Muita "väärällä alalla" olevia? Miten jaksatte päivästä toiseen?

Olen pohtinut alanvaihtoa pitkään, ja taloudellisesti voisin sen toteuttaa. Luultavasti olisin yhtä onneton ja uupunut millä alalla vain. Teen työni aina parhaalla mahdollisella tavalla ja saan lisää vastuuta kunnes ollaan katkeamispisteessä. Sitten taas palkitaan, ettei kehtaa keventää yhtään. Ainoa ulospääsy tuntuu olevan uinti kohti avomerta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haluaisin vain jättää nykyisen liukuhihnatyön ja lähteä jonnekin, vaikka Afrikkaan vapaaehtoistyöhön. Suomen malli sotii vastaan etiikkaani. Haluaisin auttaa ihmisiä, jotka apua tarvitsee. T. Th/sh

Kokeile th-sh-pestiä jossakin aivan muunlaisessa ympäristössä. Esimerkiksi palveluasumisyksikön tai kotihoidon sairaanhoitajana on työ aivan erilaista ja ei niin liukuhihnahommaa kuin vaikka terveyskeskuksessa. Tulee asiakkaatkin tutuksi ja pääsee siten tekemään työnsä paremmin.

Ei se mitään terveydenhoitajan hommaa ole kotihoidossa tai palveluasumisyksikössä..

Kyllä meillä X-kaupungin on kotihoidossa tiimivastaavina aina joko sairaanhoitaja tai terveydenhoitaja, koulutustaan vastaavaa työtä tekevät. Vai millä tavalla tarkoitat, että "ei se mitään terveydenhoitajan hommaa ole"?

En minä jaksakaan. Lähden opiskelemaan uutta alaa. Olen huomannut, etten olekaan niin empaattinen ihminen kuin olen luullut olevani. Oikeasti olen aika itsekäs :(

Vierailija kirjoitti:

Ihan hyvin. Käyn työssä paskalla ja ajattelen, että tästäkin maksetaan. Tai unohdun kahvihuoneeseen puhumaan paskaa. Ja koko ajan palkka juoksee.

Aivan päinvastainen tilanne kuin mulla. Kukaan ei vahdi työaikojani. Saan saman neljä tonnia kuussa, vaikka piiskaan itseni tekemään hommat neljässä kuuden tunnin työpäivässä / viikko. Motivoi!

Työnantaja tietää.

En jaksa. Enkä tiedä, mitä tekisin. Opiskelemaan ei pääse, hoitotyössä en jaksa. Olen fed up.

Kouluttauduin pitkän työsuhteeni päätyttyä yt-neuvotteluiden johdosta, lähihoitajaksi. Ainoana syynä varma työllistyminen keski-iässä. Huomasin jo ensimmäisessä työharjoittelussa, että en ole oikealla alalla. Sisukkaana kävin koulun loppuun ja tein muutaman lyhyen pätkän alalla, joka vain vahvisti alalle sopimattomuuttani. Nyt olen työttömänä ansiosidonnaisella päivärahalla ja en tiedä mitä teen, kun ansiosidonnainen loppuu. Olen jo 55v. joten vaihtoehdot ovat vähissä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haluaisin vain jättää nykyisen liukuhihnatyön ja lähteä jonnekin, vaikka Afrikkaan vapaaehtoistyöhön. Suomen malli sotii vastaan etiikkaani. Haluaisin auttaa ihmisiä, jotka apua tarvitsee. T. Th/sh

Kokeile th-sh-pestiä jossakin aivan muunlaisessa ympäristössä. Esimerkiksi palveluasumisyksikön tai kotihoidon sairaanhoitajana on työ aivan erilaista ja ei niin liukuhihnahommaa kuin vaikka terveyskeskuksessa. Tulee asiakkaatkin tutuksi ja pääsee siten tekemään työnsä paremmin.

Ei se mitään terveydenhoitajan hommaa ole kotihoidossa tai palveluasumisyksikössä..

Terveydenhoitaja on terveydenhoitotyöhön erikoistunut sairaanhoitaja. Tietysti, jos haluaa tehdä ja kokeilla ainoastaan oman erikoistumisalansa mukaisia töitä, saattaa seikka rajata vaihtoehtoja. Mutta monesti kannattaa kurkistaa niitä muitakin mahdollisuuksia, ellei omassa lokerossaan viihdy.

Vai on th:n työ liukuhihnahommaa. Kiva tietää, kun seuraavan kerran on potilaana, että tuollainen asenne. Harmi vaan, kun kaikessa pitää olla tehokkuusajattelu mukana.

