Miten löytäisin naisen puolisokseni?
Olen siis tuore bi tai jopa lesbo; ennen olin hetero. Paluuta heterouteen ei tosin enää taida olla monestakin syystä. Olen yli-ikäinen miehille (35+) ja olen totaalisen traumatisoitunut hiljattain kariutuneen avioliittoni vuoksi. En tiedä, missä ja miten voisin tavata naisia ja miten voisin "iskeä" naisen. Olen niin ujo, että alan käyttäytyä kuin ujo parikymppinen keskivertomies naisten seurassa, jos olen ihastunut ja/tai kiinnostunut. Kiinnostaisi myös tietää, pitäisikö mun alkaa pukeutua jotenkin lesbomaisemmin houkutellakseni naisen...nythän tyylini on varsin feminiininen ja hieman "suomenruotsalaishenkinen". En viihdy baareissa lainkaan ja nettideiteille olen liian ujo. Kaikki vinkit ovat tervetulleita.
Kommentit (15)
Vierailija kirjoitti:
Jos olet normaalipainoinen, olet viety sekunneissa joltain treffipalstaltakin. Lesbot ovat harvinaislaatuisen turskia porukkaa.
Olen hoikka. Turskia? Hauska sanavalinta. :D Missä ja miten? Kerro lisää. :) Minua ei arvaisi lesboksi ulkonäköni perusteella ja arki kuluu lähinnä töissä ja muiden velvollisuuksien parissa. Mua ei ole edes yrittänyt iskeä kukaan nainen koskaan tähänastisessa elämässäni tai sitten olen ollut täysin sokea iskuyrityksille.
Erkki R. kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen siis tuore bi tai jopa lesbo; ennen olin hetero. Paluuta heterouteen ei tosin enää taida olla monestakin syystä. Olen yli-ikäinen miehille (35+) ja olen totaalisen traumatisoitunut hiljattain kariutuneen avioliittoni vuoksi. En tiedä, missä ja miten voisin tavata naisia ja miten voisin "iskeä" naisen. Olen niin ujo, että alan käyttäytyä kuin ujo parikymppinen keskivertomies naisten seurassa, jos olen ihastunut ja/tai kiinnostunut. Kiinnostaisi myös tietää, pitäisikö mun alkaa pukeutua jotenkin lesbomaisemmin houkutellakseni naisen...nythän tyylini on varsin feminiininen ja hieman "suomenruotsalaishenkinen". En viihdy baareissa lainkaan ja nettideiteille olen liian ujo. Kaikki vinkit ovat tervetulleita.
Vinkkinä sinulle, lopeta tuo bi/lesbo touhu ennen kuin aloitatkaan! Hoida mieluummin ne traumat kuntoon, se vie sinua eteenpäin, nolla bi/lesbo touhuilla vain hautaat ongelman muhimaan mätäpaiseeksi itsellesi. Se paise puhkeaa kuitenkin jossain vaiheessa, ennemmin tai myöhemmin, se on varmaa. Mikäli puhkeaminen tapahtuu sisälle, tulee myrkytys, jos ulospäin, silloin roiskuu ja pitkälle.
Täytyy mun toki hoitaa ne traumani kuntoon, mutta silti se jokin uinuva kiinnostukseni on roihahtanut eroni myötä täyteen liekkiin. En halua enää toivoa armoa ja hyväksymistä miehiltä -- en halua enää mitään heiltä. Toki arvostan miehiä, mutta ei minulla ole heille mitään annettavaa, eivätkä he halua minua. Ehkäpä joku nainen voisi paremmin ymmärtää ja hyväksyä minut vajavaisena ja erehtyväisenä yksilönä.
Muista, että naiset eivät ole sen parempia. Naisissa myös inhottavia ihmisiä.
Vierailija kirjoitti:
Muista, että naiset eivät ole sen parempia. Naisissa myös inhottavia ihmisiä.
Tämäkin on totta. Muhun on vain piintynyt joku pelko todella voimakkaana ja itsetuntoni on melko rikkinäinen tällä hetkellä. Yksinkertaisesti pelkään miehiä niin paljon, etten kykenisi olemaan enää suhteessa miehen kanssa. Pelkäisin pettämistä, väkivaltaa, raivokohtauksia, uhkailua jne. ja sitä, että mies pohjimmiltaan ei arvostaisi tai hyväksyisi minua fyysisten ja henkisten ominaisuuksieni vuoksi (exäni haukkui hänen mielestään epäkelpoa ulkonäköäni, ikääni ja älykkyyden puutettani alatyylisesti jatkuvasti). On parempi, etten häiritse miehiä olemassaolollani.
Mä oon ollut siinä luulossa, että seksuaalisuus ei olisi valinta. Miten siis tuossa iässä onkin yhtäkkiä noin? Ettei vaan olis muotia ja haluat kokeilla?
