Voinko antaa miehelleni viimeisen " varoituksen" ?
Tai siis ei kyseessä oikeastaan ole mikään varoitus. Asia nyt on vaan niin että olen kyllästynyt odottelemaan sitä päivää jolloin saan päättää hääpäivän. Eli olemme kihloissa. Olleet jo kohta 4 vuotta. Eikä mies vaan millään halua sanoa koska menemme naimisiin. suuttuu vaan aina kun otan asian puheeksi. On jopa sanonut ettei koskaan edes naimisiin halua.
Joten olenko todella törkeä jä itserakas ääliö jos sanon miehelleni kihlajais päivänä että nyt päätetään päivä, tai annan sormuksen takasin. Saa luvan antaa sen sitten takas mulle kun on tosissaan.
Silloin kun menimme kihloihin kuvittelin, että siitä n. vuoden päästä olisimme naimisissa, mutta ei.
Onko joku sanonut miehelleen näin? Miten on käynyt?
Kommentit (11)
Vai miksi asia ei ole neljässä vuodessa selvinnyt?
Minkähän aikaa me ollaan oltu kihloissa. .hetkinen. .kuus vuotta ja mua ei hidasta yhtään se ettei häitä oo näkyvissä. Mikä h**vetin kiire pitää olla. No kukin tavallaan, mut jos haluaisin yhtäkkiä ja mieheni ei niin mie ainakin oottasin sitä kosintaa, koska mieheni on se Oikea.
joskus myöhemmin esille. Nyt vaan kun otan asian esille, niin on todella kireä ilmapiiri sen jälkeen.. Enkä missään nimessä haluaisi hänestä erota. Mutta en näe suhteella minkäänläistä perustaa tai turvaa jos toinen ei halua sitoutua menemällä naimisiin.
AP
Kihlaus kun on sopimus naimisiin menosta, niin jos mies ei halua naimisiin, eikö se ole sama kuin kihlauksen purkaminen?
Voittehan te sopia, että jatkatte yhdessä, mutta ette mene naimisiin ja " unohdatte" kihlauksen ilman dramatiikkaa. Tosin silloin kannattaa huolehtia siitä, että omaisuuskysymykset ja perintöasiat on hoidettu erillisillä sopimuksilla.
Ei se toinen sormus sido yhtään sen enempää. Erot vaan on rumempia. Anna miehesi yllättää uudella kosinnalla. Älä pakota. Saat vain miehen, joka ajattelee joutuneen väkisin naimisiin. Ehkä hänen mielestä avioliitolla ei ole suurempaa merkitystä teidän suhteelle. Kysy ja jutelkaa asiasta mutta älä pakota. Saat vain pahaa aikaan.
" Mutta en näe suhteella minkäänläistä perustaa tai turvaa jos toinen ei halua sitoutua menemällä naimisiin."
olla siihen valmiita. Jos mies ei ole, niin kyllä ihmetyttää! Miksi katsotaan aina, että lapsen saaminen on paljon pienempi sitoumus kuin naimisiin meno?? Minä kyllä heivaisin moisen rontin kurvissa ulos.
jotain sen tyylistä, että sanoisin haluavani avioliittoon ja mielelläni juuri sinun kanssasi, rakas kihlakumppanini. Hassua että noin avioliittokielteinen on mennytkään kihloihin! Voihan kyllä olla että tuollaisella ukaasilla liitto päättyy siihen että eroatte.
kun ukko sano ettei mene koskaan naimisiin kenenkään kanssa. En vastannu puheluihin enkä muuta. Viikon kuluttua tuli ja kosi. Muistuttaa mua aina kuinka pakotin, mut aivan sama. Pääasia että olen naimisissa. Olen meinaa niin vanhanaikainen, etten olisi voinut sen miehen kanssa tehdä lapsia joka ei avioidu ensin. Ymmärrän niitä jotka ei mene naimisiin mutta mulle se ei käy. Ei tuo tunnu katuneen.
Heti alusta alkaen tuntui että tässä on jotain enemmän kun muissa, puolen vuoden kuluttua olimme todella tiiviisti ja varmasti sitoutuneet toisiimme, 2,5 vuoden päästä mentiin kihloihin ja 4 vuotta tapaamisesta naimisiin. Menihän meilläkin monta vuotta ennen kun vihille päästiin mutta alusta alkaen oli selvää että menemme naimisiin.
oot tainut vaan kiristaa kihloinkin... erotaan jos et mee mun kanssa kihloihin???