Lue keskustelun säännöt.
Teinkö oikein lasta kohtaan?
11.04.2017 |
Lapset 5 ja 2 vuotiaat, ihan peruskilttejä paitsi tuo 5-vuotias tuppaa kiusaamaan ja viemään leluja käsistä. Päivällä jo kiusasi ja passitin huoneeseen kerran. Nyt illalla kun oltiin menossa lukemaan iltasatua, niin vei taas kädestä lelun jolloin 2-vuotias alkoi itkemään. Otin lelun pois molemmilta ja passitin 5-vuotiaan sänkyyn ilman iltasatua ja sanoin ettei hän halunnutkaan satua vaan kiusata veljeään. Nyt itkee tuolla, mutta en halua antaa periksi. On siis kohta 6-vuotias ja ymmärtää kyllä syyt ja seuraukset. Olenko ankara? Harmittaa pilalle menneestä muuten niin kivasta illasta.
Kommentit (22)
Vierailija kirjoitti:
Mitä, jos koittaisit sanottaa tälle isommalle asiaa? Että sinä jäät välillä vähemmälle huomiolle, kuin pikkusisarus, se taitaa harmittaa sua ja teet vähän kolttosia, vai mitä. Tiedätkö kun olis kivempi mieli kaikilla, jos koitettas toimia vähän reilummin, ei otettas toiselta leluja. Äitillä jäis enemmän aikaa tehdä jotakin kivaa sun kanssa, kun ei menis aikaa riitojen setvimiseen. Kokeillaanko huomenna, että yritetään olla oikein fiksusti ja ystävällisesti, minä muistutan sinua, jos meinaa mennä taas hulinaksi. Sitten voitas lukea vaikka yksi ylimääräinen iltasatu, jos sujuu hyvin. Mulla siis rasavilli pieni poika, joka välillä yhtenään raivoaa kun pikkusisarus änkee leikkeihin. Mitä enemmän hermostun ja komennan, sitä enemmän isoveli härkkii pienempää ja työntää pois leikeistä. Ajan antaminen pelkästään tälle isommalle ja keskusteleminen tehoaa edes vähän paremmin, silloin kun vaan muistais pitää oman pään kylmänä, vaikka meinaa aika usein hermot mennäkkin.
Ei tarvinnut sanoittaa, tuli oma-aloitteisesti sanomaan, ettei kiusaa huomenna pikkuveikkaa ja menee kiltisti nukkumaan. ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mitä, jos koittaisit sanottaa tälle isommalle asiaa? Että sinä jäät välillä vähemmälle huomiolle, kuin pikkusisarus, se taitaa harmittaa sua ja teet vähän kolttosia, vai mitä. Tiedätkö kun olis kivempi mieli kaikilla, jos koitettas toimia vähän reilummin, ei otettas toiselta leluja. Äitillä jäis enemmän aikaa tehdä jotakin kivaa sun kanssa, kun ei menis aikaa riitojen setvimiseen. Kokeillaanko huomenna, että yritetään olla oikein fiksusti ja ystävällisesti, minä muistutan sinua, jos meinaa mennä taas hulinaksi. Sitten voitas lukea vaikka yksi ylimääräinen iltasatu, jos sujuu hyvin. Mulla siis rasavilli pieni poika, joka välillä yhtenään raivoaa kun pikkusisarus änkee leikkeihin. Mitä enemmän hermostun ja komennan, sitä enemmän isoveli härkkii pienempää ja työntää pois leikeistä. Ajan antaminen pelkästään tälle isommalle ja keskusteleminen tehoaa edes vähän paremmin, silloin kun vaan muistais pitää oman pään kylmänä, vaikka meinaa aika usein hermot mennäkkin.