Lue keskustelun säännöt.
Jos olisin voittanut 87milj euroa. Perustaisin kotipalvelun ja palvelukodin vanhuksille missä olisi vain sairaanhoitajia töissä.
15.04.2017 |
Tietysti myös terveydenhoitajat kävisi perustamaani paikkaan.
Geriatri kävisi kerran viikossa hoitamassa mahdolliset lääketieteelliset asiat.
Kyllä myös yhden siivoojan palkkaisin ja tietenkin hyvän kokin.
Kommentit (156)
Vierailija kirjoitti:
Ap ois saanu miljoonansa tuhlattua kahdessa vuodessa tällä keinolla joten ihan hyvä ettei voittanut.
Niin, lähihoitajien kanssa tapellesa. Siinä sitä menee aikaa ihan arjessakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Iäkäs ihminen olisi juuri käynyt aamupesuilla ja puettu kauniisti.Syönyt aamupalan ja saanut lääkkeet. Hänet on kävelytetty muiden asukkaiden seuraan. Kohta tuleekin kokin valmistama lounas.
Vierailija kirjoitti:
Iäkäs ihminen olisi juuri käynyt aamupesuilla ja puettu kauniisti.Syönyt aamupalan ja saanut lääkkeet. Hänet on kävelytetty muiden asukkaiden seuraan. Kohta tuleekin kokin valmistama lounas.
Jotenkin näissä kuvitelmissa mennään niin epärealistisiksi. Olen pitkäaikaisdementiaosastolla töissä, jossa on 15 asukasta. Usein vuoron hoitajavahvuus saattaa olla tasan kaksi hoitajaa. Osa hoidettavista on loppuvaiheessa. He yleensä ovat vuoteessa ja tarvitsevat apua kaikkiin toimintoihin: asennon vaihtamiseen, syömiseen, hygieniaan. Puhetta ei enää ole tai se on lähinnä vain äännähtelyä tai huutoa. Muutama asukas pystyy itse tuettuna liikkumaan pienen matkan rollaattorilla. Hekin ovat hyvin sekavia joten heitä joutuu jatkuvasti seuraamaan, etteivät vahingoita itseään, kaadu, tuhri, ala pissaamaan keskellä osastoa. Toiset asukkaat ovat vaativia, aggressiivisia tai ilkeitä hoitajille ja muille asukkaille. Eli monenlaista tapausta on "säilytyksessä" laitoksessa. Se on realitetti.
Hoitajat jakavat asukkaat puoliksi, jolloin kummallekin jää se 6-8 hoidettavaa, joista vuorossa ollaan vastuussa. Ihan se, että saat kaikki sinne aamiaspöytään tai syötettyä ennen kello 10.00 on melkoinen operaatio.
Jos omainen löytää yksittäisen asukkaan hoidossa puutteita- se johtuu juuri siitä, että jokainen asukas on huomioitava, mutta niillä kahdella hoitajalla on vain rajallinen määrä käsiä, jalkoja, silmiä, jotka eivät kasva selässä. Jossain on päätetty, että näillä pärjätään ja lisää ei palkata.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Iäkäs ihminen olisi juuri käynyt aamupesuilla ja puettu kauniisti.Syönyt aamupalan ja saanut lääkkeet. Hänet on kävelytetty muiden asukkaiden seuraan. Kohta tuleekin kokin valmistama lounas.
Jotenkin näissä kuvitelmissa mennään niin epärealistisiksi. Olen pitkäaikaisdementiaosastolla töissä, jossa on 15 asukasta. Usein vuoron hoitajavahvuus saattaa olla tasan kaksi hoitajaa. Osa hoidettavista on loppuvaiheessa. He yleensä ovat vuoteessa ja tarvitsevat apua kaikkiin toimintoihin: asennon vaihtamiseen, syömiseen, hygieniaan. Puhetta ei enää ole tai se on lähinnä vain äännähtelyä tai huutoa. Muutama asukas pystyy itse tuettuna liikkumaan pienen matkan rollaattorilla. Hekin ovat hyvin sekavia joten heitä joutuu jatkuvasti seuraamaan, etteivät vahingoita itseään, kaadu, tuhri, ala pissaamaan keskellä osastoa. Toiset asukkaat ovat vaativia, aggressiivisia tai ilkeitä hoitajille ja muille asukkaille. Eli monenlaista tapausta on "säilytyksessä" laitoksessa. Se on realitetti.
