Suomalaisen koulutusjärjestelmän suunta
Peruskoulussa ei ole kokeita eikä opettajaohjattua opetusta. On vain Ilmiöitä ja esitelmiä, vanhemmat kotona opettavat ja neuvovat. Pisa-tulokset laskevat ja 8-luokkalaiset eivät enää osallistu edes matematiikan kansainväliseen TIMMS-tutkimukseen.
Lukiossa matematiikan ja fysiikan opetussuunitelmia kevennetään ja harjoitellaan näppäilytekniikkaa laskinohjelmistoilla. Voi nuorisoa, voi vanhempia.
Kommentit (18)
Tarvitseeko matikkaa enää, koska koneet osaa jo pyörittää kaavat?
Suomessa tehdään nyt koulutusloikka. Lapset rakentavat itse konstruktiivisesti tiedon, jonka oppivat ja muistavat. Tärkeää on löytää tietoa. Konstruktio omana mielen pedagogiikkana merkitsee konstruktiotason nousua pois behavioristisesta passiivista. Oppijan ollessa subjekti eikä objekti passiivi muuttuu aktiiviksi ja esimerkiksi matematiikan ymmärrys kasvaa.
Mitä teidän lukiolaislapsenne ovat tykänneet digikoulunkäynnistä ja digimatikasta?
Alaspäin, säästää pitää - ja seuraukset nähdään jo nyt.
Missä alasteella ei ole kokeita? Omalla vitosluokkalaisella on seuraavan kahden viikon aikana 5 koetta.
Vierailija kirjoitti:
Suomessa tehdään nyt koulutusloikka. Lapset rakentavat itse konstruktiivisesti tiedon, jonka oppivat ja muistavat. Tärkeää on löytää tietoa. Konstruktio omana mielen pedagogiikkana merkitsee konstruktiotason nousua pois behavioristisesta passiivista. Oppijan ollessa subjekti eikä objekti passiivi muuttuu aktiiviksi ja esimerkiksi matematiikan ymmärrys kasvaa.
Ylläolevan kaltaista tekstiä lukiessa sitä ymmärtää, miten rajallinen oma suomen kielen taito ja kasvatustieteen hienouksien ymmärryskyky onkaan, kun ei tuollaista mambojamboa tajua.
Matematiikan ymmärrys ei kasva vaan vähenee. Jo tämänhetkisistä yliopisto-opiskelijoista huomaa selvän eron. Jotkut tulevat kouluista, joissa on vaadittu kaavojen osaaminen ja soveltaminen ja itse laskeminen ja hankittu laskurutiinia suorittamalla niitä laskuja ja paljon. Jotkut tulevat kouluista, joissa käytetään ohjelmoituja laskimia. Jälkimmäiset oppilaat ovat heti isoissa ongelmissa, kun laskin ei olekaan hoitamassa kaikkea eikä ymmärretä edes sitä, mitä pitäisi laskea. (Esimerkki Aalto-yliopiston kauppakorkeasta)
Tarvitseeko kauppakorkeessa matematiikkaa?
Vierailija kirjoitti:
Tarvitseeko kauppakorkeessa matematiikkaa?
Niin, eikös siellä tarvita enemmäkin kovia kyynerpäitä, panssarin kovettamista, valehtelua, ystävien pettämistä, suhteiden luomista ja kieroilua. Eikö näillä pärjäisi sitä matikkaa paremmin?
Jos suuntautuu rahoitukseen, pitää osata ainakin lukion lyhyt matikka hyvin.
Nyt uusinta uutta on ketterä itsreflektio. Suomennettuna se tarkoittaa sitä, että lapsi tarkistaa itse läksynsä, opettaja ei sitä enää tee. Eli lapsi perehtyy ilmiöön, kirjoittaa siitä koosteen tms. ja sen jälkeen itse tarkistaa, tuliko ilmiön kaikki osat tasapuolisesti havainnoitua.
Itsereflektio ja itsearviointi, oppilas antaa itselleen arvosanan, hui tuli kirosana, siis oppimiskuvauksen esimerkiksi e-portfolioon.
Vierailija kirjoitti:
Suomessa tehdään nyt koulutusloikka. Lapset rakentavat itse konstruktiivisesti tiedon, jonka oppivat ja muistavat. Tärkeää on löytää tietoa. Konstruktio omana mielen pedagogiikkana merkitsee konstruktiotason nousua pois behavioristisesta passiivista. Oppijan ollessa subjekti eikä objekti passiivi muuttuu aktiiviksi ja esimerkiksi matematiikan ymmärrys kasvaa.
Näinpä. Tämäkin utopia voisi toteutua edes jollain tavalla, jos luokassa olisi max 15 lasta ja oma kouluavustaja jokaiselle erityistukea tarvitsevalla. Mutta sekin on utopiaa.
Nyt ei olla ymmärretty sitä, että molempia ei voida saada. Jos kurkotetaan kuuta taivaalta, siihen on satsattava reilusti, ehkä niin paljinon, että siihen ei ole Suomella edes nyt varaa. Mutta käytännössä, eikö voida ajatella mikä on kohtuullista ja järkevää. Mihin meillä käytännössä on resursseja? Mikä on mahdollisimman hyvää niukat resurssit huomioiden?
Millaisia fysiikka oli ennen ilmioita?
Eniten ihmetyttää, miten teorioita, kuten Maxwellin lakeja,mvoi opiskella ilman matemaattista pohjaa,
Kaveri, joka on lukio-opettaja, kertoi huomanneensa tyhmenemis-ilmiön. Ei teinit enää osaa samoja asioita kuin viisi vuotta sitten (ja aikaisemmat ikäryhmät). Mikä näitä tyhmentää?
Tarvitseeko yhtälöitä osata ratkaista, jos CAS tekee kaiken?
Uusi opetussuunnitelma on järkyttävä. Lapsi asettaa tavoitteet, saavuttaa ne ja lopuksi arvioi itse itsensä. Ope antaa enää materiaalin ja neuvoo. Käsi sydämelle. Kuka meistä olisi lapsena oppinut mitään tuolla systeemillä?
Entä ammattikoulut? Mitä tapahtuu lähiopetukselle ja ryhmähengelle?