Haluatko tietää, jos sinua petetään?

En halua tietää. Enkä varsinkaan miltään kolmannelta osapuolelta. Puolisolta itseltään, jos joltain.

Mä pyrin tekemään ihmisille aina niin kuin toivoisin itselleni tehtävän. Kyse on ihan perusmoraalista. Vaikka pettäjän käräyttämisestä tuleekin kuraa omaan niskaan, niin olen valmis kestämään sen.

Haluan tietää. Olisin järkyttynyt, jos saisin tietää kavereideni salanneen pettämisen ja ns. lukinneet minut suhteeseen henkilön kanssa, joka ei ole luottamukseni arvoinen.

Totta kai haluan tietää! Eikä ole epäilystäkään ettenkö jättäisi häntä, anteeksi antaminen ei ole vaihtoehto, arvostan itseäni enemmän.

En halua tietää. Mitä ei tiedä, se ei voi loukata. Esitin eilisessä ketjussa kysymyksen: Jos olen parisuhteessani onnellinen enkä tiedä/saa koskaan tietää, että minua petetään/petettiin, niin mitä vahinkoa siinä tapahtuu ja kenelle. Toivoisin kommenttejanne.

Vierailija kirjoitti:

Mä pyrin tekemään ihmisille aina niin kuin toivoisin itselleni tehtävän. Kyse on ihan perusmoraalista. Vaikka pettäjän käräyttämisestä tuleekin kuraa omaan niskaan, niin olen valmis kestämään sen.

Kuvitellaan tilanne, että saat vaikka heti tänään anonyymin viestin, jossa kerrotaan että miehesi pettää sinua. Miehesi kiistää jyrkästi ja uskottavasti, toisaalta viestissäkin on tietoja, jotka sopivat esimerkiksi miehesi viime aikaisiin menoihin.

Mitä tekisit?

Eniten kuvottaa ihmiset, jotka sekaantuvat toisen parisuhteeseen. Se mitä tapahtuu jonkun parisuhteessa ei kuulu ulkopuoliselle pätkääkään.

Mulla on yksi kaveri, joka on salamana kertomassa jos jotain petetään ja se ei ole sillä saanut mitään hyvää aikaan. Paitsi itselleen, kun on saanut jälleen kerran rikottua yhden suhteen ja tehtyä jälleen kerran yhden ihmisen onnettomaksi.

Vierailija kirjoitti:

En halua tietää. Mitä ei tiedä, se ei voi loukata. Esitin eilisessä ketjussa kysymyksen: Jos olen parisuhteessani onnellinen enkä tiedä/saa koskaan tietää, että minua petetään/petettiin, niin mitä vahinkoa siinä tapahtuu ja kenelle. Toivoisin kommenttejanne.

Miksi kuvittelet ettei pettäminen näy mitenkään suhteessa? Yksittäinen, satunnainen ehkä ei mutta krooniset tai pitkäkestoiset pettämiset näkyvät satavarmasti jollain negatiivisella tavalla.

Turha spekuloida naiivilla mieheni huitelee missä milloinkin ja kiinnostus on muualla mutta minätyttö se olen vaan onnellinen.

Haluan tietää jos mieheni rakastuu vakavasti toiseen riippumatta siitä, onko hänellä suhde tämän toisen kanssa vai ei. Ihastuminen toiseen on normaalia pitkässä suhteessa ja se on ohimenevä tunne, joka ei johda mihinkään (ainakaan meillä). Rakkaus on eri juttu. 

Mieheni ei ole baaripanotyyppiä, joten sellaisiin tilanteisiin en oikein osaa ottaa kantaa. Se, että kaatuu jonkun  satunnaisen vastaantulijan kanssa sänkyyn kännipäissään on typerää, mutta en tiedä onko se pettämistä. 

Vakava rakkaus toiseen naiseen vaikuttaa kaikkeen, joten siitä haluan tietää. 