Hoitajat jakavat asukkaat puoliksi, jolloin kummallekin jää se 6-8 hoidettavaa, joista vuorossa ollaan vastuussa. Ihan se, että saat kaikki sinne aamiaspöytään tai syötettyä ennen kello 10.00 on melkoinen operaatio.
Jos omainen löytää yksittäisen asukkaan hoidossa puutteita- se johtuu juuri siitä, että jokainen asukas on huomioitava, mutta niillä kahdella hoitajalla on vain rajallinen määrä käsiä, jalkoja, silmiä, jotka eivät kasva selässä. Jossain on päätetty, että näillä pärjätään ja lisää ei palkata.
Olen itse osastonhoitajana joutunut hoitamaan yksin 8 asukasta, osaston puhelinliikenteen ja siirtämään toki oh:n tehtäviä iltapäivälle. Tämä oli ihan jokapäiväistä.
8:sta yksi oli vuodepotilasta, yksi kävi huutamassa tupakkia 5min välein, yksi kakkii itsensä ja huoneensa, yksi oli pyörätuoliasukas, 2 täysin dementoitunutta .
Suunnitelmallisuutta ja tilanteenmukaisuutta tarvitaan. Osa voi nauttia vaikka aamutakissaan aamupalan tai jopa huoneessaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Iäkäs ihminen olisi juuri käynyt aamupesuilla ja puettu kauniisti.Syönyt aamupalan ja saanut lääkkeet. Hänet on kävelytetty muiden asukkaiden seuraan. Kohta tuleekin kokin valmistama lounas.
Jotenkin näissä kuvitelmissa mennään niin epärealistisiksi. Olen pitkäaikaisdementiaosastolla töissä, jossa on 15 asukasta. Usein vuoron hoitajavahvuus saattaa olla tasan kaksi hoitajaa. Osa hoidettavista on loppuvaiheessa. He yleensä ovat vuoteessa ja tarvitsevat apua kaikkiin toimintoihin: asennon vaihtamiseen, syömiseen, hygieniaan. Puhetta ei enää ole tai se on lähinnä vain äännähtelyä tai huutoa. Muutama asukas pystyy itse tuettuna liikkumaan pienen matkan rollaattorilla. Hekin ovat hyvin sekavia joten heitä joutuu jatkuvasti seuraamaan, etteivät vahingoita itseään, kaadu, tuhri, ala pissaamaan keskellä osastoa. Toiset asukkaat ovat vaativia, aggressiivisia tai ilkeitä hoitajille ja muille asukkaille. Eli monenlaista tapausta on "säilytyksessä" laitoksessa. Se on realitetti.
Hoitajat jakavat asukkaat puoliksi, jolloin kummallekin jää se 6-8 hoidettavaa, joista vuorossa ollaan vastuussa. Ihan se, että saat kaikki sinne aamiaspöytään tai syötettyä ennen kello 10.00 on melkoinen operaatio.
Jos omainen löytää yksittäisen asukkaan hoidossa puutteita- se johtuu juuri siitä, että jokainen asukas on huomioitava, mutta niillä kahdella hoitajalla on vain rajallinen määrä käsiä, jalkoja, silmiä, jotka eivät kasva selässä. Jossain on päätetty, että näillä pärjätään ja lisää ei palkata.
Olen itse osastonhoitajana joutunut hoitamaan yksin 8 asukasta, osaston puhelinliikenteen ja siirtämään toki oh:n tehtäviä iltapäivälle. Tämä oli ihan jokapäiväistä.
8:sta yksi oli vuodepotilasta, yksi kävi huutamassa tupakkia 5min välein, yksi kakkii itsensä ja huoneensa, yksi oli pyörätuoliasukas, 2 täysin dementoitunutta .
Suunnitelmallisuutta ja tilanteenmukaisuutta tarvitaan. Osa voi nauttia vaikka aamutakissaan aamupalan tai jopa huoneessaan.
Vaatii suunnitelmallisuutta ja maalaisjärkeä tuo työ.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nyt on iltahetki osastollamme. Annamme vanhuksille iltapalan. Joku haluaa viinilasillisen joku tykkää ottaa kossunapsun lauantai-
illan iloksi. Halukkaat voivat valita miljonäärivisan tai bumtsibumin välillä, on siis kaksi oleskelutilaa suurine televisioineen. Aktiivisten katsellessa vielä televisiota me sh:t käymme tekemässä iltakierroksen vuodepotilaiden luona ja annamme iltapalan. Osa heistäkin katsoo televisiota vuoteesta.
