Lue keskustelun säännöt.
Raskaus ja asumisjärjestelyt vie meidät eron partaalle
08.04.2017 |
Ollaan oltu miehen 5 vuotta yhdessä. Suhde on ollut pääasiassa hyvä. Mies kohdellut aina hyvin ja rakastanut. Ei ole koskaan pitänyt itsestään selvyytenä. Seksi on toiminut ja läheisyyttä riittänyt aina. Melkein koko suhde ollaan asuttu samalla paikkakunnalla, mutta yhdessä ei olla asuttu ollenkaan. Miehellä ikää 30 vuotta ja minulla 24 vuotta.
Muutin vuosi sitten elokuussa toiselle paikkakunnalle koulun perässä, kun sain AMK:sta koulupaikan. Olin yrittänyt jo 2 vuotta päästä tälle alalle opiskelemaan ja voi sitä riemua, kun sain koulupaikan. Noh, muutin koulun perässä ja mies jäi kotipaikkakunnalle. Suhde jatkui kaukosuhteena ja nähtiin 1-2 kertaa kk. Lokakuussa huomasin olevani raskaana. Siitä alkoi kova kriisi ja alettiin puimaan, että mitä tehdään. Aborttia mietittiin, mutta lopulta keskusteluiden jälkeen päätettiin, että lapsi saa tulla. Mies oli monta vuotta puhunut, että haluaa lapsen ja oli oikeastaan jopa aborttia vastaan ja raskauden edetessä se on pussaillut ja halaillut mahaani. Itse harkitsin vakavasti aborttia omien opiskeluiden takia, mutta koska mieskin vaikutti vauvaan erittäin sitoutuneelta niin päätin, että antaa vauvan tulla. Puhuttiin myöskin asumisjärjestelyistä. Pohdittiin, että jos minä muuttaisin takaisin kotipaikkakunnalle ja tekisin koulunsiirron. Ehdotin itse myöskin, että mies muuttaisi opiskelupaikkakunnalle ja yrittäisi sieltä etsiä töitä. Mies on siis työtön. Mies ei tähän suostunut vaan sanoi, että jos jään opiskelupaikkakunnalle, niin hän ei muuta, mutta voi tulla meitä katsomaan 2 kertaa kuukaudessa muutamaksi päiväksi. Syy miksi ei haluaisi muuttaa on "Koska minä en halua rakas". Lopulta tulimme siihen ratkaisuun, että minä muutan takaisin kotipaikkakunnalle ja teen koulunsiirron sinne. Tämä ratkaisu siis tehtiin lokakuussa. Nyt on jo huhtikuu ja olen alkanut katkeroitumaan tästä päätöksestä. Ollaan väännetty siis monia kertoja tästä asumisratkaisusta miehen kanssa. Miksi minä joudun uhrautumaan ja taas muuttamaan, mutta miehen ei tarvitse nähdä pienintäkään vaivaa oman tulevan perheensä eteen? Eikö mies näe minun opiskeluja tärkeänä meidän perheelle? Mies ei ollut edes valmis harkitsemaan minun luokse muuttoa, mutta minä olin valmis muuttamaan miehen luokse, koska haluan perheen olevan yhdessä. Nyt tilanne on mennyt siihen, että peruin yhteenmuuton miehen kanssa ja hankin kotipaikkakunnalta vuokrakaksion minulle ja vauvalle. Muutto on kuukauden päästä, kun olen saanut kevään opinnot pulkkaan. Riitelemme miehen kanssa taas tästä asumisjärjestelystä, koska olen niin vihainen miehen itsekkyyden ja ehdottomuuden takia. Nyt sen seurauksena päätin, että en tee koulunsiirtoa kotipaikkakunnalle vaan muutan vuoden päästä äitiysloman jälkeen takaisin opiskelupaikkakunnalle. Jotenkin alkanut enemmän ja enemmän tuntua, että mies ei ollut tämän muuton arvoinen. Jos mies oikeasti haluaisi olla oman perheen kanssa ja perhe olisi miehelle tärkeä niin se oli muuttanut minun luokseni. Tällä hetkellä pohditaan eroa, johon alan itse enemmän ja enemmän kallistua.
