Lue keskustelun säännöt.
Lapsi kilahtaa täysin kun ei halua päiväkotiin
20.04.2017 |
Mitä teidän lapset tekee jos ne ei haluais jäädä päiväkotiin, kerhoon, eskariin tms? Itkeekö, tarraako kiinni aikuiseen? Mun lapsi huutaa ihan hulluna (joskus vetää niin hysteeriseksi että kiljuu vaan eikä siihen saa kontaktia), juoksee karkuun, tarttuu ovenpielistä kiinni ja potkii seiniä jne. Normaalia? Oon yrittänyt puhua tästä päiväkodissa mutta ne sanoo että se menee ohi. NO ei oo mennyt, lapsi siis 1-3 pvänä viikossa hoidossa ja aina samaa.
Alkaa jo aamusta asti, päiväkotiaamuina se teeskentelee nukkuvaa ja sen joutuu nostamaan sängystä ja kantamaan pöytään, missä se murisee eikä suostu syömään yhtään mitään koska kuvittelee että jos se vaan kieltäytyy heräämästä tai syömästä, päiväkotiin ei tarvitse mennä... Kieltäytyy pukemasta jne, pakko antaa olla syömättä (ei vaan suostu syömään) ja pukea väkisin kun ei mikään ystävällinen kehotus tai mikään järkeily auta. Kerran oltiin just päästy päiväkodin pihaan (lapsi ihan kilareissaan ja vastahakoisena kun mikä) kun se päätti että EI, hän ei mene sinne ja lähti karkuun juosten melkein autotielle. Kyseessä on jo 5-vuotias, ei mikään pieni edes enää.
Miksi ne päiväkodin tyypit toitottaa mulle että toi on normaalia, miksen mä usko niitä? Onko kellään kokemusta tälläsestä, voiko tää mennä ohi? Mulla on muitakin lapsia eikä kukaan ikinä käyttäytyny näin, oon yrittänyt hakea meille jotain apua mutta kaikki sanoo ettei lapsessa oo mitään vikaa. Ei mun muut lapset oo tollasia.
Ite oon ihan loppu sen kanssa. En pysty sitä viemään enää päiväkotiin kun se tarvis fyysisesti pakottaa autoon, pitää kiinni penkissä että saa vyöt kiinni (samalla kun se repii niitä auki ja hyvällä säkällä viä kiljuu samalla) ja kantaa sisään kun se tarraa autosta ja ovenpielistä kiinni. Mulla on pienempiä lapsia aina mukana, ei riitä kädet eikä keinot enää ton kaa.
Mitä mä voin tehdä, onko ihan totta että ei saada mistään apua? Musta tuntuu että toi lapsi on epänormaali.
Kommentit (31)
Vierailija kirjoitti:
Sossuun yhteys ja sua tulee aamusin sitten perhetyöntekijä auttamaan sen lähdön kanssa, saat muutakin apua ja hommaa lähdetään hanakammin selvittämään. Luota vaistoihisi, nyt on oikea aika toimia, ei sitten kun pitäisi jo koulun sujua.
En usko että sossulla on resursseja tulla joka aamu auttamaan ihan tavallista lapsiperhettä jonka kertomia ongelmia ei päiväkodissa tai nneuvolassa edes oteta todesta. :/
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sossuun yhteys ja sua tulee aamusin sitten perhetyöntekijä auttamaan sen lähdön kanssa, saat muutakin apua ja hommaa lähdetään hanakammin selvittämään. Luota vaistoihisi, nyt on oikea aika toimia, ei sitten kun pitäisi jo koulun sujua.
En usko että sossulla on resursseja tulla joka aamu auttamaan ihan tavallista lapsiperhettä jonka kertomia ongelmia ei päiväkodissa tai nneuvolassa edes oteta todesta. :/
Minä kanssa sieluni silmin näen, miten suurperheen muut lapset suihkivat iloisesti kouluun ja hoitoon, samalla kun 25-v. sosionomi luennoi äidille että näin lapsi puetaan ja laitetaan liikkeelle...
Tavallaan helpottavaa kuulla, että muillakin on tällaista. Meillä 4-vuotias lopetti kerhon parin kuukauden jälleen, kun ei kestänyt olla erossa äidistä. Superfiksu, kaikki hämmästelevätja kehuvat . Mutta sitten on tämä toinen puoli, johon ei tosiaan apua saa. Syksyllä palaan töihin ja lapsen on mentävä päiväkotiin. En tiedä, miten kestää: ( en osaa auttaa, mutta kovasti tsemppiä!