Mä haluaisin olla aspa hommissa, mutta en pysty. Perehdyn myymälään, myytäviin tuotteisiin, järjestelen myyntitiskin asiakkaalle käytännölliseksi, katson että ulkoinen olemus on ok ja hymy herkässä. Kun kauppa aukeaa, sisään tulvii pelkkiä vittuilevia pässejä, valitusta, kitinää, haukkumista siitä etten tiedä paljonko sama tuote maksaa toisessa kaupassa (osa kilpailijan hinnoistakin on päässäni, mutta ei juuri kysytyn tuotteen), kaikki on niin saatanan huonosti ja kotona akka tai ukko ei anna edes lauantaisin, lapsetkin huutaa ja se kaikki, KAIKKI on minun (aspan) syytä. Mitään asiallista kommunikointia on aivan turha odottaa, ihmiset haluaa vain vittuilla ja itse haluan päivän päätteeksi vain tappaa itseni. Eli kutsumusammatti menetetty eliniäksi, olen ennemmin työtön kuin laitoksessa.

Olen pätkätöissä väärällä alalla, jolle minulla ei ole varsinaista koulutusta. Tai ainakin väärässä työpaikassa.

Nyt olen äitiyslomalla.

Pakko yrittää äitiysloman jälkeen palata vanhaan hommaan, koska en edelleenkään tiedä, mitä oikeasti haluan tehdä ja koska perhetilanne ja asuntovelka eivät mahdollista mitään kokeiluja ja irtiottoja.

Vierailija kirjoitti:

Vai on th:n työ liukuhihnahommaa. Kiva tietää, kun seuraavan kerran on potilaana, että tuollainen asenne. Harmi vaan, kun kaikessa pitää olla tehokkuusajattelu mukana.

Kyllä se ainakin minusta siltä tuntui, kun aikoinaan olin harjoittelussa. Totesin, että täysin väärä ala itselleni. Nostan hattua kaikille terkkareille, itse en jaksanut esittää kiinnostunutta mitä erilaisimmista ihmisten ongelmista, kuunnella raskaana olevien vaivoja jne, kun ei niille mitään pystynyt tekemään. Usein saattoi tulla monta äitiä peräkkäin, kyllähän se liukuhihnalta tuntui. Välillä tuntui siltä, että kaikki perheen ongelmat oksennettiin terkkarille. Ja sitten vielä kertoa itsestäänselvyyksiä lastenhoidosta ym... Ihmiset on todella uusavuttomia tänä päivänä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haluaisin vain jättää nykyisen liukuhihnatyön ja lähteä jonnekin, vaikka Afrikkaan vapaaehtoistyöhön. Suomen malli sotii vastaan etiikkaani. Haluaisin auttaa ihmisiä, jotka apua tarvitsee. T. Th/sh

Kokeile th-sh-pestiä jossakin aivan muunlaisessa ympäristössä. Esimerkiksi palveluasumisyksikön tai kotihoidon sairaanhoitajana on työ aivan erilaista ja ei niin liukuhihnahommaa kuin vaikka terveyskeskuksessa. Tulee asiakkaatkin tutuksi ja pääsee siten tekemään työnsä paremmin.

Ei se mitään terveydenhoitajan hommaa ole kotihoidossa tai palveluasumisyksikössä..

Kyllä meillä X-kaupungin on kotihoidossa tiimivastaavina aina joko sairaanhoitaja tai terveydenhoitaja, koulutustaan vastaavaa työtä tekevät. Vai millä tavalla tarkoitat, että "ei se mitään terveydenhoitajan hommaa ole"?

Kyllä on enemmän sairaanhoidollista, kuin terveyden edistämistä noissa paikoissa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haluaisin vain jättää nykyisen liukuhihnatyön ja lähteä jonnekin, vaikka Afrikkaan vapaaehtoistyöhön. Suomen malli sotii vastaan etiikkaani. Haluaisin auttaa ihmisiä, jotka apua tarvitsee. T. Th/sh

Kokeile th-sh-pestiä jossakin aivan muunlaisessa ympäristössä. Esimerkiksi palveluasumisyksikön tai kotihoidon sairaanhoitajana on työ aivan erilaista ja ei niin liukuhihnahommaa kuin vaikka terveyskeskuksessa. Tulee asiakkaatkin tutuksi ja pääsee siten tekemään työnsä paremmin.

Ei se mitään terveydenhoitajan hommaa ole kotihoidossa tai palveluasumisyksikössä..

Kyllä meillä X-kaupungin on kotihoidossa tiimivastaavina aina joko sairaanhoitaja tai terveydenhoitaja, koulutustaan vastaavaa työtä tekevät. Vai millä tavalla tarkoitat, että "ei se mitään terveydenhoitajan hommaa ole"?

Kyllä on enemmän sairaanhoidollista, kuin terveyden edistämistä noissa paikoissa.

"Väärä" erikoistuminen ei kuitenkaan estä toimimista tehtävissä, joihin pätevyys löytyy.

Mä totesin 6 vuotta valmistumisen jälkeen, että ei tunnu hyvältä. Vaihdoin työpaikkaa, sinnittelin vielä 3 vuotta ja nyt opiskelen uuteen ammattiin. Ei siinä muu auta..

Minne olette päässeet opiskelemaan, mitä opiskelette?