Lasten selviytyminen erosta ja muutosta, päiväkodin vaihdosta ja kavereiden vaihtamisesta.

nääh, ne on noin pieniä niin siitä oo mitää haittaa. Kuukauden päästä ne ei edes muista vanhoja kavereita

Tutkimusten mukaan vähiten haittaa on juuri tuohon ikään osuvista muutoista. Ja lapset ovat selviytyjiä. Kun heillä on aikuinen/aikuisia, jotka tietävät turvallisiksi, he pärjäävät.

Etkö voi muuttaa lähelle? Tai lykkää eroa parilla vuodella.

Älä stressaa, ajankohta on siinä mielessä hyvä ettei koulu ole vielä alkanut vanhemmalla. Pääsee hyvin mukaan uuteen ryhmään koulussa. Ei niitä välejä tarvitse heti katkaista jos on muodostunut joku todella hyvä kaverisuhde. Voi skypettää tai tavata. Yleensä pienillä nämä hiipuu nopeasti kun tulee uudet kaverit.

Huonoon suhteeseen ei tule jäädä. Kun puhutaan oikeasti huonosta suhteesta, sen näkeminen haittaa lasten kehitystä eniten.

Ehkä tuo tosiaan on vähiten kipeää tekevä ikä. Parin vuoden kuluttua jo paljon vaikeampaa.

Lähelle ei ole syytä jäädä, tietysti juuri lasten takia voisin jäädä lähelle mutta minun tukiverkosto ja työ on kauempana n.30km päässä. Ap

Ei sitä vielä tiedä. Vasta ehkä n. 15-25 vuoden päästä nähdään, onko tarvetta terapiaan lapsuuden ajan traumojen takia. Jos noin nuorten lasten vanhemmat eroavat, eikö suhdetta olisi voinut pohdiskella ennen kuin lapset tehtiin?

Vierailija kirjoitti:

Ei sitä vielä tiedä. Vasta ehkä n. 15-25 vuoden päästä nähdään, onko tarvetta terapiaan lapsuuden ajan traumojen takia. Jos noin nuorten lasten vanhemmat eroavat, eikö suhdetta olisi voinut pohdiskella ennen kuin lapset tehtiin?

Enpä tiennyt silloin että aikoo pettää.. harmi! Toisaalta olis ihanat lapseni jääneet syntymättä jos olisin tienny..

Vierailija kirjoitti:

Lähelle ei ole syytä jäädä, tietysti juuri lasten takia voisin jäädä lähelle mutta minun tukiverkosto ja työ on kauempana n.30km päässä. Ap

Öh ne lapseet on syy jäädä. 30 kilsan työmatka on lyhyt.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lähelle ei ole syytä jäädä, tietysti juuri lasten takia voisin jäädä lähelle mutta minun tukiverkosto ja työ on kauempana n.30km päässä. Ap

Öh ne lapseet on syy jäädä. 30 kilsan työmatka on lyhyt.

Niin sitähän mä pohdin ja ajan tota väli nytkin. Tosiaan vaan itsellä ei tääl ole juuri ketään tuttuja.. kaipa sen kestää. Kaikki palvelut kuitenkin ovat siellä 30km päässä kun tää on tälläinen kirkonkylä

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lähelle ei ole syytä jäädä, tietysti juuri lasten takia voisin jäädä lähelle mutta minun tukiverkosto ja työ on kauempana n.30km päässä. Ap

Öh ne lapseet on syy jäädä. 30 kilsan työmatka on lyhyt.

Lapset on niin pienet että muutto lähemmäs jokapäiväistä arkea on parempi. Eri asia jos sulla olisi murrosikäiset tai esiteinit silloin yrittäisin pysyä saman koulupiirin alueella vaikka millä.

Eroaminen pettämisen takia on kaksipiippuinenjuttu. Luottamus on mennyt joten ero kuulostaa ekalta vaihtoehdolta toinen vaihtoehto olisi parisuhdeterapia. Kumpi on sinulle raskaampaa parisuhteen jatkaminen nöyryytettynä vai yksinhuoltajuus? Mene sen mukaan. Joskus toisen pettäminen on helpotuskin, hyväksyttävä syy eroon.

Huono syy eroon on kasvojen säilyttäminen. Se on vaikeaa kun koko ystäväpiiri ja sukulaiset tietää että mies on huoripukki, ja sitten ajatellaan että hyväksyt sen jos jäät, mutta siitä huolimatta mieti jatko omalta kannaltasi älä muiden odotusten.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Lähelle ei ole syytä jäädä, tietysti juuri lasten takia voisin jäädä lähelle mutta minun tukiverkosto ja työ on kauempana n.30km päässä. Ap

Öh ne lapseet on syy jäädä. 30 kilsan työmatka on lyhyt.

Lapset on niin pienet että muutto lähemmäs jokapäiväistä arkea on parempi. Eri asia jos sulla olisi murrosikäiset tai esiteinit silloin yrittäisin pysyä saman koulupiirin alueella vaikka millä.

Eroaminen pettämisen takia on kaksipiippuinenjuttu. Luottamus on mennyt joten ero kuulostaa ekalta vaihtoehdolta toinen vaihtoehto olisi parisuhdeterapia. Kumpi on sinulle raskaampaa parisuhteen jatkaminen nöyryytettynä vai yksinhuoltajuus? Mene sen mukaan. Joskus toisen pettäminen on helpotuskin, hyväksyttävä syy eroon.

Huono syy eroon on kasvojen säilyttäminen. Se on vaikeaa kun koko ystäväpiiri ja sukulaiset tietää että mies on huoripukki, ja sitten ajatellaan että hyväksyt sen jos jäät, mutta siitä huolimatta mieti jatko omalta kannaltasi älä muiden odotusten.

Yksinhuoltajana olen lähes ollutkin kun lasten isä on viikot toisella paikkakunnalla töissä ja niinpä se pettäminenkin on ollut helppoa. Eli yksinhuoltajuutta en pelkää. Nöyryytystä on vaikeampi kestää.

Tuon ikäiset löytävät vielä helposti uusia kavereita. Parin vuoden päästä on vaikeampaa. Kannattaa toimia NYT.

Äh, on niin vaikea repäistä itseä irti tästä vaikka tiedän että yksin lasten kanssa olisi helpompaa.

Lapset saavan tavata isäänsä puolestani niin paljon kuin isänsä haluaa..

Vierailija kirjoitti:

Äh, on niin vaikea repäistä itseä irti tästä vaikka tiedän että yksin lasten kanssa olisi helpompaa.

Lapset saavan tavata isäänsä puolestani niin paljon kuin isänsä haluaa..

Jos jakaisit nämä muutokset kahteen osaan?Ensin muutto lähemmäs sinun työtäsi, arkeasi ja tukiverkkojasi. Huom. sinun asuntoosi ja mies viikonloppuisin kylään teille.

Sitten parisuhdesuhdeterapia ja vasta sitten päätös jatkatko suhteessa vai et.

Silloin eropäätös on helpompi myös jatkossa jos mies jatkaakin pettämistä tai sivusuhdetta

Muutto kumminkin ennen esikoisen koulun alkua.