Miten lapsella sujuvat leikit omien sisarusten kanssa? Jos siinä on poikkeavuutta, ehkä voisi olla jotain neuropsykiatrista ongelmaa hänellä. Onko hän muissakin asioissa hyvin itsepäinen? Jos lapsi on oikein jääräpäinen luonteeltaan, hän on voinut päättää, ettei viihdy päiväkodissa ja sitten ei viihdy. Meidän aspergerpoika oli selvästikin päättänyt, ettei hyväksy päiväkodissa oloa, kun meni sinne 3,5-vuotiaana. Puoli vuotta hän kieltäytyi osallistumasta päiväkodin ohjattuihin toimintoihin ja kyseli joka aamu, että miksi sinne on pakko mennä. Hän selvästi tykkäsi ulkoilusta, leluista ja kavereista ja tuon puolen vuoden jälkeen alkoi sitten osallistumaan kaikkeen toimintaan. Hänelle on tyypillistä, että jos päättää jonkin asian, sitä mielipidettä on vaikea enää muuttaa.
Vierailija kirjoitti:
Niin ja omani aloitti päiväkodissa 11-kuukautisena.
17
Varmaan olis pitänyt laittaa aiemmin hoitoon niin lapsi olisi tottunut paremmin. /sarkasmi
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun oma lapseni oli tuon ikäinen, niin vein hänet yksityiselle neurologille. Sieltä saimme apua, ja ekan kerran joku oikeasti tajusi heti mistä on kysymys. Lastakin auttoi kovasti kun hänen käytöstään joku ihminen ekan kerran elämässä ymmärsi.
Meillä ei ollut mitään vakuutusta, ja lopulta rahaa meni varmaan yli tonni. Mutta se oli todella sen arvoista kun lapsi sai elämän.
Vierailija kirjoitti:
Hyi saakeli, oikeestiko jotkut kuvittelee että lapselle parasta olisi viedä se hoitoon heti kun vaan pystyy "ettei sitten viisvuotiaana tule taistelua"? :D
Luonnekysymyshän tuo on, mulla oli pienenä yksi kaveri joka ei vielä ekaluokkalaisenakaan olisi halunnut jäädä kouluun, samoin myös päiväkodissa oli ollut vaikeuksia. Ihan normaali siitäkin tuli ja nyt aikuisena sen lapset on ihan samanlaisia. :D
Nimenomaan samaa mietin! Ja toinen klassinen päätelmä on että "sopeutui hyvin jo alle 1 vuotiaana hoitoon". Helppohan se on puhua lapsen puolesta, joka ei osaa kertoa vielä itse. Moni lapsi tsemppaa ja on iloinen hoidossa koska ei uskalla vieraille näyttää tunteitaan. Ikävä vanhempia on satavarmasti, niin on vielä eskarilaisellakin ajoittain ja se on ihan tervettä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minulla on 7v kaksoset, joista toiselle kerhoon tai päivähoitoon jääminen on ollut pääosin tuskaa. Vasta kun vaihdettiin päivähoitopaikkaa kerhokaverin äidille, niin hoitoaamuista alkoi tulla helpompia. Muutenkaan tuo lapsi ei pidä muutoksista tai yllätyksistä.
Koulussa onneksi asiat ovat ennakoitavissa, Wilmasta voi katsoa tulevat tapahtumat. Koulu sujuu hyvin, mutta ei esimerkiksi halua lähteä kavereille koulun jälkeen, jos asiaa ei ole ennalta sovittu.
Ei tarvi olla mikään erityinen ongelmaperhe joutuakseen sossuun. Tosin sossuilla on aika kovat otteet, mikä ei välttämättä kaikille lapsille sovi. Onkohan päiväkodissa jotain jonka takia ei halua lähtä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kovat otteet? Tuskin, siellähän aina hymistellään että ei missään tapauksessa saa käsitellä kovin ottein tai on kyse jo pahoinpitelystä. Konkreettisesta avusta voisi olla apua. Perhetyöntekijän voi kyllä pyytää rupattelun ja "ohjeiden" antamisen sijaan viemään lapsi päiväkotiin. Voi olla helppo nakki toteuttaa kun ei lapset uskalla tai kehtaa vieraille vastustella ja räyhätä.
Kiitos 5! Helpottaa tietää että on muita samassa tilanteessa. Meillä ei oo vielä koskaan ollut tilannetta että lapsen pitäis mennä kaverisynttäreille ilman mua, voin kuvitella että on ihan samanlaista sit kun eka kutsu tulee. Tämä lapsihan ei suostunut jäämään edes kummiensa luokse kun olivat menossa leikkipuistoon ja viettämään päivää yhdessä: meni niin lukkoon ja hysteeriseksi ettei sitä voinut sinne jättää. Ei saanut edes puhuttua kun itki niin hysteerisenä. Kai se on niin herkkä ettei kestä tollasta. Mun on vaan vaikea sitä aina huomioida kun muut lapset on luonteeltaan niin reippaita ja rempseitä. Sisarustensa kanssa tuo on suvereenisti jopa yökylässä kummeillaan, yksin ei jää edes pariksi tunniksi. Ei tee sitä kiusallaan, menee vaan niin lukkoon. :/