Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Olen kohta 2v ikävöinyt ihan järjettömän paljon nuoruuden aikaisen rakkauden perään
06.04.2017 |
Olen aina ikävöinyt häntä jossain määrin. Yleensä sillä tavalla, että aina kun on kuulunut joku muistoja mieleen tuova kappale, niin vedet on nousseet silmiin ja ikävä iskenyt. Sitten se ikävä on kuitenkin hellittänyt aika pian, ehkä pari päivää ollut haikea olo.
Näin siis mennyt reilusti yli 10v ja vaikka koko tämän ajan on ollut jo uusi mieskin. On voinut olla aika pitkiäkin aikoja välissä, ettei se nuoruuden rakkaus ole ollut mielessä. Kunnes se joku kappale on jossain alkanut soida...
Mutta. Nyt sitten on jo kohta 2v mennyt niin, että se ikävä ei häviäkään. Se ihminen on ihan koko ajan mielessä ja se ikävä tuntuu vain pahenevan ja pahenevan. Tuntuu, että kaikki asiat muistuttavat hänestä.
Miten hemmetissä tästä pääsee eroon??
Kommentit (41)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Alue: Aihe vapaa
Kohtasin 17- vuotiaana ihanan miehen. Hän oli minua muutaman vuoden vanhempi ja seurustelikin silloin. Ystävystyimme ensin, hän erosi silloisesta kumppanistaan ja meidän ystävyys syveni. Käytiin kävelyillä käsi kädessä, ajeltiin ja juteltiin. Tunsin häntä kohtaan jotain todella syvää mutta en osannut sanoittaa sitä. Tapailin muitakin ja luulin että hänkin teki niin. Muutin pois ja minulle selvisi jälkikäteen, että hän olikin halunnut olla kanssani ihan tosissaan. Olemme edelleen ystäviä, molemmilla on oma perhe. Mietin silti toisinaan, että olinko sittenkin rakastunut häneen enkä vaan tajunnut sitä.
Hän saa edelleen minut hymyilemään. Lämmin ja empaattinen ihminen, menestynytkin, ja kaiken lisäksi hyvä isä lapsilleen. Ehkä jossain toisessa elämässä sitten.