Raskaus menee viikolla 30 ja synnytykseen ei ole enää kauan aikaa. Tää asumisjärjestelyistä riitely imee musta voimia todella paljon. Oon alkanut kärsiä unettomuudesta ja päivittäisistä itkukohtauksista. Tähän päälle vielä opiskelu ja pian tuleva muutto niin voitte kuvitella henkisen väsymyksen ja stressin määrän.
Ymmärrän, että päätös pitää vauva oli huono ratkaisu, mutta päätös on nyt tehty. Nyt täytyy mennä elämässä eteenpäin ja tehdä ratkaisut tän hetken perusteella. En jaksa enää voivotella, että miksi en tehnyt aborttia. Sitä asiaa ei voi enää muuttaa.
Haluaisinkin nyt kysyä teiltä rakkailta kanssaihmisiltä, että miten itse näette tämän asian? Kaipaan hirveästi ulkopuolisenkin sanaa tähän tilanteeseen :)
Kommentit (62)
Jos mies on työtön, on hänen tehtävänsä muuttaa. Miksi hän haluaa välttämättä asua paikkakunnalla jossa ei ole töitä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nollaa tilanne siten, että älä sure menneitä päätöksiä. Älä elä niissä. Katso tulevaan: ja tuleva on että sinun on yksin huolehdittava sinusta ja lapsesta. Muuttaminen pois opiskelupaikkakunnalta ja opiskelun siirto (miksi ihmeessä jo raskausaikana !?!?!!?) oli huono. Älä voivottele tätä enää, vaan tee muutos. Muuta takaisin opiskelupaikkakunnalle - saat kyllä asunnon jonojen ohi kunnalta/kaupungilta/opiskelija-asunnoista tulevana YH-äitinä. Syyksi riittää kaatunut parisuhde lapsen isään.
Tuon miehen kanssa et tule ikinä saamaan mm. opiskella sitä AMK-tutkintoasi. Hän tulee tekemään kaiken, että se ei onnistu. Nyt jo - ja puhun muuttamisestasi, en lapsestasi - toimi niin, että opiskelusi ei onnistuisi. Mies tulee jatkossakin kiristämään sinua, mm. ei suostu koskaan lastanne hoitamaan, että voisit opiskella.
Ota nyt elämäsi takaisin omiin käsiisi. Tuohon mieheen et voi luottaa. Hän ei toimi nin, että se olisi sinun tai lapsen hyväksi. (Luultavasti teille olisi tullut ero kuitenkin, kun mies on tosiaan kontrolloiva, kateellinen, omistushaluinen friikki.)
Halauksia!
Jos miehesi on työtön, hänen pitäisi muuttaa kanssasi opiskelupaikkakunnalle. Kuinka pian vauvan syntymän jälkeen voisit jatkaa opintoja jos mies hoitaisi vauvaa kotona? Aika pian puoliteholla luulisin? Ja silloin työttömästä miehestä olisi perheellenne hyötyä. Nyt vähän järkeä aikuiselle miehelle. Mikä hän luulee olevansa?
Vierailija kirjoitti:
Jos mies on työtön, on hänen tehtävänsä muuttaa. Miksi hän haluaa välttämättä asua paikkakunnalla jossa ei ole töitä?
Niin, miksi työttömätkin saattavat haluta asua kotipaikkakunnallaan, jossa heillä on ystävät, suku ja harrastukset? Kyllä tuo sika nyt on parasta varmuuden vuoksi jättää, koska jos se ei nyt suostu tanssimaan ap:n pillin mukaan, voi olla että se kieltäytyy siitä joskus tulevaisuudessakin. Miehellä oma tahto -> ei jatkoon :D
Onhan näitä tällaisia miehiä, joille asuinpaikka (eli oma reviiri ja kaverit) on tärkeämpiä kuin oma avovaimo/vaimo ja oma lapsi eli oma perhe. Se kertoo kyllä paljon sen miehen luonteenlaadusta sitten. Ikävä tilanne. Mies on luuseri. "Oikea" mies olisi kantanut vastuunsa ja priorisoinut perheensä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miehen huvien ja harrastusten perusteellako asuinpaikka valitaan? Eikö tulevalla isällä ole velvoitteita perhettään kohtaan ja omalta osaltaan vastuu elatuksesta ja toimeentulosta?
