaukana. Minä lähtisin pölyn laskeuduttua ihan minne vaan mistä löytyy sivistystä ja tervettä ajattelua.
Tuskin yrittäjä harrastaisi kolmen hengen kimppalottoa yhdellä rivillä.
Kuulostaa työkavereilta tai todella läheisiltä sukulaisilta, jotka avot erittäin paljon tekemisissä keskenään.
Asenteesta huokuu, että ikää on ainakin 50v.
Varovainen olisin itsekin rahojen käytössä ja voitosta kertomisesta. Kateus on kova.
Moni on varmaan kuullut tarinan miehestä, joka osti Mersun. Naapurikin lakkasi tervehtimästä. Mies vaihtoi vaatimattomampaan autoon ja kertoi, ettei Mersu sopinut heille.
Tämän jälkeen läheiset perhesuhteet naapuriin jatkuivat normaalisti.