Kertokaa pelottavin/erikoisin/selittämättömin kokemuksenne!

Vierailija kirjoitti:

Olen aistinut joidenkin ihmisten kuoleman sillä hetkellä kun se on tapahtunut.

Olin vain vähän päälle 10-vuotias kun olin tulossa koulusta kotiin ja yhtäkkiä minut valtasi täydellinen pakokauhu, aloin täysin ilman syytä itkemään, ja olin varma että jotain pahaa oli tapahtunut. Juoksin loppumatkan kotiin ja kun avasin kotioven, äitini kertoi isoisäni kuolleen vain hetki sitten oman käden kautta (täysin ennalta-arvaamatta).

Tästä on vain muutama vuosi, mutta heräsin eräänä yönä täydelliseen paniikkiin, hiestä märkänä ja hysteerisenä (sama tunne kuin isoisäni kuollessa) ja katsoin kelloa luullen että on jo aamu: kello on 02:14. Aamulla sain viestin isältä että mummoni oli kuollut yöllä kahden aikaan (sairaalassa, oli jokseenkin odotettavissa).

Lisäksi ollessani teini-ikäinen, sattui usein samaa: Heräsin yöllä janoon, kävelin olohuoneen läpi keittiöön ja katsoin äidin nukkuvan sohvalla (äiti nukkui joskus sohvalla, koska isä kuorsasi). Muistan vielä erään kerran, kun vilkaisin äitiä sohvalla, ja mieleeni on painunut kuva hänen mustista hiuksistaan valtoimenaan tyynyllä. Kuitenkin kun aamulla totesin äidille ohimennen hänen nukkuneen edellisen yön sohvalla, äiti katsoi minua kummaksuen ja sanoi ettei todellakaan ollut nukkunut sohvalla vaan omassa sängyssään. Kun tämä kävi kolmannen kerran, en uskaltanut yöllä katsoa sohvalle päin kummemmin vaan totesin jonkin mustahiuksisen nukkuvan siinä ja menin äkkiä keittiöön.. Näin aikuisena ihmettelen miten tyynesti suhtauduin kuitenkin siihen että kotimme sohvalla oli yöllä jokin olento, joka muistutti täysin äitiäni, olematta kuitenkaan hän.

Mulla vähän samaa, entinen paras kaveri kuoli hetki vapun jälkeen ja mulle tuli heti tunne että pitää laittaa viestiä, meillä on useinkin ollu tapana et vastataan vasta viikon tai parin jölkeen mutta jotenkin en saanut siihen yhteyttä ja tuntu että pitää saada. Luin sitten facebookista "kevyet mullat"...

  Toinen kun sen aikaisen jätkäkaverin kans seurusteltiin ja valvottiin koko yö, se oli muutenkin omituinen yö (voi liittyä mun psykoositaipumuksiin) kun näin jonkun mustan koiran virnistelevän yhen ison auton takaa sellasella oudolla ilmeellä, sekä myöhemmin näin nuuskamuikkusen näköisen hahmon ns kävelevän, tai no se liikkui sillai oudosti et ikäänkuin metrin verran meni sumumaiseks ja hyppäs siihen :D tää jätkä ei nähny noita vaikka katottiin yhessä koko yö ikkunasta ulos. Mut se että samana lauantaiaamuna mun isä sai puhelun (normaalia varsinkin sen päivystysaikoina), ja ennen ku isä ees vastas siihen  niin sanoin että mun mummi on kuollut. Ei ollu mitää selkeetä merkkiä siis asiasta että en tiedä mistä se tuli mieleen mutta juu sen jälkeen isä kutsu mut jutteleen ja kerto et noin kävi. Mun jätkän ilme oli sillon aika kauhistunu