Vaikuttaa epäkypsältä mieheltä.
Vierailija kirjoitti:
Onhan näitä tällaisia miehiä, joille asuinpaikka (eli oma reviiri ja kaverit) on tärkeämpiä kuin oma avovaimo/vaimo ja oma lapsi eli oma perhe. Se kertoo kyllä paljon sen miehen luonteenlaadusta sitten. Ikävä tilanne. Mies on luuseri. "Oikea" mies olisi kantanut vastuunsa ja priorisoinut perheensä.
Mitä priorisointia se on, että juoksee raskaushormonien vallassa olevan tyttöystävän oikkujen perässä? Pariskuntahan voi asettua kotikaupunkiinsa, ja tyttöystävä voi siirtää opintonsa sinne, jos olen ymmärtänyt oikein. Mutta sen sijaan pitäisi jonkinlaisena epäloogisena rakkaudenosoituksena muuttaa johonkin random kaupunkiin? Hyvä, että puoliso pitää päänsä kylmänä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan näitä tällaisia miehiä, joille asuinpaikka (eli oma reviiri ja kaverit) on tärkeämpiä kuin oma avovaimo/vaimo ja oma lapsi eli oma perhe. Se kertoo kyllä paljon sen miehen luonteenlaadusta sitten. Ikävä tilanne. Mies on luuseri. "Oikea" mies olisi kantanut vastuunsa ja priorisoinut perheensä.
Mitä priorisointia se on, että juoksee raskaushormonien vallassa olevan tyttöystävän oikkujen perässä? Pariskuntahan voi asettua kotikaupunkiinsa, ja tyttöystävä voi siirtää opintonsa sinne, jos olen ymmärtänyt oikein. Mutta sen sijaan pitäisi jonkinlaisena epäloogisena rakkaudenosoituksena muuttaa johonkin random kaupunkiin? Hyvä, että puoliso pitää päänsä kylmänä.
AP, sait ketjuusi tämän naisvihaajan, joka käy trollaamassa ketjuja, joissa naiset kertoo ongelmistaan. Hän on erittäin ilkeä. Älä välitä tästä trollista. Tulee laittamaan kymmeniä viestejä tähä ketjuun. Nyt jo kaksi.
Mikä oikeus miehellä on sanella opiskelevalle tyttöystävälleen tämän asuinpaikan jos ei itse käy töissä eikä opiskele? Omat mielihalut ja mukavuus menee edelle eikä perhe ja velvollisuus elättää itsensä saati lapsensa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan näitä tällaisia miehiä, joille asuinpaikka (eli oma reviiri ja kaverit) on tärkeämpiä kuin oma avovaimo/vaimo ja oma lapsi eli oma perhe. Se kertoo kyllä paljon sen miehen luonteenlaadusta sitten. Ikävä tilanne. Mies on luuseri. "Oikea" mies olisi kantanut vastuunsa ja priorisoinut perheensä.
Mitä priorisointia se on, että juoksee raskaushormonien vallassa olevan tyttöystävän oikkujen perässä? Pariskuntahan voi asettua kotikaupunkiinsa, ja tyttöystävä voi siirtää opintonsa sinne, jos olen ymmärtänyt oikein. Mutta sen sijaan pitäisi jonkinlaisena epäloogisena rakkaudenosoituksena muuttaa johonkin random kaupunkiin? Hyvä, että puoliso pitää päänsä kylmänä.
Mies on työtön, kotipaikkakunnalla ei ole töitä. Eikä opiskelupaikkaa.
Ap:lla on haaveidensa opiskelupaikka toisella paikkakunnalla. Se ei ole random-paikkakunta vaan ap:n unelmoima opiskelupaikka.
Hmm. Ja sinun mielestä ap on hormonien vallassa oikutteleva tyttönen???
