Pelkään jatkuvasti, että mieheni löytää jonkun "paremman". Kerronko hänelle?
Pääni hajoaa, koska murehdin jatkuvasti, että mieheni ihastuu johonkuhun minua viehättävämpään. Olemme olleet kohta 10 vuotta yhdessä.
Juuri nytkään en pysty menemään treeneihin hänen kanssaan, koska hän on jutellut somessa yhden sairaan kauniin, naisellisen treenikaverinsa kanssa, minä olen taas tällainen luikku ja kasvoiltani mitäänsanomaton. Olin lähdössä treeneihin jo, mutta huomasin kommentoinnin eilen illalla (ihan normijuttelua, ei mitään epäilyttävää) ja aloin hävetä itseäni. Nyt vain itken.
Tässähän on takana minun huono itsetuntoni, joten en ole viitsinyt avautua tästä hänelle. En halua viestittää, että hän ei ole luottamuksen arvoinen, sillä sitä hän kyllä on.
Kuitenkin tuntuu että pääni hajoaa, joten mietin, pitäisikö minun kuitenkin avautua tästä. Silläkin uhalla että hän ottaa itseensä. En halua pitää pelkoa koko ajan sisälläni, vaikka pelko onkin perusteeton.
Kommentit (31)
FAM kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos naiseni kertoisi tuon minulle... nuorempana olisin sanonut ettei tarvitse pelätä, rakastan häntä jne jne. Nykyään sanoisin että kunhan pidät kropan timminä (kuolemaan saakka) ja käyttäydyt asiallisesti, eli osoitat että arvostat suhdetta ja minua, niin ei ole pelkoa. Sillä rakastan sinua ja haluan olla kanssasi ja tehdä sinut onnelliseksi, aina.
Mene sinne treeneihin, riippumatta fiiliksistä.
PS.
Rakkaus on valinta. Pysyvä suhde vaati työtä ja uhrauksia.
Olen samaa mieltä siitä että suhde on valinta ka vaatii työtä ja uhrauksia mutta, anteeksi vain, vähän sovinistista sanoa että kunhan pysyt timmissä kunnossa niin... :D Jos ei onnistu pitämään rasvaprosenttia kurissa niin sitten on puolisona epäonnistunut ja mies saa sanoa heipat?
Jos kyseessä olisi kahden miehen homoliitto, olisiko se silloin sovinistista?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos naiseni kertoisi tuon minulle... nuorempana olisin sanonut ettei tarvitse pelätä, rakastan häntä jne jne. Nykyään sanoisin että kunhan pidät kropan timminä (kuolemaan saakka) ja käyttäydyt asiallisesti, eli osoitat että arvostat suhdetta ja minua, niin ei ole pelkoa. Sillä rakastan sinua ja haluan olla kanssasi ja tehdä sinut onnelliseksi, aina.
Mene sinne treeneihin, riippumatta fiiliksistä.
PS.
Rakkaus on valinta. Pysyvä suhde vaati työtä ja uhrauksia.
"Kunhan pidät kropan timminä (kuolemaan saakka)"
😂😂😂😂
On se rakkaus kaunis asia. Tuo olisi alttarilla hyvä osana vihkivalaa!
Niin on kaunis asia, kun se on molemminpuolista. Surullinen asia jos yksipuolista.
Jos toinen rakastaa sipsejä ja sohvaa enemmän kuin kumppania, olkoot sitten naimisissa Taffelinsa kanssa.
Vierailija kirjoitti:
FAM kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos naiseni kertoisi tuon minulle... nuorempana olisin sanonut ettei tarvitse pelätä, rakastan häntä jne jne. Nykyään sanoisin että kunhan pidät kropan timminä (kuolemaan saakka) ja käyttäydyt asiallisesti, eli osoitat että arvostat suhdetta ja minua, niin ei ole pelkoa. Sillä rakastan sinua ja haluan olla kanssasi ja tehdä sinut onnelliseksi, aina.
Mene sinne treeneihin, riippumatta fiiliksistä.
PS.
Rakkaus on valinta. Pysyvä suhde vaati työtä ja uhrauksia.
Olen samaa mieltä siitä että suhde on valinta ka vaatii työtä ja uhrauksia mutta, anteeksi vain, vähän sovinistista sanoa että kunhan pysyt timmissä kunnossa niin... :D Jos ei onnistu pitämään rasvaprosenttia kurissa niin sitten on puolisona epäonnistunut ja mies saa sanoa heipat?
Jos kyseessä olisi kahden miehen homoliitto, olisiko se silloin sovinistista?
Jos ei olisi ollut (varsin yleistä) taustaoletusta ja stereotypiaa siitä, että nainen on se joka "pilaa" itsensä lihomalla, niin sitten ei olisi ollut sovinistista.
Vierailija kirjoitti:
FAM kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos naiseni kertoisi tuon minulle... nuorempana olisin sanonut ettei tarvitse pelätä, rakastan häntä jne jne. Nykyään sanoisin että kunhan pidät kropan timminä (kuolemaan saakka) ja käyttäydyt asiallisesti, eli osoitat että arvostat suhdetta ja minua, niin ei ole pelkoa. Sillä rakastan sinua ja haluan olla kanssasi ja tehdä sinut onnelliseksi, aina.
Mene sinne treeneihin, riippumatta fiiliksistä.
PS.
Rakkaus on valinta. Pysyvä suhde vaati työtä ja uhrauksia.
