Oletteko koskaan miettineet, mistä pahojen ihmisten pahuus on peräisin?
En usko sen olevan synnynnäistä, vaan luulen että se on aiheutettu heille. Esim. kiusaamisen, kaltoinkohtelun, syrjimisen, hylkäämisen tms. vuoksi. Kuinka vauva voisi olla paha? Kuka tahansa meistä voi olla osasyyllinen siihen, että vankiloissa ja vapautettuina on vaarallisia ihmisiä.
Kommentit (72)
Pahuus jota olen kohdannut on sellaista että satutetaan toista ihmistä. Ollaan empatiakyvyttömiä. Ei psykopaatteja, ei narsisteja vaan normaaleja ihmisiä joilla on perheet ja yhteiskuntakelpoiset elämät. Perheet joita he rakastavat, ystäviä joita tukevat.
Mutta empatia pitää näiltä ihmisiltä ansaita olemalla tietynlainen. On tuhat keinoa menettää se, jos ei täytä kriteerejä. Ihmisarvo annetaan vain "omilleen" kaikki muut ovat vääränlaisia ja siksi eivät ansaita empatiaa tai ihmismäistä kohtelua.
Heidän lapsensa tekevät perässä. Oma äitini oli tällainen.
Vierailija kirjoitti:
Miksi yksilö jakaa ihmiset heihin jotka ansaitsevat hänen empatiansa ja hyvyytensä ja niihin jotka eivät ansaitse ja saavat vain kylmyyttä ja ilkeyttä?
Tämä on olennainen kysymys. Jollain tavalla sen täytyy liittyä tähän mustavalkoiseen hyvä - paha ajatteluun. Itse koetaan hyvänä ja pahuus on toisissa. Tämä liittyy esim hyvä kiusattu - paha kiusaaja asetelmiin.
Sen pahan asemaan ei tarvitse asettua, koska hän on toisenlainen eli paha
Onko se tiedostamatonta? Miten ihminen voi olla niin sokea käytökselleen? Pystyykö ihminen perustelemaan tämän toimintansa, kuka ansaitsee sen hyvän mitä voin antaa, ketä rankaisen jättämällä ilman?
Vierailija kirjoitti:
Miksi yksilö jakaa ihmiset heihin jotka ansaitsevat hänen empatiansa ja hyvyytensä ja niihin jotka eivät ansaitse ja saavat vain kylmyyttä ja ilkeyttä?
Onko se tiedostamatonta? Miten ihminen voi olla niin sokea käytökselleen? Pystyykö ihminen perustelemaan tämän toimintansa, kuka ansaitsee sen hyvän mitä voin antaa, ketä rankaisen jättämällä ilman?
Tämä on olennainen kysymys. Jollain tavalla sen täytyy liittyä tähän mustavalkoiseen hyvä - paha ajatteluun. Itse koetaan hyvänä ja pahuus on toisissa. Tämä liittyy esim hyvä kiusattu - paha kiusaaja asetelmiin.
Sen pahan asemaan ei tarvitse asettua, koska hän on toisenlainen eli paha
Vierailija kirjoitti:
Psykopatia voi hyvinkin olla synnynnäistä. Se on häiriö aivoissa, kyvyttömyys tuntea empatiaa toista ihmistä kohtaan.
Ei tasan ole! Yksikään psykopaatti ei ole elänyt normaalia tasapainoista lapsuutta.
Vierailija kirjoitti:
Mutta edellämainitut eivät selitä kaikkea. On kiusattuja ja kaltoinkohdeltuja jotka eivät ole pahoja toisille.
Menisin kuitenkin ehkä aivan pikkulapsivaiheeseen. Siellä jos lapsen todelliset tunteet ohitetaan niin huonoa jälkeä tulee.
Toisaalta sitten on satunnaista pahuutta, ihminen tekee pahoin juuri kärsittyään ensin itse liikaa.