Vierailija kirjoitti:

Eniten kuvottaa ihmiset, jotka sekaantuvat toisen parisuhteeseen. Se mitä tapahtuu jonkun parisuhteessa ei kuulu ulkopuoliselle pätkääkään.

Mulla on yksi kaveri, joka on salamana kertomassa jos jotain petetään ja se ei ole sillä saanut mitään hyvää aikaan. Paitsi itselleen, kun on saanut jälleen kerran rikottua yhden suhteen ja tehtyä jälleen kerran yhden ihmisen onnettomaksi.

Eikös se nimenomaan ole se pettäjä, joka satuttaa ja tekee ihmisestä onnettoman? Ei se kuka sanoo tosiasiat ääneen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En halua tietää. Mitä ei tiedä, se ei voi loukata. Esitin eilisessä ketjussa kysymyksen: Jos olen parisuhteessani onnellinen enkä tiedä/saa koskaan tietää, että minua petetään/petettiin, niin mitä vahinkoa siinä tapahtuu ja kenelle. Toivoisin kommenttejanne.

Miksi kuvittelet ettei pettäminen näy mitenkään suhteessa? Yksittäinen, satunnainen ehkä ei mutta krooniset tai pitkäkestoiset pettämiset näkyvät satavarmasti jollain negatiivisella tavalla.

Turha spekuloida naiivilla mieheni huitelee missä milloinkin ja kiinnostus on muualla mutta minätyttö se olen vaan onnellinen.

Niin? Olenko minä onnellinen, jos mieheni huitelisi missä milloinkin ja kiinnostus olisi muualla? En. Kysymykseni kuului: jos olen onnellinen, niin mitä vahinkoa tapahtuu ja kenelle?

Sinä Tre:lla "ihanassa liitossa" elävä nainen, jos miehesi nimi alkaa T-kirjaimella....voi liittosi olla ohi.

Vierailija kirjoitti:

En halua tietää. Mitä ei tiedä, se ei voi loukata. Esitin eilisessä ketjussa kysymyksen: Jos olen parisuhteessani onnellinen enkä tiedä/saa koskaan tietää, että minua petetään/petettiin, niin mitä vahinkoa siinä tapahtuu ja kenelle. Toivoisin kommenttejanne.

Olen kanssasi samaa mieltä.

Jos en saa ikäviä yllätyksiä, esim. sukupuolitauteja, eikä mieheni saata toista osapuolta raskaaksi, en näe, että menetän siinä mitään. Edellyttäen, että saan itsekin edelleen hellyyttä ja seksiä. Jonkun muun kanssa mies voisi toteuttaa juttuja, joita minun kanssani ei voi. Sehän vain lisää hänen onnellisuuttaan. Sallin se hänelle.

Ihminen ei ole luonnostaan yksiavioinen. En koe oikeudekseni pakottaa ketään sellaiseen. Tai edes vaatia sitä. Sallin myös itselleni "pettämisen" (en pidä tuosta sanasta tässä yhteydessä), jos sellainen tilanne joskus eteen tulisi, että haluaisin niin tehdä.

Lisään vielä, että olen tullut tähän pisteeseen sairaalloisesta mustasukkaisuudesta. Ennen en sallinut mieheni edes katsella muita naisia. Olen nykyään paljon onnellisempi, kun ei tarvitse vahtia eikä stressata tai pelätä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä pyrin tekemään ihmisille aina niin kuin toivoisin itselleni tehtävän. Kyse on ihan perusmoraalista. Vaikka pettäjän käräyttämisestä tuleekin kuraa omaan niskaan, niin olen valmis kestämään sen.

Kuvitellaan tilanne, että saat vaikka heti tänään anonyymin viestin, jossa kerrotaan että miehesi pettää sinua. Miehesi kiistää jyrkästi ja uskottavasti, toisaalta viestissäkin on tietoja, jotka sopivat esimerkiksi miehesi viime aikaisiin menoihin.