Kumpikohan noista on oikeasti on se oikutteleva?? Työtön muutoksia vastustava mies vai elämänsä ja tulevaisuuden eteen jotain järkevää tekevä ap??
Samaa mieltä muiden kanssa. Kertoo melkoisesta joustamattomuudesta, ettei halua tuollaisessa tilanteessa muuttaa.
Lapsiperheessä tulee jatkuvasti tilanteita, joissa joutuu joustamaan, vaikkei huvittaisi. Mitä jos sinä saat töitä muualta? Suostuuko mies muuttamaan silloinkaan? Entä jos lapsen vuoksi pitäisi muuttaa joskus isompaan asuntoon, suostuuko hän miettimään asuntoa esim. koulumatkan kannalta?
Puhumattakaan pienemmistä asioista, joita tulee jopa päivittäin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
naisvihaaja iski ketjuusi kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan näitä tällaisia miehiä, joille asuinpaikka (eli oma reviiri ja kaverit) on tärkeämpiä kuin oma avovaimo/vaimo ja oma lapsi eli oma perhe. Se kertoo kyllä paljon sen miehen luonteenlaadusta sitten. Ikävä tilanne. Mies on luuseri. "Oikea" mies olisi kantanut vastuunsa ja priorisoinut perheensä.
Mitä priorisointia se on, että juoksee raskaushormonien vallassa olevan tyttöystävän oikkujen perässä? Pariskuntahan voi asettua kotikaupunkiinsa, ja tyttöystävä voi siirtää opintonsa sinne, jos olen ymmärtänyt oikein. Mutta sen sijaan pitäisi jonkinlaisena epäloogisena rakkaudenosoituksena muuttaa johonkin random kaupunkiin? Hyvä, että puoliso pitää päänsä kylmänä.
AP, sait ketjuusi tämän naisvihaajan, joka käy trollaamassa ketjuja, joissa naiset kertoo ongelmistaan. Hän on erittäin ilkeä. Älä välitä tästä trollista. Tulee laittamaan kymmeniä viestejä tähä ketjuun. Nyt jo kaksi.
Kun asia-argumentit loppuvat, aletaan kitistä "naisvihasta"
Mitä jos kyseessä olisikin ollut lesbopariskunta?
Terkuin feministi, joka arvioi tilanteet tosiseikkojen, ei sukupuolen perusteella
Kaksi periaatteen ihmistä yhdessä. Onnea valitsemallesi yksinhuoltajuuden tielle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
naisvihaaja iski ketjuusi kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan näitä tällaisia miehiä, joille asuinpaikka (eli oma reviiri ja kaverit) on tärkeämpiä kuin oma avovaimo/vaimo ja oma lapsi eli oma perhe. Se kertoo kyllä paljon sen miehen luonteenlaadusta sitten. Ikävä tilanne. Mies on luuseri. "Oikea" mies olisi kantanut vastuunsa ja priorisoinut perheensä.
Mitä priorisointia se on, että juoksee raskaushormonien vallassa olevan tyttöystävän oikkujen perässä? Pariskuntahan voi asettua kotikaupunkiinsa, ja tyttöystävä voi siirtää opintonsa sinne, jos olen ymmärtänyt oikein. Mutta sen sijaan pitäisi jonkinlaisena epäloogisena rakkaudenosoituksena muuttaa johonkin random kaupunkiin? Hyvä, että puoliso pitää päänsä kylmänä.
AP, sait ketjuusi tämän naisvihaajan, joka käy trollaamassa ketjuja, joissa naiset kertoo ongelmistaan. Hän on erittäin ilkeä. Älä välitä tästä trollista. Tulee laittamaan kymmeniä viestejä tähä ketjuun. Nyt jo kaksi.
Kun asia-argumentit loppuvat, aletaan kitistä "naisvihasta" <3
Mitä jos kyseessä olisikin ollut lesbopariskunta?