On myös sellaista hienovaraista pahuutta ja sitä kun joku saa osakseen tuhatkertaisesti voi kohteesta tulla myös paha. Yhteiskunnan paha tätä
Jos "psykopaattisia piirteitä" omaavaa lasta moititaan siitä, ettei ole empaattinen herkistelijä, niin ilman muuta hänelle aiheutetaan pahuutta. Jos taas hänetkin hyväksytään niin hän ei tee pahaa. Joten psykopatiakaan ei synnynnäisesti aiheuta pahaa käyttäytymistä, vaan aikuiset ympärillä, jotka moittivat lasta jostain, mille tämä ei voi mitään.
Vierailija kirjoitti:
Vaikkapa kirjoitti:
Laiminlyönneistä, järkytyksistä, shokeista, traumoista, kaltoinkohtelusta, mentaalisista/emotionaalisista vaikeuksista, erittäin epäonnistuneesta/huonosta/sairaasta kasvatuksesta, järjettömistä uskomuksista, omasta pahoinvoinnista. Riippunee pitkälti siitä millaisesta pahuudesta on kyse, eri ihmiset kun ottavat eri asiat niin eri tavoin. Joskus jopa kritiikkiäkin pidetään pahuutena, vaikka sillä pyrittäisiin vain rehellisen &// kaunistelemattoman lopputuloksen antamiseen.
KAIKKEA TÄTÄ ON TULLUT MUN OSAKSENI, paitsi ei laiminlyömistä eikä mentaalisia/emotionaalisia vaikeuksia, JA SILTI EN TEE PAHAA MUILLE. Uskon johonkin synnynnäiseen "valuvikaan", joka saa sytykkeen sitten jostain tosielämän vastoinkäymisestä (joita muuten sattuu liki kaikkien kohdalle). Onhan jotkut esim. korkeine otsineen jo ihan Frankensteinin näköisiäkin. Ja jos jotain on vikaa otsalohkossa, esim. onnettomuuden jäljiltä, on tunnetusti mielenvikaista käytöstäkin.
Mistähän sinäkin tiedät, ettet tee pahaa muille? Et ole loukannut muita pyytämättä anteeksi loukattuasi heitä? Vai päätätkö itse, mikä muita loukkasi ja jos et mielestäsi ollut loukkaava viis veisaat toisen tunteista?
Minä kavahdin aiemmin kristinuskon ihmiskäsitystä, koska se ajattelee ihmisen syntyvän pahaksi. Nyttemmin olen ajatellut asiaa siltä kantilta, että tuonkaltainen pahuus on eläimille tyypillistä syö tai tule syödyksi-pahuutta ja jumala (rakkaus ihmiseen) pelastaa meidät siltä.
Olen vaikuttunut. Ihminen ei siis ole laskenut aseita käsistään vaikka sota on jo ohi.
Tämä vaati minua ajattelemaan jumalan osana ihmistä, ei ulkopuolelta tulevana armona.
Itse olen aina pistänyt merkille, että useimmiten ne inhottavat "pahat" ihmiset ovat pohjattoman itsekkäitä. Kaikki on heitä varten ja muiden kuuluu tehdä kaikki heidän eteensä. Vain heillä on oikeuksia ja he ovat mielestään aina oikeassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi yksilö jakaa ihmiset heihin jotka ansaitsevat hänen empatiansa ja hyvyytensä ja niihin jotka eivät ansaitse ja saavat vain kylmyyttä ja ilkeyttä?
Onko se tiedostamatonta? Miten ihminen voi olla niin sokea käytökselleen? Pystyykö ihminen perustelemaan tämän toimintansa, kuka ansaitsee sen hyvän mitä voin antaa, ketä rankaisen jättämällä ilman?
Tämä on olennainen kysymys. Jollain tavalla sen täytyy liittyä tähän mustavalkoiseen hyvä - paha ajatteluun. Itse koetaan hyvänä ja pahuus on toisissa. Tämä liittyy esim hyvä kiusattu - paha kiusaaja asetelmiin.
Sen pahan asemaan ei tarvitse asettua, koska hän on toisenlainen eli paha
Splitting, lohkominen.
