80-luvulla syntyneet, muistatteko mitä söitte aamupalaksi lapsena/teininä?

Lanttuva.

Paahtista ja vesseli kaakaota useimmiten. Viikonloppuisin riisimuroja tai mysliä. Mökillä sardiininäkkäreitä ja keltasta teetä sokerin ja maidon kera.

Teininä kaakao vaihtui kahviin ja aamupala jäi kokonaan pois tai oli näkkäri tomaatilla tai jugurtti. Opettelin myöhemmin aamupalan syömisen uudestaan kun löysin tuotteen josta ei tule huono olo.

-rice krispies murot maidolla

-weetabixit maidolla ja sokeria päälle

-maissimurot tai sokrihuurretut murot maidolla

-jugurttia, (hedelmäpommi , banaanijugu)

-ranskanleipää ja lauantaimakkaraa tai maksamakkaraa. 

-kaakaoo

-maitoo

Noi riisimurot ja weetabixit oli varmaan eniten syötyjä juttuja. Hauska ketju, alkoi palaileen mieleen, kun lueskeli vastauksia :) Eipä ole tullut ajateltua asiaa kovinkaan paljoa aikusena. Ja lapsuus oli siis 80 luvulla.

Itse synnyin -79 joten kasaripenska olin myös. Aamupalaksi aina kahvia(maistoin kahvia ensi kerran 4-vuotiaana ja tykkäsin siitä ai jai) ja ne kaksi weetabiksia sokerilla ja maidolla : ) Joskus tietty mehua ja puuroakin. Olin ruipelo lapsi.

Näkkileipää ja teetä. Joskus kauratyynyjä ja weetabixiä.

O'boy kaakaota kylmään maitoon ja sämpylä jonka välissä meetvurstisiivuja, oli aika perus aamupala koko ala-asteen 80-90-luvun taiteesta paremmalle puolen ysäriä. Myös joskus frosties "raksuja", se paketti jossa oli tiikerin kuva, "sokerihuurrettuja" kuten silloin sanottiin. Hyviä, mutta niitä ei saanut kuin harvoin. Ihan kuin iso muki oboyta meetvurstisämpylällä oli muka parempi vaihtoehto :D. Ja joo, kasviksiin alettiin opetella vasta aikuisiällä, kiitos ala-asteen pakkosyöttöruokailun, jossa ne välillä oksenneltiin lautaselle.

Olen syntynyt -78, mutta vastaan silti, koska olin lapsi 80-luvulla. :-)

Meillä äiti oli usein tehnyt aamupalaksi jo illalla puuroa koko perheelle. Sitä oli viileäkaapissa kattilassa, josta sitä käytiin itse ottamassa ennen kouluun menoa. Se oli usein kaurapuuroa, mutta joskus myös ohra-, manna- tai riisipuuroa. Sen kanssa syötiin itse tehtyä mehukeittoa, jossa oli seassa marjoja, usein mustikoita, mansikoita tai viinimarjoja. 

Mehukeittoa muuten oli tarjolla melkein joka päivä. Joskus jos puuroa ei ollut keitetty, mehukeiton kanssa oli aamiaispöydässä mysliä, jota ripoteltiin sen joukkoon. 

Jogurtit ja muut monelle perinteisemmät aamiaisruoat olivat meillä välipaloja. Kun tulin koulusta, otin jääkaapista jogurtin tai tein lämmintä kaakaota ja juustoleipiä. 

Pullo kossua ja pari punasta norttia.

Jugurttia ja vaaleeta leipää ja varmaan maitoa. Appelsiinimehuakin muistan olleen.

Mä söin lähes koko lapsuuden aamupalaksi aina yhden maustetun jugurtin (Perinteinen, Valiojugurtti tms.) Juomaksi maitokahvia jo alle kouluikäisestä.  Joskus jotain muroja, esim Weetabix tai muromysli, mutta useimmiten tuo jugurtti. Olen syntynyt -89.

Nykyään syön joko paahtoleivän juustolla ja vihanneksilla, tai maustamatonta jugurttia marjoilla. Aamu ei edelleenkään ala ilman kahvia.

Graham-puuroa, kermaa ja vadelmahilloa.

Leipää ja leivänpäällisiä, weetabix,  puuroa, maitoteetä,  kaakaota, teetä, tuorepuuroa.