Terkuin feministi, joka arvioi tilanteet tosiseikkojen, ei sukupuolen perusteella
Tosiasioita on, että mies on työtön eikä kotipaikkakunnalla ole töitä. Tosiasioita on, että mies on jo 30-vuotias eikä kotipaikkakunta ole pystynyt tarjoamaan hänelle ansaintamahdollisuuksia työn tai muun vastaavan muodossa. Tosiasioita on, että ap opiskelee saadakseen ammatin, ja koulu on toisessa paikkakunnalla, ja ap:n täytyy koulusta valmistua. Tosiasioita on, että lapsi on nyt tulossa, ja siitä lapsesta pitäisi huolehtia, ja se vaatii rahaa, joten rahan perässä on muutettava eikä jäätävä paikkakunnalla, jossa ei vain ole töitä.
Kerroppa ne sinun "tosiasiat", ja perustele miksi pitäisi olla paikkakunnalla, jossa ei ole töitä eikä siksi myöskään tulevaisuutta?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan näitä tällaisia miehiä, joille asuinpaikka (eli oma reviiri ja kaverit) on tärkeämpiä kuin oma avovaimo/vaimo ja oma lapsi eli oma perhe. Se kertoo kyllä paljon sen miehen luonteenlaadusta sitten. Ikävä tilanne. Mies on luuseri. "Oikea" mies olisi kantanut vastuunsa ja priorisoinut perheensä.
Mitä priorisointia se on, että juoksee raskaushormonien vallassa olevan tyttöystävän oikkujen perässä? Pariskuntahan voi asettua kotikaupunkiinsa, ja tyttöystävä voi siirtää opintonsa sinne, jos olen ymmärtänyt oikein. Mutta sen sijaan pitäisi jonkinlaisena epäloogisena rakkaudenosoituksena muuttaa johonkin random kaupunkiin? Hyvä, että puoliso pitää päänsä kylmänä.
Mies on työtön, kotipaikkakunnalla ei ole töitä. Eikä opiskelupaikkaa.
Ap:lla on haaveidensa opiskelupaikka toisella paikkakunnalla. Se ei ole random-paikkakunta vaan ap:n unelmoima opiskelupaikka.
Hmm. Ja sinun mielestä ap on hormonien vallassa oikutteleva tyttönen???
Kumpikohan noista on oikeasti on se oikutteleva?? Työtön muutoksia vastustava mies vai elämänsä ja tulevaisuuden eteen jotain järkevää tekevä ap??
Oikuttelulla viittasin siihen, että ap ensin muuttaa opiskelupaikkakunnalle, sitten takaisin kotipaikkakunnalleen ja nyt on silti tyytymätön ja haluaa puolisonsakin puolesta päättää, että muutetaan sittenkin taas sinne opiskelupaikkakunnalle.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
naisvihaaja iski ketjuusi kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan näitä tällaisia miehiä, joille asuinpaikka (eli oma reviiri ja kaverit) on tärkeämpiä kuin oma avovaimo/vaimo ja oma lapsi eli oma perhe. Se kertoo kyllä paljon sen miehen luonteenlaadusta sitten. Ikävä tilanne. Mies on luuseri. "Oikea" mies olisi kantanut vastuunsa ja priorisoinut perheensä.
Mitä priorisointia se on, että juoksee raskaushormonien vallassa olevan tyttöystävän oikkujen perässä? Pariskuntahan voi asettua kotikaupunkiinsa, ja tyttöystävä voi siirtää opintonsa sinne, jos olen ymmärtänyt oikein. Mutta sen sijaan pitäisi jonkinlaisena epäloogisena rakkaudenosoituksena muuttaa johonkin random kaupunkiin? Hyvä, että puoliso pitää päänsä kylmänä.
AP, sait ketjuusi tämän naisvihaajan, joka käy trollaamassa ketjuja, joissa naiset kertoo ongelmistaan. Hän on erittäin ilkeä. Älä välitä tästä trollista. Tulee laittamaan kymmeniä viestejä tähä ketjuun. Nyt jo kaksi.
Kun asia-argumentit loppuvat, aletaan kitistä "naisvihasta" <3
Mitä jos kyseessä olisikin ollut lesbopariskunta?
