lasten vieminen kalliiseen ravintolaan

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oma lapsi kulkee kallissa ravintoloissa mukana. Mutta silloin ilta menee lyhyen kaavan mukaan. Vaikka lapsi on hiljainen eikä yleensä kitise, niin ei hän paikoillaan jaksa istua kuin max tunnin. En ole tajunnut, että lapsen läsnäolo itsessään pilaa paikan.

Kalliiseen ravintolaan mennään hakemaan elämyksiä ja viettämään laatuaikaa. Ei katselemaan ja kuuntelemaan lapsia, niiden meteliä tai niille lässyttämistä.

Onko lasten ääni sitten jotenkin erityisesti raivostuttavampi kuin aikuisen ääni? Kaukana ovat ne ravintolakulttuurin ajat, jolloin istuttiin suu supussa valkoisen pöytäliinan vieressä pöydässä ja pelättiin että haarukka kolahtaa lautaseen osuessaan. Näin ainakin pääkaupunkiseudun ravintolamaailmassa. Nykyään ravintoloissa soi musiikki melko kovalla, kaikuu nauru aulan drinkkibaarissa, usein hiukan humalaisia hienoja aikuisia, läksiäisiä, illanviettoja, syntymäpäiviä. Uudet ravintolat ovat oikeastaan akustiikaltaan jo aika karseita. Mene vaikka Farangiin, et takuulla huomaa melun yli että parin pöydän päässä on lapsi.

Haluaisiko joku alapeukuttaja kommentoida? Ei tämä ole minun mielipiteeni vaan aikalailla kenen tahansa tarkistettavissa oleva tosiasia, jos on Helsingin ravintoloissa viime aikoina liikkunut. 

No minäpä voin.

Vauvan / taaperon parku on hälytysääni. Se on ihmisen korvaan tarkoituksellisesti ärsyttävä ääni, sen tarkoitus on aikaansaada reaktio ihmisessä. Parku hälyttää apua ja se ainakin näin äitinä tuntee kropassa ihan fyysisinä tuntemuksina. Kun lapsi ei ole oma tai muuten autettavissa, jäljelle jää vain ärtymyksen tunne, kun mitään ei voi tehdä äänen loppumiseksi. Ihmisen on syystä vaikea kestää vauvan itkua.

Vaikea uskoa. Kuvailet siis hyvin äärimmäistä tilannetta jossa muuten täysin hiljaisessa tilassa juuri viereisessä pöydässä oleva pieni vauva huutaa kuin palosireeni, eikä äiti tee asialle mitään koko iltana. Kai sekin on mahdollista, mutta oikeassa maailmassa, etenkään näissä "kalliissa ravintoloissa" ei kovin todennäköistä. Todennäköisempää on, että kuulet mahdollista lapsen mölinää sekoittuneena muuhun perjantaimekkalaan, tai sitten näet äidin poistuvan lapsen kanssa syrjemmälle rauhoittumaan.

Minusta tuntuu että et ole kovin kokenut ravintolakävijä, ja että oikeasti sinua ahdistaa enemmän ajatus lapsista ja mahdollisesta melusta kuin lapsista oikeasti ravintolaan tulevat äänet. Koska me syömme paljon ulkona lapsen kanssa, enkä ole koskaan tuommoiseen törmännyt. Lapsista kuuluu joskus melua, mutta on todella harvinaista että se melu olisi jotenkin muusta kohinasta erottuvaa. Ellei sitten kuluta iltaansa tuijottamalla lasta ja keskittyen vain siitä kuuluviin ääniin.

No sinähän saat luulla minun ravintolakäynneistäni ihan mitä vaan. Tosiasiassa työhöni kuuluu ravintoloissa ruokailua varsin usein. Toki on niin, että harvemmin Helsingissä. Viime viikolla asioin neljässä lontoolaisessa ravintolassa, kaksi niillä tähdillä koristeltua ja kaksi vain maininnalla "very good quality" siinä tähtikirjassa.

Oli miten oli, pienen lapsen itku vaikuttaa ihmisen aivoissa "vanhoilla alueilla", joissa muodostuu alkukantaiset reaktiot. Tämän vuoksi se tuntuu ärsytyksenä, joillakin ihan raivostumisen tunteina. Varsin luonnollista että se ärsyttää. Ihmisen aivot on vielä rakentuneet, niin, että ne tunnistavat vauvan itkun erittäin nopeasti ja reagoivat siihen nopeammin kuin moniin muihin ääniin. Vaikka on muuta taustamekkalaa, se vauvan ääni iskee tajuntaan, vaikka yrittäisi sen jättää huomiotta. Ihan biologiaa se on, ei sen kummempaa. Ja tutkimuksissa on todettu, että tässä ei ole eroa ihmisillä, oli vanhempi tai ei, niin aivot toimivat niin.