Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Suomalaisen koulutusjärjestelmän suunta

Ajopuu
25.04.2017 |

Peruskoulussa ei ole kokeita eikä opettajaohjattua opetusta. On vain Ilmiöitä ja esitelmiä, vanhemmat kotona opettavat ja neuvovat. Pisa-tulokset laskevat ja 8-luokkalaiset eivät enää osallistu edes matematiikan kansainväliseen TIMMS-tutkimukseen.

Lukiossa matematiikan ja fysiikan opetussuunitelmia kevennetään ja harjoitellaan näppäilytekniikkaa laskinohjelmistoilla. Voi nuorisoa, voi vanhempia.

Kommentit (18)

Vierailija
1/18 |
25.04.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Entä ammattikoulut? Mitä tapahtuu lähiopetukselle ja ryhmähengelle?

Vierailija
2/18 |
25.04.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tarvitseeko matikkaa enää, koska koneet osaa jo pyörittää kaavat?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/18 |
25.04.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Suomessa tehdään nyt koulutusloikka. Lapset rakentavat itse konstruktiivisesti tiedon, jonka oppivat ja muistavat. Tärkeää on löytää tietoa. Konstruktio omana mielen pedagogiikkana merkitsee konstruktiotason nousua pois behavioristisesta passiivista. Oppijan ollessa subjekti eikä objekti passiivi muuttuu aktiiviksi ja esimerkiksi matematiikan ymmärrys kasvaa.

Vierailija
4/18 |
25.04.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mitä teidän lukiolaislapsenne ovat tykänneet digikoulunkäynnistä ja digimatikasta?

Vierailija
5/18 |
25.04.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Alaspäin, säästää pitää - ja seuraukset nähdään jo nyt.

Vierailija
6/18 |
25.04.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Missä alasteella ei ole kokeita? Omalla vitosluokkalaisella on seuraavan kahden viikon aikana 5 koetta.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/18 |
25.04.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Suomessa tehdään nyt koulutusloikka. Lapset rakentavat itse konstruktiivisesti tiedon, jonka oppivat ja muistavat. Tärkeää on löytää tietoa. Konstruktio omana mielen pedagogiikkana merkitsee konstruktiotason nousua pois behavioristisesta passiivista. Oppijan ollessa subjekti eikä objekti passiivi muuttuu aktiiviksi ja esimerkiksi matematiikan ymmärrys kasvaa.

Ylläolevan kaltaista tekstiä lukiessa sitä ymmärtää, miten rajallinen oma suomen kielen taito ja kasvatustieteen hienouksien ymmärryskyky onkaan, kun ei tuollaista mambojamboa tajua.

Matematiikan ymmärrys ei kasva vaan vähenee. Jo tämänhetkisistä yliopisto-opiskelijoista huomaa selvän eron. Jotkut tulevat kouluista, joissa on vaadittu kaavojen osaaminen ja soveltaminen ja itse laskeminen ja hankittu laskurutiinia suorittamalla niitä laskuja ja paljon. Jotkut tulevat kouluista, joissa käytetään ohjelmoituja laskimia. Jälkimmäiset oppilaat ovat heti isoissa ongelmissa, kun laskin ei olekaan hoitamassa kaikkea eikä ymmärretä edes sitä, mitä pitäisi laskea. (Esimerkki Aalto-yliopiston kauppakorkeasta)

Vierailija
8/18 |
25.04.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tarvitseeko kauppakorkeessa matematiikkaa?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/18 |
25.04.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Tarvitseeko kauppakorkeessa matematiikkaa?

Niin, eikös siellä tarvita enemmäkin kovia kyynerpäitä, panssarin kovettamista, valehtelua, ystävien pettämistä, suhteiden luomista ja kieroilua. Eikö näillä pärjäisi sitä matikkaa paremmin?

Vierailija
10/18 |
25.04.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Jos suuntautuu rahoitukseen, pitää osata ainakin lukion lyhyt matikka hyvin.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/18 |
25.04.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Nyt uusinta uutta on ketterä itsreflektio. Suomennettuna se tarkoittaa sitä, että lapsi tarkistaa itse läksynsä, opettaja ei sitä enää tee. Eli lapsi perehtyy ilmiöön, kirjoittaa siitä koosteen tms. ja sen jälkeen itse tarkistaa, tuliko ilmiön kaikki osat tasapuolisesti havainnoitua.

Vierailija
12/18 |
25.04.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Itsereflektio ja itsearviointi, oppilas antaa itselleen arvosanan, hui tuli kirosana, siis oppimiskuvauksen esimerkiksi e-portfolioon.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/18 |
25.04.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Suomessa tehdään nyt koulutusloikka. Lapset rakentavat itse konstruktiivisesti tiedon, jonka oppivat ja muistavat. Tärkeää on löytää tietoa. Konstruktio omana mielen pedagogiikkana merkitsee konstruktiotason nousua pois behavioristisesta passiivista. Oppijan ollessa subjekti eikä objekti passiivi muuttuu aktiiviksi ja esimerkiksi matematiikan ymmärrys kasvaa.

Näinpä. Tämäkin utopia voisi toteutua edes jollain tavalla, jos luokassa olisi max 15 lasta ja oma kouluavustaja jokaiselle erityistukea tarvitsevalla. Mutta sekin on utopiaa.

Nyt ei olla ymmärretty sitä, että molempia ei voida saada. Jos kurkotetaan kuuta taivaalta, siihen on satsattava reilusti, ehkä niin paljinon, että siihen ei ole Suomella edes nyt varaa. Mutta käytännössä, eikö voida ajatella mikä on kohtuullista ja järkevää. Mihin meillä käytännössä on resursseja? Mikä on mahdollisimman hyvää niukat resurssit huomioiden?

Vierailija
14/18 |
25.04.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Millaisia fysiikka oli ennen ilmioita?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/18 |
25.04.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Eniten ihmetyttää, miten teorioita, kuten Maxwellin lakeja,mvoi opiskella ilman matemaattista pohjaa,

Vierailija
16/18 |
25.04.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Kaveri, joka on lukio-opettaja, kertoi huomanneensa tyhmenemis-ilmiön. Ei teinit enää osaa samoja asioita kuin viisi vuotta sitten (ja aikaisemmat ikäryhmät). Mikä näitä tyhmentää?

Vierailija
17/18 |
25.04.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Tarvitseeko yhtälöitä osata ratkaista, jos CAS tekee kaiken?

Vierailija
18/18 |
25.04.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Uusi opetussuunnitelma on järkyttävä. Lapsi asettaa tavoitteet, saavuttaa ne ja lopuksi arvioi itse itsensä. Ope antaa enää materiaalin ja neuvoo. Käsi sydämelle. Kuka meistä olisi lapsena oppinut mitään tuolla systeemillä?

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kaksi viisi kahdeksan