Miten selitätte Poikani Kevin-tarinan? Äiti koki jo sikiönsä erilaiseksi eikä osannut kasvattaa lasta. Vai oliko vika pääasiassa äidissä, joka suhtautui sikiöönsä ja myöhemmin lapseensa kuin pahana? Jos äiti olisi ollut erilainen geeneiltään, käyttäytymiseltään ja huolenpidoltaan, niin olisiko pojasta tullut mitä tuli? Äiti koki kuitenkin suurimman syyllisyyden tapahtuneista.
Se vaan on niin että myös pahoja ihmisiä tarvitaan. Esimerkiksi kun porukalle annetaan
kenkää firmasta niin kukas muukaan sen hoitaa kuin hieman psykopaattisia luonteenpiirteitä omaava henkilöstöpäällikkö. Kirjoitan tämän siksi koska tunnen tällaisia ihmisiä.
Vierailija kirjoitti:
Miten selitätte Poikani Kevin-tarinan? Äiti koki jo sikiönsä erilaiseksi eikä osannut kasvattaa lasta. Vai oliko vika pääasiassa äidissä, joka suhtautui sikiöönsä ja myöhemmin lapseensa kuin pahana? Jos äiti olisi ollut erilainen geeneiltään, käyttäytymiseltään ja huolenpidoltaan, niin olisiko pojasta tullut mitä tuli? Äiti koki kuitenkin suurimman syyllisyyden tapahtuneista.
Hyljeksytty jo ennen syntymää. Millaiset mahdollisuudet sellaisella lapsella on?
Vierailija kirjoitti:
AP:n kaltaisten idioottien takia meillä on niin lepsut tuomiot rikoksista koska niitä ei koskaan tee paha ihminen vaan "pahoinvoiva" ihminen joka "parannetaan" vankilassa.
Tämän takia olemme kädettömiä esim Breivikin kaltaisen pahuuden edessä. 21v täysihoito vankilassa palkkioksi siitä että tappaa kymmeniä nuoria? Sairasta.
Nimenomaan psykopatia/sosiopatia ovat ilmeisesti hankalia ellei mahdottomia parantaa, mutta esimerkiksi rajatilapersoonallisuuteen on toimivia terapioita, ja rikollisissa merkittävä määrä rajatilaisia.
Yksi ongelma on se että hoitoon tarvitaan hoitomyönteinen potilas, ja toinen taas se että vaikka sinä luulet että vankilat ovat pelkkää lellimistä ja terapiaa, ne eivät ole.
Lue vaikka YLEn juttu As-diagnoosin saaneesta murhaajasta: 5-vuotta kierrätystä vankilasta toiseen ilman mitään kuntoutusta, vapautus tyhjän päälle eli asunnottomaksi jos perhe ei olisi ottanut miehestä koppia.
Miten tämä murhaaja sai yhteiskunnalta apua mahdollisesti murhaan johtaneisiin ongelmiinsa? Ei mitenkään?
Miten vankilajärjestelmä pyrki estämään häntä uusimasta tekoaan siviilissä? Ei mitenkään.
Lukekaa tosiaan Poikani Kevin. Se poika oli jo lapsena paha, mutta syitä sille on vaikea arvioida. Ilmeisesti kuitenkin oli jonkinlainen synnynnäinen psykopaatti, sillä siskonsa oli aivan päin vastainen (tämä varmaan vaikutti myös äidin käytökseen ja asenteisiin). Ahdistava, mutta mielenkiintoinen kirja lapsen pahuudesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Psykopatia voi hyvinkin olla synnynnäistä. Se on häiriö aivoissa, kyvyttömyys tuntea empatiaa toista ihmistä kohtaan.
Yli sata on samaa mieltä? Tämä on toki kätevää. Vanhemmat voivat pestä kätensä ja todeta että lapsi on vain paha. En minä ole siihen vaikuttanut.