Terkuin feministi, joka arvioi tilanteet tosiseikkojen, ei sukupuolen perusteella
Tosiasioita on, että mies on työtön eikä kotipaikkakunnalla ole töitä. Tosiasioita on, että mies on jo 30-vuotias eikä kotipaikkakunta ole pystynyt tarjoamaan hänelle ansaintamahdollisuuksia työn tai muun vastaavan muodossa. Tosiasioita on, että ap opiskelee saadakseen ammatin, ja koulu on toisessa paikkakunnalla, ja ap:n täytyy koulusta valmistua. Tosiasioita on, että lapsi on nyt tulossa, ja siitä lapsesta pitäisi huolehtia, ja se vaatii rahaa, joten rahan perässä on muutettava eikä jäätävä paikkakunnalla, jossa ei vain ole töitä.
Kerroppa ne sinun "tosiasiat", ja perustele miksi pitäisi olla paikkakunnalla, jossa ei ole töitä eikä siksi myöskään tulevaisuutta?
Se opiskelupaikkakuntako nyt sitten on sellainen kultamaa, että siellä pitkäaikaistyöttömät työllistyvät ja rahaa tulee seinästä? Miksei AP voi opiskella omassa kotikaupungissaan, niin kuin olivat sopineet?
Vierailija kirjoitti:
Niin, miksi työttömätkin saattavat haluta asua kotipaikkakunnallaan, jossa heillä on ystävät, suku ja harrastukset?
Joskus sitä nyt vaan on pakko tehdä ratkaisuja sen, mitä haluaa, ja sen, mikä on järkevää, välillä. Ja jos ei sieltä kotipaikkakunnalta ole löytynyt töitä, on järkevää lähteä yrittämään sieltä, missä puolisolla on edes opiskelupaikka.
Kuvittelisi, että jos on lapsi tulossa - ja vielä lapsi, jonka mies itse halusi - haluaisi mies myös olla siellä missä lapsi on, ja pyrkiä kaikin keinoin työllistymään, jotta lapsen elämä olisi taloudellisestikin turvattu.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
naisvihaaja iski ketjuusi kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onhan näitä tällaisia miehiä, joille asuinpaikka (eli oma reviiri ja kaverit) on tärkeämpiä kuin oma avovaimo/vaimo ja oma lapsi eli oma perhe. Se kertoo kyllä paljon sen miehen luonteenlaadusta sitten. Ikävä tilanne. Mies on luuseri. "Oikea" mies olisi kantanut vastuunsa ja priorisoinut perheensä.
Mitä priorisointia se on, että juoksee raskaushormonien vallassa olevan tyttöystävän oikkujen perässä? Pariskuntahan voi asettua kotikaupunkiinsa, ja tyttöystävä voi siirtää opintonsa sinne, jos olen ymmärtänyt oikein. Mutta sen sijaan pitäisi jonkinlaisena epäloogisena rakkaudenosoituksena muuttaa johonkin random kaupunkiin? Hyvä, että puoliso pitää päänsä kylmänä.
AP, sait ketjuusi tämän naisvihaajan, joka käy trollaamassa ketjuja, joissa naiset kertoo ongelmistaan. Hän on erittäin ilkeä. Älä välitä tästä trollista. Tulee laittamaan kymmeniä viestejä tähä ketjuun. Nyt jo kaksi.
Kun asia-argumentit loppuvat, aletaan kitistä "naisvihasta" <3
Mitä jos kyseessä olisikin ollut lesbopariskunta?
Terkuin feministi, joka arvioi tilanteet tosiseikkojen, ei sukupuolen perusteella
Tosiasioita on, että mies on työtön eikä kotipaikkakunnalla ole töitä. Tosiasioita on, että mies on jo 30-vuotias eikä kotipaikkakunta ole pystynyt tarjoamaan hänelle ansaintamahdollisuuksia työn tai muun vastaavan muodossa. Tosiasioita on, että ap opiskelee saadakseen ammatin, ja koulu on toisessa paikkakunnalla, ja ap:n täytyy koulusta valmistua. Tosiasioita on, että lapsi on nyt tulossa, ja siitä lapsesta pitäisi huolehtia, ja se vaatii rahaa, joten rahan perässä on muutettava eikä jäätävä paikkakunnalla, jossa ei vain ole töitä.