Mitä tekisit?

Minulle on itse asiassa käynyt juuri noin. Tässä tapauksessa tilannetta pitäisi haistella ehkä pidempään ja jatkaa keskustelua miehen kanssa. Lopulta asia aina selviää.

Itseäni piiritti kuukausia naimisissa oleva mies, joka kertoi rakkaudestaan minuun ja halusi suhteeseen kanssani. Jotain siinä tapahtuikin, osaltani vahingossa. Ahdistuin ja kerroin hänen vaimolleen. Aluksi sain kuulla olevani huora ja perheenrikkoja. Ja etten koskaan tulisi saamaan hänen miestään. Yritin selittää etten sitä ole halunnutkaan, mutta ei. Lopulta näytin viestittelyjämme, joissa selkeällä suomen kielellä mies haukkuu vaimoaan ja kehuu minua, kuinka haluaisi perustaa perheen kanssani eikä ole vuosiin ollut onnellinen avioliitossaan ja halveksii vaimoaan. Edes tämä ei riittänyt. Olin silti kuulemma huora. Riitaisat välit molempiin, jälkikäteen sain kuulla kuinka vaimo on mm. antanut seksiä miehelle joka päivä sen jälkeen kun miehen tunteet minua kohtaan paljastui.

Luulin tekeväni oikein, vaikka noissa tilanteissa oikean ja väärän raja ei ole niin yksiselitteinen. Ensi kerralla olen vain hiljaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Eniten kuvottaa ihmiset, jotka sekaantuvat toisen parisuhteeseen. Se mitä tapahtuu jonkun parisuhteessa ei kuulu ulkopuoliselle pätkääkään.

Mulla on yksi kaveri, joka on salamana kertomassa jos jotain petetään ja se ei ole sillä saanut mitään hyvää aikaan. Paitsi itselleen, kun on saanut jälleen kerran rikottua yhden suhteen ja tehtyä jälleen kerran yhden ihmisen onnettomaksi.

Eikös se nimenomaan ole se pettäjä, joka satuttaa ja tekee ihmisestä onnettoman? Ei se kuka sanoo tosiasiat ääneen.

Yhtä asiaa en ymmärrä:

Kun palstamammojenkin mielestä se on nimenomaan se pettäjä, joka satuttaa, niin miksi kukaan ei halua kostaa hänelle. Miksi sille petetylle puolisolle? Eikö ole rohkeutta ottaa yhteyttä siihen pettäjään ja kertoa hänelle, että tietää mitä hän tekee ja haukkua hänet maanrakoon, kenties jopa uhata että paljastaa hänet puolisolle ellei hän itse kerro totuutta.

Tässä kohtaa moni ilmeisesti ajattelee, että "En kai minä niin hullu olisi, että menisin ihan vieraalle miehelle (viittaan eilisen keskusteluun) huutamaan ja uhkailemaan asiasta, joka ei kuulu minulle mitenkään!"

Niin. Sen sijaan moni olisi valmis ottamaan yhteyttä ventovieraaseen naiseen ja kertomaan asioista, jotka eivät kuulu heille mitenkään. Petetty vaimo kärsii, vaikka on kaikkein syyttömin osapuoli, mahdolliset lapset myös.

Eli mitä jos seuraavalla kerralla, kun tiedät jonkun pettävän, kostaisit juuri hänelle. Et hänen perheelleen.

Elän vapaassa suhteessa, meille pettämistä olisi esitellä niitä kumppaneita, niinpä en halua tietää jos minua "petetään". Olen kuitenkin varautunut siihen, että joku joskus haluaa asiasta kertoa, ei se minua riko, vaikka en halua yksityiskohdista kuulla.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En halua tietää. Mitä ei tiedä, se ei voi loukata. Esitin eilisessä ketjussa kysymyksen: Jos olen parisuhteessani onnellinen enkä tiedä/saa koskaan tietää, että minua petetään/petettiin, niin mitä vahinkoa siinä tapahtuu ja kenelle. Toivoisin kommenttejanne.

