Kantoliinoista ja siitä kuuluistasta alkuperäiskansojen vauvaystävällisyydestä

Iso osa lapsista taidetaan kuitenkin pitää rattaissa, jotta eivät sottaisi itseään. Puistokäyttäytyminen taitaa liittyä ihan muihin asioihin, kuin kantoliinakulttuuriin.

Vierailija:

Samoin helpommalla pääsee pihalla kun vauvaa retuutetaan liinassa kuin että annettaisiin vauvan oppia tutkimaan erilaisia pintoja ja esineitä konttaamalla pihalla ja opettelemalla kävelemään epätasaisella pinnalla.

sh. opiskelija

ettet ala jauhaan tota bashaa eteenpäin. ne vauvat kuule luonnostaa haluu olla vanhemman lähellä ja sylissä. meilläkin vaikka kuinka yritetään lattial pitää, nii max 15 min kuluttua pitää mennä siihen ja ottaa haliin. vaik mieluummin kyl toivois sen viihtyvän lattial kauemmin.

en jaksa enempää ees kirjottaa, nii hölmöö sun teksti on

Vierailija:

No eihän ne opi ryömimään ja leikkimään lattialla kun niitä kannetaan koko ajan. Motoorinen kehitys hidastuu kun koko ajan kannetaan liinassa eikä anneta lihasten kehittyä normaalisti. Hullua touhua.

Ei kukaan pidä lasta jatkuvasti liinassa. Eihän sitä kukaan äiti tai isä jaksaisi. Lapsi on silloin liinassa kun ei lattialla tms. viihdy. " Kantoliinalapset" kehittyvät aivan normaaliin tahtiin.

Niin, yksi tykkää äidistä ja toinen tyttärestä, ja jokainen tietää, mikä on omalle lapselle se paras tapa kantaa/olla kantamatta.



Mitä noihn alkuperäiskansoihin tulee, kannattaa muistaa, että se, mitä me miellämme " retuutukseksi" on lapsen motoriikan kehitystä heille.

Oletteko koskaan nähneet, miten monessa afrikkalaisessa heimossa pikkuvauvoja kylvetetään? Pyörtyisitte varmaan.. Siellä se katsotaan kuitenkin vauvan vahvistamiseksi, ja usein sikäläiset vauvat ovat huomatavasti jäntevämpiä kuin meidän suomalaiset, vaikka heillä yleensä on isompi pää (jonka kannattaluun vauva tarvitsee vahvempia lihaksia).



Meidän perheestä löytyy molemmat, sekä liina että reppu. Ja muksu tykkää olla molemmissa. Lapsi kulkee hyvin mukana arjen askareissa ja minäkin saan paremman työergonomian. Lattialla köllötellään aina kun tilaisuus tulee.



Muistetaanhan, että asiat eivät ole aina niin yksinkertaisia ja mikä sopii yhdelle, ei välttämättä sovi toiselle. Ja lapset kehittyvät eri tahtiin!

Jos ja kun hän haluaa liikkua, hänet laitetaan lattialle tai maahan liikkumaan. Kun hän haluaa syliin hänet otetaan syliin, ja kantoliinailu helpottaa tätä sylittelyä.



Vai onko niin, että lattialla pidetään väkisin? Ne, jotka eivät halua kantoliinailla eivät ota lasta muutenkaan syliin? Edes silloin kuin lapsi haluaa? Ilmoitetaan vain syliin haluavalle, että " sinun pitää nyt olla siinä lattialla, jotta oppisit aikaisin liikkumaan, ei äiti sinua syliin ota, jottei motorinen kehityksesi kärsi." Jostainhan tämä ennakkoluulo jatkuvasta kantamisesta tulee, tulleeko sitten siitä, että ei-kantavat pakottavat lapsensa lattialle, vaikka nämä eivät siellä viihtyisi?

tutkimus lähinnä afrikkalaisilla lapsilla, koska siihen aikaan juuri muualla ei liinailtu kuin alkuperäiskansojen keskuudessa.



Jos afrikkalaiset ym alkuperäiskansat kantavat lastaan parivuotiaaksi asti ja lapsi kehittyy normaalisti, niin mikä hätä meillä on. Ovatko suositukset liian jyrkkiä? Jos lapsi ei tee sitä tai tätä tietyssä iässä, niin heti kaikkiin tutkimuksiin.

tuo meidän konttaava 9-kuinen on noussut tukea vasten 7,5-kuisesta lähtien, rappujakin kiipeää. Ryöminyt ei ole ikinä. Kannettu liinassa _paljon_. Liinassa motoriikka saa jatkuvaa stimulaatiota unessakin, toisin kuin lattialla sätkytellen.



t:11

kuin pitää puoliväkisin lattialla lasta, joka ei siellä viihdy. Jos lapsi vain itkee lattialla eikä pääse syliin silloin kun haluaa, voi se johtaa siihen että läheisyyden tarpeen jäädessä vajaaksi etsii aikuisenakin läheisyyttä liian helposti sylistä, joka väärin motiivein läheisyyttä tarjoaa. Eri asia on, jos lapsi viihtyy lattialla ja pääsee syliin/liinaan sitten kuin haluaa.



En tällä siis sinun tapojasi tarkoita mutta niin usein paljon kantamisen vastustajat puhuvat vain liikkumisen oppimisesta. Liikkumaan kyllä oppii kukin terve lapsi ajallaan mutta päätä onkin jo paljon vaikeampi korjata.

joka nousi tukea vasten 7 kk iässä ja käveli yhdeksänkuisena. Itse olen kuullut, että kantaminen nopeuttaa motorista kehitystä, kun vauva saa liikestimulaatiota vastasyntyneestä alkaen toisin kuin vauvat, jotka vain makaavat vaunuissa/ sängyssä.

tuli joskus muutama viikko sitten, ajattelin ihan samaa kuin ap! Kyllä ne lapset roikkuivat ihan samalla tavalla haarojensa varassa jalat kummaltakin puolelta killuen kuin kantorepussakin pienen pojan kantaessa vauvaa, ja mun käsittääkseni sen kantorakennelman tukena oli jotain keppejäkin tms. Ei ollut mitenkään kovin mukavan näköistä vauvalle ainakaan. Mutta hyvinhän tuo viihtyi. Alkuperäiskansojen keskuudessa on muuten tosi tavallista, että vanhemmat sisarukset ym. perheen nuoremmat jäsenet kantavat vauvoja että äidille jää aikaa tehdä muita asioita, hakea vettä ja tehdä ruokaa ja kerätä polttopuita tms.