Vanhempi, millä oikeudella luet alaikäisen lapsesi keskusteluja hänen puhelimestaan?

Sillä oikeudella että lapsella ei ole "hänen puhelintaan". Puhelin on täysin minun nimissä ja saan käyttää ja katsoa oman puhelimeni sisällön milloin haluan. Lapsi toki käyttää sitä kuin omaansa. Ja lisäksi oikeutuksen on se että on minun tehtäväni suojella lastani ja katsoa että se käyttäytyy ja kasvaa hyväksi ihmiseksi.

Ei ole oikeutta viedä lapsen yksityisyyttä tuolla tavalla.

Vertautuu päiväkirjan ja kirjeiden lukemiseen ja kertoo vanhemman asenneongelmasta ja auktoriteettiaseman väärinkäytöstä.

Kunnon äiti tai isä ei lue salaa tai väkisin lapsen viestejä tai katso puhelimen kuvia.

Lapsi ei kunnioita koskaan tuollaista huoltajaa.

Minä luen sillä oikeudella, että vaikka lapseeni luotan, niin kaikkiin hänen kavereihinsa en. Oli tosi kiva löytää tokaluokkalaiseni puhelimesta sinne jaettu kuva anaaliseksistä.

Vanhemman tulee kunnioittaa lapsen rajoja ja yksityisyyttä edes alkeellisesti...

Ei ole oikeutta vahtia ja vakoilla lapsen puhelimenkäyttöä.

Turvalliselle aikuiselle lapsi kertoo itse,

jos netissä tai chatissa tapahtuu jotain huolestuttavaa.

Itse seurasin lapsen puhelimesta keskusteluja sellaisen kaberin kanssa joka oli levoton ja jonka kanssa oli ollut ongelmia. Sitten kun tuli isompia ongelmia ja häirikkö yritti sälyttää kaiken meidän lapsen syyksi niin olimme koko perhe onnellisia että lapsen viestit oli tutkittu.

Jo puhelinta ostaessa on tehty selväksi että vanhemmilla on oikeus katsoa mitä sillä touhutaan.

Puhelin ei ole enää pelkkä puhelin.

Siinä on myös netti ja todellakin tahdon tietää lapseni nettin käytön.

Esim. Ettei tule yllätys laskuja, nettikiusaamisen ja pedofiilien takia.

Jos yksityisyyttä kaipaa voin ostaa päiväkirjan.

Kuka noin tekee? Itse olen joskus nähnyt jonkun viestin, kun lapsi jättää puhelimensa pöydälle avoimena, mutta ei kokonaisia keskusteluja voi "vahingossa" lukea. Eikä tosiaankaan ole oikein huvikseen lukea toisten viestejä, vaikka kyseessä olisi lapsi. Tietysti jos tuollaisessa tilanteessa heräisi joku huoli (esim. kiusaamista tai k-18 asiaa), niin varmaan lukisin koko keskustelun.

Ei ongelmaa. Lapsellani ei ole älypuhelinta eikä whatsuppeja. Pyytämällä lapsi näyttää puhelimensa sisällön vapaaehtoisesti. Jos ei näytä, niin ei tarvitse puhelinta. Saa älypuhelimen heti kun menee kesätöihin ja tienaa itse osittain rahat siihen. Siinä vaiheessa koen, että lapsi on sellaisessa iässä, että osaa toimia oikein puhelimen kanssa. Ja vaikka ei osaisikaan, niin se on hänen puhelimensa.

Mun tehtävä vanhempana on kasvattaa ja suojella lasta. Silloin siihen kuuluu puhelimen tarkistaminen, jos on epäilys että lapsi kiusaa tai lasta kiusataan. Vielä ei ole ollut syytä katsoa puhelinta tai rajoittaa puhelimen käyttöä. Varmaan sen takia, että se on niin tylsä kapistus ilman nettiä ja pelejä.

Vierailija kirjoitti:

Minä luen sillä oikeudella, että vaikka lapseeni luotan, niin kaikkiin hänen kavereihinsa en. Oli tosi kiva löytää tokaluokkalaiseni puhelimesta sinne jaettu kuva anaaliseksistä.

Joten miksi tokaluokkalaisella sitten on puhelin?

Vierailija kirjoitti:

Itse seurasin lapsen puhelimesta keskusteluja sellaisen kaberin kanssa joka oli levoton ja jonka kanssa oli ollut ongelmia. Sitten kun tuli isompia ongelmia ja häirikkö yritti sälyttää kaiken meidän lapsen syyksi niin olimme koko perhe onnellisia että lapsen viestit oli tutkittu.