Olen samaa mieltä siitä että suhde on valinta ka vaatii työtä ja uhrauksia mutta, anteeksi vain, vähän sovinistista sanoa että kunhan pysyt timmissä kunnossa niin... :D Jos ei onnistu pitämään rasvaprosenttia kurissa niin sitten on puolisona epäonnistunut ja mies saa sanoa heipat?
Jos kyseessä olisi kahden miehen homoliitto, olisiko se silloin sovinistista?
Jos ei olisi ollut (varsin yleistä) taustaoletusta ja stereotypiaa siitä, että nainen on se joka "pilaa" itsensä lihomalla, niin sitten ei olisi ollut sovinistista.
Minulla oli tuo sama ekan aviomieheni kanssa. Nykyisen ei ole.
Jälkiviisaana ajattelen sen johtuvan siitä, että eka mies oli kova kritisoimaan. Jatkuvasti kuulin tekeväni jotain väärin. Silsi pelkäsin. Tämä nykyinen ei ole neljään vuoteen kritisoinut minua kertaakaan. Siksi en pelkää.
Vierailija kirjoitti:
Minulla oli tuo sama ekan aviomieheni kanssa. Nykyisen ei ole.
Jälkiviisaana ajattelen sen johtuvan siitä, että eka mies oli kova kritisoimaan. Jatkuvasti kuulin tekeväni jotain väärin. Silsi pelkäsin. Tämä nykyinen ei ole neljään vuoteen kritisoinut minua kertaakaan. Siksi en pelkää.
Se minua niin hämmentääkin, kun mieheni ei ikinä kritisoi. Kaikin tavoin osoittaa rakastavansa ja arvostavansa. Ehkäpä siksi pelkäänkin niin hänen menettämistään.
Kerro pois. Et vaikuta siltä, että menisit äärimmäisyyksiin mustasukkaisuudessa. Selvästi tiedostat kuitenkin epävarmuutesi syyt ja mihin se mahdollisesti voi johtaa, etkä halua sen aiheuttavan kyttäämistä tai syyllistävää käyttäytymistä miestäsi kohtaan. Kyllähän miehesi tietää työstressiinkin liittyvistä riittämättömyyden tunteista, eikö? Kuten sanoit, niin tämä epävarmuus kumpuaa luultavasti samoista lähteistä. On puolisolle hyvä tietää, missä mennään. Ajatukset ovat kuitenkin erillisiä kuin tekosi. Eli vaikka epävarmoja tunteita esiintyy, niin sinun ei ole pakko käyttäytyä niiden mukaisesti ja ajaa miestä ns. nurkkaan. Mutta ainakaan ei tule tilannetta, jossa on jännitteitä ja epätietoisuutta turhan takia, koska et uskalla kertoa ajatuksistasi.
FAM kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
FAM kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos naiseni kertoisi tuon minulle... nuorempana olisin sanonut ettei tarvitse pelätä, rakastan häntä jne jne. Nykyään sanoisin että kunhan pidät kropan timminä (kuolemaan saakka) ja käyttäydyt asiallisesti, eli osoitat että arvostat suhdetta ja minua, niin ei ole pelkoa. Sillä rakastan sinua ja haluan olla kanssasi ja tehdä sinut onnelliseksi, aina.
Mene sinne treeneihin, riippumatta fiiliksistä.
PS.
Rakkaus on valinta. Pysyvä suhde vaati työtä ja uhrauksia.
Olen samaa mieltä siitä että suhde on valinta ka vaatii työtä ja uhrauksia mutta, anteeksi vain, vähän sovinistista sanoa että kunhan pysyt timmissä kunnossa niin... :D Jos ei onnistu pitämään rasvaprosenttia kurissa niin sitten on puolisona epäonnistunut ja mies saa sanoa heipat?
Jos kyseessä olisi kahden miehen homoliitto, olisiko se silloin sovinistista?
Jos ei olisi ollut (varsin yleistä) taustaoletusta ja stereotypiaa siitä, että nainen on se joka "pilaa" itsensä lihomalla, niin sitten ei olisi ollut sovinistista.
Mutta silloinhan sovinismi on sinussa....sinun olettamuksesi ja sisäistämäsi stereotyypit, ovat sovinistisia. Ei henkilössä joka ei siedä lihoavaa kumppania.
Avaudu pois. Sen jälkeen mies tietysti vakuuttelee, että ei pelkoa, hän rakastaa sinua eikä missään tapauksessa ai hylätä sinua. Sitten alat epäilemään ja pelkäämään, että mies valehtelee sinulle.
Loputon suo. Ongelman ratkaisu on sinussa itsessäsi. Ripustaudut mieheen kuin hukkuva oljenkorteen. Miksi pelkäät yksin elämistä? Niin kauan kun et kykene elämään yksin ja näkemään yksin oloa ihan hyvänä tai ei mitenkään pelottavana vaihtoehtona, olet kykenemätön parisuhteeseen.
Voita tämä pelkosi ja muista, että parisuhteessa ollaan vapaaehtoisesti ja niin kauan kuin tuntuu hyvältä. Kun tämän mörön selätät, on sinulla mahdollisuus onnelliseen parisuhteeseen. Muutoin ajat suhteesi tuhoon.
jos kotoa ei saa pitää muualta ottaa
"Kunhan pidät kropan timminä (kuolemaan saakka)"
😂😂😂😂
On se rakkaus kaunis asia. Tuo olisi alttarilla hyvä osana vihkivalaa!