Miksi kuvittelet ettei pettäminen näy mitenkään suhteessa? Yksittäinen, satunnainen ehkä ei mutta krooniset tai pitkäkestoiset pettämiset näkyvät satavarmasti jollain negatiivisella tavalla.

Turha spekuloida naiivilla mieheni huitelee missä milloinkin ja kiinnostus on muualla mutta minätyttö se olen vaan onnellinen.

Niin? Olenko minä onnellinen, jos mieheni huitelisi missä milloinkin ja kiinnostus olisi muualla? En. Kysymykseni kuului: jos olen onnellinen, niin mitä vahinkoa tapahtuu ja kenelle?

Et todellakaan vaikuta onnelliselta nytkään. Taidat tietää/aavistella jotain mitä et haluaisi.

En voi äänestää, koska tilanteet ovat erilaisia. 

Haluaisin tietää ehdottomasti, jos joku lähipiiristäni tietäisi pysyvästä suhteesta toiseen. Kokisi salailuna ja petturuutena minua kohtaan, jos ei kertoisi. 

Sen sijaan en haluaisi täysin tuntemattomalta mitään vihjepuheluita. Kyllä se pettäminen aina ennemmin tai myöhemmin paljastuu. 

Kuulun sitä paitsi niihin, ettei itse pettäminen olisi minulle mikään maailmanloppu. Valehtelu olisi paljon isompi juttu. Miksi ei joskus voisi pitää hauskaa vaikka reissussa vähän toisenkin kanssa? Ehkäisy kunnossa siten ettei tautivaaraa ole, niin mikä siinä nyt loppujen lopuksi on niin pahaa. 

Koko sana on vähän hullu mielestäni: siis pettäminen. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En halua tietää. Mitä ei tiedä, se ei voi loukata. Esitin eilisessä ketjussa kysymyksen: Jos olen parisuhteessani onnellinen enkä tiedä/saa koskaan tietää, että minua petetään/petettiin, niin mitä vahinkoa siinä tapahtuu ja kenelle. Toivoisin kommenttejanne.

Olen kanssasi samaa mieltä.

Jos en saa ikäviä yllätyksiä, esim. sukupuolitauteja, eikä mieheni saata toista osapuolta raskaaksi, en näe, että menetän siinä mitään. Edellyttäen, että saan itsekin edelleen hellyyttä ja seksiä. Jonkun muun kanssa mies voisi toteuttaa juttuja, joita minun kanssani ei voi. Sehän vain lisää hänen onnellisuuttaan. Sallin se hänelle.

Ihminen ei ole luonnostaan yksiavioinen. En koe oikeudekseni pakottaa ketään sellaiseen. Tai edes vaatia sitä. Sallin myös itselleni "pettämisen" (en pidä tuosta sanasta tässä yhteydessä), jos sellainen tilanne joskus eteen tulisi, että haluaisin niin tehdä.

Lisään vielä, että olen tullut tähän pisteeseen sairaalloisesta mustasukkaisuudesta. Ennen en sallinut mieheni edes katsella muita naisia. Olen nykyään paljon onnellisempi, kun ei tarvitse vahtia eikä stressata tai pelätä.

Tämä kuulostaa avoimelta suhteelta eikä pettämiseltä. Kyse on vain siitä, tietävätkö molemmat osapuolet asiasta. 

Oletteko puhuneet miehesi kanssa asiat halki ja sopineet suhteen avoimuudesta? 

Jos ette, luuletko, että miehellesi tämä diili on ok? 

Vaikka itse ajattelisin noin, saisin silti satavarmasti kenkää mieheltäni, jos kävisi ilmi, että tilanne vei minua ja makasin jonkun toisen kanssa.