Laitoin miehelle hienon aamiaisen ja hän kilahti

Kiva, vähän erilainen aamiainen. Tylsä, hyvin tavallinen mies. Ota seuraavaan vapaapäiväksi aamiaishetkeesi vain se aamiaisosuus, ei tuota miestä. Mutustelet croissanttia ja maitokahvia, kun juntti miehesi tulee kiukuttelemaan keittiöön niin sanot, että keitä vittupää puurosi itse ja tukehdu siihen.

Ehkä lasillinen kuohuviiniä vielä, appelsiinimehun kanssa se on mimosa. Mitä siis naisen ei kannata olla jos meinas elää hyvää elämää valitsemansa miehen kanssa, ne ei vaan osaa aina ajatella toisen tunteita ja käyttäytyä hyvin. Mitenköhän tuokin tomppeli on naisen saanut, ihmettelen vaan.

kärähtänyttä kinuskiriisiä ja blondattua kinkkiä?

kyllä mieluummin jotain ihan muuta

Yritä puhua miehesi kanssa enemmän, ja ymmärtää mistä hän tykkää ja mitä hän arvostaa.

On selvää ettei viljelijä tms. maatalousihminen ymmärrä asioita samalla tavalla, kuin kaupunkilaishenkilö.

Yleensä maajussit suuntaa energian aamuhommiin, eikä ole tottuneet siihen että aamulla voi käyttäytyä silloin tällöin myös laiskasti ja itseään hemmotellen.

Porvoossa syödään aina noin.

Minä syön yleensä puuroa ja kananmunia. Mutta arvatkaas mitä: kun olin Pariisissa ja vastaapäätä oli boulangerie, niin haettiin croissut joka aamu ja nautittiin ne cafe au laitin kanssa. Täytecroissut, otin usein pistaasitäytecroissun. Maketa, rasvaista... ja ihme: ne piti hyvin nälkää. Lounaaseen asti.

Jos on stressiä ja vaikka talous tiukalla, se purkaantuu juuri noin. Monet miehet hakee yksitoikkoisesta ruuasta vakautta, se on myös tulevinaan halvaksi. Muu on automaattisesti kalliimpaa humpuukia ( mikä ei estä tuhlaamasta johonkin oikeasti kalliiseen ja älyttömään jossain toisessa kohtaa ).

Isäni oli maalaismies henkeen ja vereen, ja vaikka harvoin kiukutteli, tunnistan kaavan.

Toivottavasti miehesi on jo pahoitellut- jos ei suusanallisesti, niin osoittanut katumuksensa jotenkin.

Jos maslaismiehet on noin epäkohteliaita ja uutta vieroksuvaa ei oo ihme että maaseutu on täynnä peräkamarin poikamiehiä

Vierailija kirjoitti:

Meillä molemmilla on pitkästä aikaa vapaapäivä ja samalla vuosipäivämme. Ajattelin ilahduttaa miestä ja laittaa vähän hienomman aamiaisen. Appelsiinimehua, parempaa kahvia, croissantteja, viinirypäleitä ja erilaisia juustoja. Mies nousi vihaisena pöytään ja huusi, että miksei ole puuroa ja ruisleipää, ja kevytmaitokin on loppu (rasvaton ei tietenkään käy kahviin?) viinirypäle-lautanen lipsahti häneltä kädestä ja hän heitti sen tiskialtaaseen niin että se meni palasiksi. Miksi edes yritän?

Miehesi selkeästi nauttii enemmän keskarista ja makkarasta sohvalla, miksi siis turhaan yrität junttia kouluttaa? Suosittelen vaihtamaan, mutta nämä on taas näitä  "MUTTA RAKASTA MIESTÄNI" juttuja. Sitten vuosien, ehkä vuosikymmenien päästä havahdutaan että "voi perkele, tais olla tää homma tässä"

Rasvaajasokeria kirjoitti:

Porvoossa syödään aina noin.

Minä syön yleensä puuroa ja kananmunia. Mutta arvatkaas mitä: kun olin Pariisissa ja vastaapäätä oli boulangerie, niin haettiin croissut joka aamu ja nautittiin ne cafe au laitin kanssa. Täytecroissut, otin usein pistaasitäytecroissun. Maketa, rasvaista... ja ihme: ne piti hyvin nälkää. Lounaaseen asti.

Sama, asuin jonkin aikaa Ranskassa ja kyllä tuollaisella aamupalalla pärjäsi kevyesti lounaaseen. Itse usein söin siis kroisantteja tai pain au chocolate hedelmien kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Jos on stressiä ja vaikka talous tiukalla, se purkaantuu juuri noin. Monet miehet hakee yksitoikkoisesta ruuasta vakautta, se on myös tulevinaan halvaksi. Muu on automaattisesti kalliimpaa humpuukia ( mikä ei estä tuhlaamasta johonkin oikeasti kalliiseen ja älyttömään jossain toisessa kohtaa ).

Isäni oli maalaismies henkeen ja vereen, ja vaikka harvoin kiukutteli, tunnistan kaavan.

Toivottavasti miehesi on jo pahoitellut- jos ei suusanallisesti, niin osoittanut katumuksensa jotenkin.

Isäni oli ennen juuri tuollainen. Nyt siitä on kuoriutunut älytön foodie, joka oikein nautiskelee erikoisista ruuista. Taisi iskeä keski-iän kriisi!