con-fused

Lyhyesti tilanne: lapset ovat nyt isällään, mies jonka kanssa olemme eronneet muutama vuos sitten, mutta edelleen olemme jonkinlaisessa suhteessa. Vietämme öitä, meil on avaimet toistemme koteihin, harrastamme seksiä, vietämme aikaa perheenä, reissaamme perheenä. Olen häneen jotenkin tosi sitoutunut, ja superlojaali vaikka hän on kohdellut mua huonosti avioliiton aikana. Petti useasti, sai jopa lapsen toisen naisen kanssa. Silti meillä on tää juttu. Hän kutsuu mua vaimoksi ja meillä jonkinlainen outo perhe-elämä jatkuu.

Puol vuotta sitten tapasin miehen joka on kovin kiinnostunut musta, ollaan tapailtu muutamia kertoja ja tiedän et hän on tosissaan. Mä olen mielestäni tosi rehellinen tyyppi (paitsi itselleni..), ei olla tän miehen kanssa harrastettu esim. seksiä koska musta tuntuu että petän tätä mun lasten isää jos teen niin. Ollaan siis käyty syömässä, kahvilla. En halua myöskään loukata tätä "uutta miestä", koska tuntuu et hän on ihan hyvä tyyppi.
Jotenkin koko ajan vertaan näitä miehiä toisiinsa. Tähän uuteen ei mulla ole silleen seksuaalista vetoa kuin eksääni. Meil on erilainen huumorintaju, hän on vähän tosikko, semonen analysoija, jaksaa puhua ja puhua. Ja mulle huumori on todella tärkeetä suhteessa.

Mä pelkään ihan sikana tätä tilannetta jotenkin. Tänään pitäis tavata tää uusi tyyppi. Lapset ovat siis isällään, sinnekin voisin mennä, sitä tää ex jotenkin kelasikin, et jäisin sinne. En tajua mitä jahkaan. Tekis mieli perua nää treffit tän uuden miehen kanssa ja mennä tonne lasten isälle, koska se on tuttu. Mutta en ole täysin onnellinen hänenkään kanssa.

En halua narahtaa mistään sivusuhteista. En halua et kukaan alkaa jauhaa exälle et on nähnyt mut jonkun muun kanssa. Seksi uuden tyypin kanssa jännittää. Mulla on huono omatunto, koska oon lojaali tyyppi ja haluan tehdä oikein. Kuitenkin se uus mies kiinnostaa, koska tiedän et se on hyvä, kunnollinen tyyppi ja sellaisen mä tarvisin.

Ei jeesus miten mulla on pää sekaisin. Mitä mä teen?

  • ylös 0
  • alas 9

Kommentit (6)

Vierailija

Laita ensin oma pääs kuntoon, ennen kuin sekaannut siihen kivaan tyyppiin. Oot varmaan kertonut rehellisesti sille, että oot vähän niinkuin vaan leikisti eronnut?

Vierailija

No olet kyllä sekaisin. Miten voit narahtaa sivusuhteesta, kun et ole kenenkään kanssa naimisissa?

Olet eronnut.

Ja et ole aloittanut suhdetta tuon uuden miehen kanssa.

Minusta sinun pitäisi kertoa tälle uudelle ehdokkaalle mitä tuossa sanot meille. Rehellisesti.

Ja et voi vielä aloittaa hänen kanssaan ja sinun pitää se kertoa hänelle: et ole irti tuosta exästäsi. Kaukana siitä.

Se olisi kuin Charles ja Diana: Camilla tuli kolmantena avioliittoon.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija

Sinulla on siis kaksi miestä; toinen on inhottava petturi johon tunnet vetoa, ja toisen kanssa ei kemiat kohtaa ainakaan sinun puolelta? Jos olisin sinä, etsisin kokonaan uuden miehen.

Vierailija

Polyamoria on tosiaan laitonta Suomessa: et voi pitää kahta aviomiestä. Et ole irti vanhasta; et saa ottaa uutta.
 

Kerro uudelle miehelle rehellisesti, että et ole oikeasti eronnut. (Näinhän se on.)

Ole hyvä äläkä huijaa sitä uutta miesstäväehdokasta. Ei ansaitse tulla huijatuksi.

Vierailija

Miksi erositta exän kans jos kuitenkin olette tavallaan parisuhteessa?

Ymmärrän tuon lojaaliuden, oon itse samanlainen, mutta sulle parasta olisi katkaista suhde exään.
Olette vain lasten asioista yhteydessä, seksin sun muut jätätte pois. Muuten et tuu koskaan pääseen eroon exästäs ja aloitetaan uutta suhdetta. Sitähän olet halunnut ilmeisesti kun erositte.

con-fused

Me oltiin vuoden verran erossa exän kanssa, sit vaan ajauduttiin seksin kautta takaisin suhteeseen. 

Te ootte kaikki oikeassa, oon jotenkin tässä luotamus /rehellisyyskuviossa aivan kujalla. Tiedän etten ole naimisissa, mutta pääkoppa huutaa et pitää olla lojaali. Jotenkin kaikille?

Siks en ole luvannut tälle "uudelle" miehelle mitään, eikä siis olla tässä puole vuoden aikana tavattu kuin muutama kerta, käyty tosiaan syömässä, eli ei mitään suhdetta. Mut tiedän et hän olisi valmis. 

Totta, en ole kertonut hänelle et panen edelleen eksääni. Olen kertonut että olen eronnut, mutta hyvissä väleissä eksän kanssa (hirveää, tiedän). :(

Tiedän että mun pitää päästää irti, koska haluan tulevaisuudessa normaalin, luottamuksellisen parisuhteen. Exän kanssa se ei onnistu, meillä on liian rankka historia. Se ois hulluutta, koska hän on niin monta kertaa pettänyt mua, jäänyt kiinni - valehdellut. Varmasti edelleenkin pyörittää useampaa naista. Mulla on jotenkin todellisuudenkuva hämärtynyt tän kuvion kanssa, mut kelaan et onneks mä itse tajuan sen enkä mee tuhoamaan ihmisiä sen takia. Paitsi jotenkin itteeni.

Nyt mä mietin tässä että perunko treffit tän "uuden" miehen kanssa, koska ei vitsi, jotenkin vaan niin outo fiilis. Ex vie meidät reissuun ens kuussa, ja oon päättänyt et se on vika reissu mikä tehdään perheenä. Tän on loputtava sillä tää ei ole normaalia, ja myös mä ansaitsen luottamuksellisen parisuhteen. 

* Tämä kenttä pitää täyttää jotta oikeat käyttäjät erottuvat boteista.
 
Sisältö jatkuu mainoksen alla