Isompia ongelmia?

Taitaisi olla parempi, jos yrittäisitte tulla toimeen muiden vanhempien kanssa ja olla

lapsellisen syyttelyn yläpuolella.

Jos jotain todella vakavaa on sattunut,

viestit voidaan saada vielä palautettua, vaikka ne olisi poistettu,

mutta tuntuu hurjalta että syyttelette ja todistatte toisianne vastaan lapsen yksityisyyden kustannuksella.

Joskus estäminen ja tauko liian levottoman lapsen kanssa kaveeraamiseen on vain parasta.

Minä en ole koskaan "joutunut"

katsomaan salaa tai väkisin

lapsen puhelinta.

Kerran hän sai huolestuttavia viestejä isommalta lapselta,

kertoi minulle ja pyysi minua vastaamaan tälle puolestaan.

Väkisin tai "vanhemman oikeudella" en lue lapsen viestejä,

päiväkirjaa, enkä kirjeitä tms.

Me puhumme avoimesti asioista,

eikä meidän perheessä tarvitse salailla tai hävetä mitään.

Vierailija kirjoitti:

LAPSENI VETÄÄ KANNAPISTAAAAA

Olet aivan oikeassa, ensimmäinen kannapis piikki johtaa turmioon!!1!

Vierailija kirjoitti:

Ei ongelmaa. Lapsellani ei ole älypuhelinta eikä whatsuppeja. Pyytämällä lapsi näyttää puhelimensa sisällön vapaaehtoisesti. Jos ei näytä, niin ei tarvitse puhelinta. Saa älypuhelimen heti kun menee kesätöihin ja tienaa itse osittain rahat siihen. Siinä vaiheessa koen, että lapsi on sellaisessa iässä, että osaa toimia oikein puhelimen kanssa. Ja vaikka ei osaisikaan, niin se on hänen puhelimensa.

Mun tehtävä vanhempana on kasvattaa ja suojella lasta. Silloin siihen kuuluu puhelimen tarkistaminen, jos on epäilys että lapsi kiusaa tai lasta kiusataan. Vielä ei ole ollut syytä katsoa puhelinta tai rajoittaa puhelimen käyttöä. Varmaan sen takia, että se on niin tylsä kapistus ilman nettiä ja pelejä.

Haluaisit siis kasvattaa lapsesi pussissa?

Voivoi...

Koulun välitunnilla ja iltapäivisin ne itsetärkeiden vanhempien lapsetkin saa muilta jaetun netin kännykkäänsä.

Kyllä lapsesi joutuu kohtaamaan maailman siinä kuin muutkin,

vaikka et häneen luotakaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse seurasin lapsen puhelimesta keskusteluja sellaisen kaberin kanssa joka oli levoton ja jonka kanssa oli ollut ongelmia. Sitten kun tuli isompia ongelmia ja häirikkö yritti sälyttää kaiken meidän lapsen syyksi niin olimme koko perhe onnellisia että lapsen viestit oli tutkittu.

Isompia ongelmia?

Taitaisi olla parempi, jos yrittäisitte tulla toimeen muiden vanhempien kanssa ja olla

lapsellisen syyttelyn yläpuolella.

Jos jotain todella vakavaa on sattunut,

viestit voidaan saada vielä palautettua, vaikka ne olisi poistettu,

mutta tuntuu hurjalta että syyttelette ja todistatte toisianne vastaan lapsen yksityisyyden kustannuksella.

Joskus estäminen ja tauko liian levottoman lapsen kanssa kaveeraamiseen on vain parasta.

Minä en ole koskaan "joutunut"

katsomaan salaa tai väkisin

lapsen puhelinta.

Kerran hän sai huolestuttavia viestejä isommalta lapselta,

kertoi minulle ja pyysi minua vastaamaan tälle puolestaan.

Väkisin tai "vanhemman oikeudella" en lue lapsen viestejä,

päiväkirjaa, enkä kirjeitä tms.

Me puhumme avoimesti asioista,

eikä meidän perheessä tarvitse salailla tai hävetä mitään.

Kaikkien vanhempien kanssa ei vaan pysty keskustelemaan kun ovat haluttomia siihen ja uskovat vaan hyvää omasta kultsipuppelistaan. Eivät voi uskoa, että oma lapsi olisi epärehellinen, vähän sellainen heijastuu tuosta sinun tekstistäsikin. Etenkin sellaisissa tapauksissa on tärkeää, että viestiketjut ovat aikuisten tiedossa ettei jompi kumpi lapsi pysty esittämään viatonta äitinsä edessä. Näitä tapauksia on nähty.