Kerroppa ne sinun "tosiasiat", ja perustele miksi pitäisi olla paikkakunnalla, jossa ei ole töitä eikä siksi myöskään tulevaisuutta?
Se opiskelupaikkakuntako nyt sitten on sellainen kultamaa, että siellä pitkäaikaistyöttömät työllistyvät ja rahaa tulee seinästä? Miksei AP voi opiskella omassa kotikaupungissaan, niin kuin olivat sopineet?
Emme tiedä onko opiskelupaikkakunta miehen työllistymisen kannalta lottovoitto vai ei, sitä ap ei ole maininnut.
Mutta ei ole se ja sama vaihtaa ammattikorkeaa kesken opintojen. Siihen on jokin syy, että ap haki alunperin siihen amk:hon johon haki. Ehkä siellä on laadukkaampi opetus? Paremmat koulutusalat? Paremmat työelämäyhteydet? Tms. Ja kun on aloittanut opinnot jossain koulussa, niin on jo päässyt sisään sen amk:n kurssisisältöihin, työelämäkontakteihin ym ym, niin koulun vaihto ei mitenkään kyllä edistä valmistumista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin, miksi työttömätkin saattavat haluta asua kotipaikkakunnallaan, jossa heillä on ystävät, suku ja harrastukset?
Joskus sitä nyt vaan on pakko tehdä ratkaisuja sen, mitä haluaa, ja sen, mikä on järkevää, välillä. Ja jos ei sieltä kotipaikkakunnalta ole löytynyt töitä, on järkevää lähteä yrittämään sieltä, missä puolisolla on edes opiskelupaikka.
Kuvittelisi, että jos on lapsi tulossa - ja vielä lapsi, jonka mies itse halusi - haluaisi mies myös olla siellä missä lapsi on, ja pyrkiä kaikin keinoin työllistymään, jotta lapsen elämä olisi taloudellisestikin turvattu.
Kuvittelisi vastaavasti myös, että tuleva äiti haluaa asua siellä, missä isä on. Ja isähän ei ilmeisesti halua muuttaa pois kotipaikkakunnaltaan.
Älä uhraa elämääsi tuon miehen takia: älä siis lopeta opiskelua. Ratkaisu, että muutit pois opiskelupaikkakunnalta oli huono (kun mies on kerta jopa työtön, eli hän olisi voinut ihan helposti muuttaa sitä paikkakuntaa).
Hommaa opiskelija-asunto (saat sen) opiskelupaikkakunnalta nyt heti sinulle ja vauvalle. Miehen käytöksestä näkyy, että sinulla tuleee aina olemaan taloudellinen vastuu mm. lapsesta - mies kiristää jo nyt. Jos olet taloudellisesti hänen armoillaan (työtön, hänen asunnossaan), niin hän käyttää kiristämistä edelleen. Et tule ikinä "pääsemään" ja "saamaan lupaa" enää mm. opiskeluun (mies tulee kiristämään mm. lapsenne hoidolla - ei suostu sitä tekemään).
Mies on mustasukkainen - halauaa kontrolloida ja omistaa sinut. Katsoo oikeudekseen määrätä mitä sinä teet. Ei anna arvoa sinulle. Ei ole onnellinen sinun asioistasi, mm. hienosta opiskelupaikasta, jonka sait vuosien jälkeen.
Oikeasti: halautko elää tämän kontrolloivan miehen alla, vain haluatko valmistua ammattiin joku päivä?
Mies voi muuttaa opiskelupaikkakunnalesi niin halutessaan. Jos ei muuta, niin ei muuta. Eihän suhteenne nytkään enää ole kunnossa: mies kiristää, kontrolloi ja haukkuu sinua. Sen sijaan että kannustaisi opiskeluasi (hän on työtön!!!!), rakastaisi lastanne ja sinua. Rakastaminen tarkoittaa, että haluaa toisen hyvää ja toimii niin, että toinen kukoistaa. Etenkin kun se ei ole edes itseltä pois.