Sairas maailma!!
t. n-68
Nykyään täytyy solmia sukupuolineutraaleja liittoja.
Voisin melkein vannoa että mun koulussa ei ollut lesboja tai homoja tai biseksuaaleja 80-luvulla. Ei ainakaan naismaisia poikia ollut, eikä poikamaisia tyttöjä. Nytkö joka toinen on joku bi vähintään?
Huh huh! Onko vikana juomaveteen tulleet e-pillerit vai mikä?
Ap nyt feikkaa. Kai nyt huomaatte sen kielenkäytöstä, kuinka oikein nauttii adjektiivien viljelemisestä yms. Seuraavaks laittaa varmaan jonkun transu- tai transseksuaalialoituksen tms?
Vierailija kirjoitti:
Mä oon ollut siinä luulossa, että seksuaalisuus ei olisi valinta. Miten siis tuossa iässä onkin yhtäkkiä noin? Ettei vaan olis muotia ja haluat kokeilla?
Sairas maailma!!
t. n-68
En haluaisi mitään kokeiluja, vaan kyseessä on useamman tekijän summa. Rakastuin ihmiseen, joka sattuu olemaan nainen ja koin yhtäkkiä niin voimakasta rakkaudentunnetta, etten ole kokenut vastaavaa välttämättä koskaan aiemmin. Tuli sellainen olo, että se kaikki aiempi tuska lievittyisi ja mulla olisi jälleen hyvä olla. Samassa yhteydessä tajusin, että en voi kokea enää vetoa miehiä kohtaan muutenkaan. Olin tavallaan pakottanut itseni heteroksi varmaankin aiemmin, mutta nyt se todellinen suuntautumiseni paljastui. Ajattelin myös "rationaalisesti", että ehkäpä ex-mieheni jutut edustavat miesten ajatuksia muutenkin. Joten ei minulla todellakaan ole miehille enää tässä iässä ja näillä ominaisuuksillani mitään annettavaa. Miten voisin luottaa johonkin mieheen, kun ex-mieheni moneen otteeseen on kertonut, miten miehet yleisestikin pohjimmiltaan ajattelevat ja kun olen kyseenalaistanut sitä, hän on vain pysynyt kannassaan. Sen sijaan avarakatseinen nainen voisi ymmärtää minua.
Vierailija kirjoitti:
Voisin melkein vannoa että mun koulussa ei ollut lesboja tai homoja tai biseksuaaleja 80-luvulla. Ei ainakaan naismaisia poikia ollut, eikä poikamaisia tyttöjä. Nytkö joka toinen on joku bi vähintään?
Huh huh! Onko vikana juomaveteen tulleet e-pillerit vai mikä?
Olin kyllä poikamainen tyttö lapsena, mutta en yhdistäisi sitä silti tähän yksiselitteisesti.
Vierailija kirjoitti:
Ap nyt feikkaa. Kai nyt huomaatte sen kielenkäytöstä, kuinka oikein nauttii adjektiivien viljelemisestä yms. Seuraavaks laittaa varmaan jonkun transu- tai transseksuaalialoituksen tms?
En feikkaa. En haluaisi olla lesbo tai bi. Heterona olisi sosiaalisessa mielessä huomattavasti helpompaa. Myös potentiaalisia puolisoehdokkaita olisi enemmän, jos oisin hetero.
Tai noh, kokeilla ja kokeilla... tietysti sen yhden ihmisen kanssa, mutta vain siksi kun olen ihan lääpälläni häneen. Jos tunne ei olisi hänen kanssaan molemminpuolista, haluaisin tavata ihmisen, joka muistuttaisi häntä mahdollisimman paljon...eli siis ainakin vähintään naisen, mutta myös muutenkin häntä muistuttavan.
Vierailija kirjoitti:
Nykyään täytyy solmia sukupuolineutraaleja liittoja.
Mutta se tosiasiallinen liitto on joko mieheen tai naiseen, sillä kaikilla Suomessa on jompikumpi sukupuolista. Itselläni ei ole kyse trendeistä, vaan jostain, joka pulpahti pintaan kriisin seurauksena. Olen ollut feikkihetero aikaisemmin. Minusta naiset ovat aina olleet kauniimpia ja viehättävämpiä fyysisesti, mutta olen pakottanut itseni heteroksi parikymppisestä lähtien.
Vinkkinä sinulle, lopeta tuo bi/lesbo touhu ennen kuin aloitatkaan! Hoida mieluummin ne traumat kuntoon, se vie sinua eteenpäin, nolla bi/lesbo touhuilla vain hautaat ongelman muhimaan mätäpaiseeksi itsellesi. Se paise puhkeaa kuitenkin jossain vaiheessa, ennemmin tai myöhemmin, se on varmaa. Mikäli puhkeaminen tapahtuu sisälle, tulee myrkytys, jos ulospäin, silloin roiskuu ja pitkälle.