Sillä oikeudella, että pystyn seuraamaan mitä viestipalveluissa tapahtuu. Aika iso osa lasten välisestä  kiusaamista tapahtuu tietoverkoissa, haistattelua, haukkumista. Kommunikaatio on vaikeaa jopa aikuisille (sen pitäisi tietää kaikkien, joka mm. tätä palstaa lukee). Ja nyt on pikkukoululaisista kysymys.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse seurasin lapsen puhelimesta keskusteluja sellaisen kaberin kanssa joka oli levoton ja jonka kanssa oli ollut ongelmia. Sitten kun tuli isompia ongelmia ja häirikkö yritti sälyttää kaiken meidän lapsen syyksi niin olimme koko perhe onnellisia että lapsen viestit oli tutkittu.

Isompia ongelmia?

Taitaisi olla parempi, jos yrittäisitte tulla toimeen muiden vanhempien kanssa ja olla

lapsellisen syyttelyn yläpuolella.

Jos jotain todella vakavaa on sattunut,

viestit voidaan saada vielä palautettua, vaikka ne olisi poistettu,

mutta tuntuu hurjalta että syyttelette ja todistatte toisianne vastaan lapsen yksityisyyden kustannuksella.

Joskus estäminen ja tauko liian levottoman lapsen kanssa kaveeraamiseen on vain parasta.

Minä en ole koskaan "joutunut"

katsomaan salaa tai väkisin

lapsen puhelinta.

Kerran hän sai huolestuttavia viestejä isommalta lapselta,

kertoi minulle ja pyysi minua vastaamaan tälle puolestaan.

Väkisin tai "vanhemman oikeudella" en lue lapsen viestejä,

päiväkirjaa, enkä kirjeitä tms.

Me puhumme avoimesti asioista,

eikä meidän perheessä tarvitse salailla tai hävetä mitään.

Estäminen se vasta kypsää toimintaa onkin... noinko haluat opettaa lapsesi ratkaisemaan ihmissuhdeongelmat, estämällä? Ei oo ihme että tämä maa on mielenterveysongelmaisia täynnä kun vanhemmat on tuollaisia :(

Vierailija kirjoitti:

Ei ole oikeutta viedä lapsen yksityisyyttä tuolla tavalla.

Vertautuu päiväkirjan ja kirjeiden lukemiseen ja kertoo vanhemman asenneongelmasta ja auktoriteettiaseman väärinkäytöstä.

Kunnon äiti tai isä ei lue salaa tai väkisin lapsen viestejä tai katso puhelimen kuvia.

Lapsi ei kunnioita koskaan tuollaista huoltajaa.

Päiväkirjaan voit kirjoittaa mitä tähansa, se on yksityinen siinä mielessä, ettei sitä näytetä muilla, eikä sitä ole tarkoitettukaan muiden nähtäväksi. Tekstiviestit, pikaviestit, some jne, mitä ikinä lapset keksivätkin puhelimella tehdä on vuorovaikutuksessa toisten kanssa. Pahimmillaan tekaistaan loukkaavia videoita, ja julkaistaan ne kiusaamismielessä. Eikö tässä paikassa ole vanhemmalla jopa velvollisuus puuttua? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä luen sillä oikeudella, että vaikka lapseeni luotan, niin kaikkiin hänen kavereihinsa en. Oli tosi kiva löytää tokaluokkalaiseni puhelimesta sinne jaettu kuva anaaliseksistä.

Joten miksi tokaluokkalaisella sitten on puhelin?

No miksi ihmisillä puhelin yleensä on? Somea vartenko???

En lue, mutta muutamassa tilanteessa se on mielestäni kuitenkin hyväksyttävää, esim. jos lapsella on päihdeongelma.

Luemme tietenkin.

Olipas tämä ketju surullista luettavaa. Mammoilla ei mitään käsitystä laista. Se että katsoo toisen henkilön viestit joltain laitteelta on aina viestintäsalaisuuden rikkomista. Sillä ei ole mitään väliä kuka sen laitteen omistaa.

Perustuslain pykälä 10 sekä rikoslain 23. luku, pykälä kolme. Pahimmassa tapauksessa pykälä neljä. Maksimissaan kolme vuotta tiilenpäitä lukemaan. Tervemenoa mammat.