Ihmisellä voi olla piirteitä psykopatiasta mutta millaiseksi se muodostuu, on täysin kiinni ympäristöstä. Psykopaatteja on todella vähän ja valitettavasti heillä on ollut karmea kasvuympäristö.
Tässä Lauerman neutraalia kuvausta aiheesta
http://yle.fi/uutiset/3-8831236
Olen samaa mieltä, että ympäristö vaikuttaa paljon, mutta en usko kaiken olevan vanhempien syytä. Meistä jokaisen pitäisi yrittää huomioida oma käyttäytymisemme ja toimintamme muita kohtaan.
Vierailija kirjoitti:
Tässähän on juuri se ongelma, että koska empatikyvyttömyys on pitkälti geeneissä niin usein sen empatiakyvyttömän lapsen kasvattaa empatiakyvytön vanhempi jolloin ongelma moninkertaistuu.
En sanoisi empatiakyvyttömyyden olevan täysin geeneissä, vaan kokemuksissa. Ja aika harva kuitenkaan on psykopaatti. On paljon ikävällä tavalla käyttäytyviä ihmisiä, jotka eivät ole sellaisia. Luulen vahvasti, että se on ympäristön vaikutusta.
Tuosta Breivikistä, johon joku ekalla sivulla viittasi myös pieni kommentti. Breivik oli kauhea tapaus, mutta myös hänen casesta kannattaa muistaa, että hän itse oli oman äitinsä uhri. Tästä oli kerran laaja artikkeli, jonka netistä voi etsiä. Ja tämä äiti taas oli oman äitinsä uhri. Sitä kenen uhri tämä äidinäiti oli, emme voi tietää. Ehkä jonkun yksittäisen ihmisen, ehkä useamman ihmisen. Jos kierre olisi saatu pysäytettyä ajoissa, Breivikille ei olisi tullut tuollaista mentaliteettia. Breivik oli tietysti syyllinen hirveään tekoonsa, mutta hän ei ollut syyllinen siihen, että hänestä tuli ihmisenä sellainen. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Psykopatia voi hyvinkin olla synnynnäistä. Se on häiriö aivoissa, kyvyttömyys tuntea empatiaa toista ihmistä kohtaan.
Ei tasan ole! Yksikään psykopaatti ei ole elänyt normaalia tasapainoista lapsuutta.
Jokaisen ihmisen lapsuudesta löytyy tutkimalla joko todellinen tai kuviteltu trauma, johon voidaan vedota, miksi hänestä tuli mitä tuli.
Vierailija kirjoitti:
Ja aina täytyy muistaa, että vaikkei sulla ole yhtään empatiakykyä et sä välttämättä ole paha. Teot sen sit määrittää. Hyvätkin voi ns. Sortua! Ja suurin osa sortuu oikeanlaisessa tilanteessa.
Samaa mieltä. Normaali empatiakyvyllinen ihminen ei automaattisesti ole hyvä tai paha. Ympäristöllä on suuri merkitys siihen, millaiseksi yksilön maailmankuva muodostuu ja miten hän suhtautuu asioihin. Pitäisi olla enemmän ihmisten ymmärtämistä, hyväksymistä ja mahdollisuuksien antamista, vähemmän kiusaamista, stereotypittamista ja tuomitsemista. Negatiivisia kokemuksia antava ihminen voi olla tavallaan osasyyllinen siihe, että vankiloissamme on joitain ihmisiä. Toisaalta on myös jokin syy sille, miksi negatiivisia kokemuksia antava ihminen käyttäytyy negatiivisesti. Tätäkään kohtaan ei pitäisi käyttäytyä negatiivisesti, koska sehän vain lisää negatiivisuuden voimaa. Ap
Luin joskus että lapsi saa vanhemmiltaan myös huonoja tekijöitä ja soluja riippuen mitä ongelmia vanhemmilla on. Koska osa soluista kuolee ja jää käyttämättömäksi niin lapsen elämää ohjailemalla ja oikeita asioita aktivoimalla väärien sijaan nuo huonot solut kuolevat ja hyvät solut jäävät jäljelle.