Olohuoneessa istuvista jotkut jäävät yövuoron autettaviksi. Yövuoro tulee klo 21.00 ja heillä on hyvää aikaa laittaa loput asukkaat vuoteeseen.
Mietin mitäköhän vielä itse haluaisin jos olisin vanhus ja kotona tai palvelukodissa?
Tottakai haluaisin, että omaiset kävisivät mahdollisuuksien mukaan luonani. Olisi kiva jos olisi kahvin ja vedenkeitin millä voisin kahvit/teet keittää läheisteni tullessa kyläilemään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä minä panostaisin enemmän vanhustenhuoltoon kun kaiken maailman. .....
Vierailija kirjoitti:
Just oli lehdessä että kolmivuotisessa lähihoitajakoulussa, siis ammattikoulussa ei ole aina edes opetusta.
Miksi koulutus on venytetty turhaan näin pitkäksi? Ennen apuhoitajakoulutus oli 6kk. Perushoitaja koulutus oli 1,5v.
Kyllä apuhoitajien, mielisairaanhoitajien ja vajaamielishoitajien koulutus oli 1.5 vuotta. Lastehoitajilla oli koulutus vain vuoden.
Ja miksi koulutus oli näin lyhyt ajallisesti. Koska piti olla täysi-ikäinen ja suurin osa oli ylioppilaita. Koulutus oli tiukkaa luentoa ja työharjoittelua. Toisin kuin nykyinen lähihoitajakoulutus, mitä on venytetty vuosien pituiseksi siksi, että opiskelijat aloittavat peruskoulun jälkeen, mutta hoitajan töitä voivat tehdä vasta 18 vuotiaana. Siksi siellä on oppiaineina ihan löperöitä aineita, että saadaan koulutusta pidennettyä. Vanhanajan koulutus oli tiukka tietopaketti ja tiukat työharjoittelut, minkä jälkeen hoitajat olivat valmiita astumaan työelämään. Ei niin kuin nykyään, kun tulee lähinoitajia, he eivät tiedä, pannaanko removax-tipat takapuoleen vai liotetaanko vesilasiin ja juodaan. Tai pannaanko buccolan kainaloon vai napaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Nyt on iltahetki osastollamme. Annamme vanhuksille iltapalan. Joku haluaa viinilasillisen joku tykkää ottaa kossunapsun lauantai-
illan iloksi. Halukkaat voivat valita miljonäärivisan tai bumtsibumin välillä, on siis kaksi oleskelutilaa suurine televisioineen. Aktiivisten katsellessa vielä televisiota me sh:t käymme tekemässä iltakierroksen vuodepotilaiden luona ja annamme iltapalan. Osa heistäkin katsoo televisiota vuoteesta.
Olohuoneessa istuvista jotkut jäävät yövuoron autettaviksi. Yövuoro tulee klo 21.00 ja heillä on hyvää aikaa laittaa loput asukkaat vuoteeseen.
Mietin mitäköhän vielä itse haluaisin jos olisin vanhus ja kotona tai palvelukodissa?
Toivottavasti yövuorolaisia on sitten enemmän, kuin se yksi sairaanhoitaja :)
Mutta tämä onkin paikka, missä hoitopäivämaksut ovat niin kalliita, että sinne ei voi tulla asukkaaksi, kuin todella rikkaat.
Joo, kyllä köyhät saa huonoa hoitoa. Varakkaat ottaa kotiin hoitajan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä perustaisin perhekodin jossa olisi viisi vanhusta. Tarjoaisin heille kodin jossa olisi turvallista olla.
ite lakkauttaisin vanhus ja veteraanihoidon, turhaa kulua
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä kannatan arvokasta vanhuutta. Jos vanhus haluaa eutanasian, niin se hänelle suotakoon. Jos hän haluaa elää, sekin hänelle suotakoon.
Saksan mallia. Siellä on kuulemma laadukasta hoitoa ja palvelua.
Niinpä 😄, vain alempana on alhaisin lähihoitaja, reppana. Miksi kaikki haukkuu lähihoitajia 😉