Kaurapuuroa voisilmällä. Pari palaa ruisleipää.joissa juustoa,tomaattia,kurkkua.Juomana 1-2 lasillista maitoa. Välipalana koulusta tultua riisipiirakoita siivumakkaraa päällä sekä kahvit. Hyvää oli. Kaakaota en ole jostain syystä koskaan juonu.

Missäs pääsee tänä ehtoolla naimaan?

Kysyy mies vuodelta 1942.

Meidän perheessä syötiin koko mun lapsuuden ajan kaurapuuroa joka ikinen aamu koko perhe yhdessä. Isovanhempien luona saattoi saada leipää aamiaiseksi, mutta useimmiten sielläkin syötiin puuroa. Muistan edelleen lapsuudesta ne kaksi perheen yhteistä lomamatkaa, kun hotellissa sai syödä muroja aamiaiseksi! :D

Sitten kun olin itse jo reippaasti teini-iässä eikä koko perhe enää lähtenyt aamulla samaan aikaan päiväkotiin, kouluun ja töihin, meilläkin sai välillä ottaa itse leipää, muroja tai mysliä aamiaiseksi. Ei se kaurapuurokaan silti mihinkään kadonnut.

Vierailija kirjoitti:

Keskustelin isoäidin kanssa ja hänen mukaansa Suomessa ei ennen syöty aamulla leipää tai puuroa vaan pullaa ja kahvia.

Siihen isoäiti, joka asuu osan vuodesta Ranskassa, jatkoi, että ranskalaisten aamu alkaa edelleen noin eli kupillisella kahvia briossin tai croissantin kera.

Mä aloitin kahvin juonnin joskus 7 vuotiaana jo, silloin 80-luvulla. Aina kaverinki kanssa juotiin kahvia ja syötiin joko ranskanleipää tai reikäleipää jossa paksu lauantaimakkara päällä. Toki me laitettiin paljon sokeria ja maitoa kahviin, mykyään en laita kuin maitoa vähän.

Ja vanhemmat poltti röökiä sisällä. Ei silloin mitenkään terveellisesti eletty, mutta toki olimme hoikkia koska ei ollut nettiä niin me kirmattiin aina ulkosalla. 

Yleensä ruisleipää voilla (oikealla tai flooraa) ja edamilla sekä teetä, lasi maitoa. Joskus pelkkää levitettä leivälle. Harvinaista herkkua oli jugurtti, weetabix tai sokerihuurrutetut murot. Kaurapuuro ei ollut aamuruokaa, olimme niin köyhiä että sitä tai velliä saattoi olla päivällisenä leivän kanssa. Joskus herkuteltiin ranskanleivällä ja lauantaimakkaralla. Kaakao oli tummaa vanhoutenia johon lisättiin sokeria.

Nykyään inhoan kaurapuuroa ja edamia.

Kaakaota ja margariinilla voideltua kaurapaahtoleipää, joka kastettiin kaakaoon. Leipä yleensä paahtamattomana, mutta hieman mikrossa lämmitettynä. Joskus vaihelun vuoksi ruisleipää. Ja välillä Oltermannia päälle. Silloinkin leipä dipattiin kaakaoon, juustoineen päivineen.

Corn Flakes -muroja ja aivan sikana sokeria päälle. Toinen vaihtoehto oli Hedelmäpommi -jugurtti ja mikrotettu juustoruisleipä. Itsekin normaalipainoinen olin ja olen, eka reikä hampaassa joskus 25 -vuotiaana.

Vierailija kirjoitti:

Meidän perheessä syötiin koko mun lapsuuden ajan kaurapuuroa joka ikinen aamu koko perhe yhdessä. Isovanhempien luona saattoi saada leipää aamiaiseksi, mutta useimmiten sielläkin syötiin puuroa. Muistan edelleen lapsuudesta ne kaksi perheen yhteistä lomamatkaa, kun hotellissa sai syödä muroja aamiaiseksi! :D

Sitten kun olin itse jo reippaasti teini-iässä eikä koko perhe enää lähtenyt aamulla samaan aikaan päiväkotiin, kouluun ja töihin, meilläkin sai välillä ottaa itse leipää, muroja tai mysliä aamiaiseksi. Ei se kaurapuurokaan silti mihinkään kadonnut.

Vähän ohis, mutta minusta tämä on hirmuisen kiva ja sympaattinen tapa.