Lue keskustelun säännöt.
poikaystävä ei halua lasta-abortti?
02.04.2017 |
Hei!
Olemme poikaystäväni kanssa olleet yhdessä melkein puoli vuotta ja opiskelemme molemmat tällä hetkellä lukion toisella ja täytämme tänä vuonna 18. Ehkäisystä huolimatta plussasin pari päivää sitten... poikaystävä on vahvalla abortti kannalla, mutta itse en todellakaan haluaisi tehdä aborttia, koska minusta sille ei ole tarpeeksi hyvää syytä. En mitenkään tuomitse abortin tehneitä, mutta itse en siihe kykene. Ymmärrän, että se on rankkaa varsinkin näin nuorena, mutta minusta on vastuutonta tehdä abortti tässä vaiheessa, kun on kuitenkin molemmat tiedetty että pieni mahdollisuus on koko ajan ollut.
Ongelmana tässä on se, että en tiedä, kuinka tomia tässä tilanteessa tai mitä sanoa poikaystävälle. Pitäisikö kuunnella ja kunnioittaa hänen tahtoaan ja elämäänsä vai kunnioittaa mahdollista tulevaa elämää ja omaa kehoa ja tahtoa...
Minkälaisia kokemuksia teillä on? Onko abortin tekeminen kaduttanut vai 'pelastanut' nuoruuden? Miten voisin ehkä käännyttää poikaystävän mielen? mitä minun kannattaisi tehdä?
Kommentit (60)
Minäkin kannatan aborttia teidän tapauksessanne. Ei ole järkevää tuossa iässä vielä sitoutua toiseen ihmiseen pienellä ihmisalulla, eikä järkevää ryhtyä vanhemmiksi. Aika paljon jää kokematta vaikka varmasti oletkin kypsä vauvaa hoitamaan. Lapsi kuitenkin kasvaa ja aikuistuu ja nuorena vanhemmiksi tulleet eivät ehdi alta pois.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olen sinua paljon vanhempi ja tulin vahingossa raskaaksi ehkäisystä huolimatta. Mies ei halunnut lasta, enkä oikeastaan minäkään, mutta abortti ei tuntunut oikealta ratkaisulta. Päätin pitää lapsen. Mies kunnioitti valintaani, eikä edes yrittänyt vaikuttaa siihen. Tosin mielestäni minäkään en voi vaikuttaa miehen valintaan ja kunnioitan sitä, joten virallisesti kohta syntyvällä lapsella ei tule olemaan isää. Koska olen kouluni jo käynyt ja talouteni on vakaa, ei senkään kannalta tule olemaan ongelmaa. Sinä sen lapsen kannat tai vastaavasti teet abortin, joten mielestäni valinta on yksinomaan sinun. Toisaalta mielestäni miestäkin on väärin "pakottaa" isäksi. Kaikesta selviää jos tahtoa riittää, helppoa ei tule olemaan, mutta tukea ja apua saa tarvittaessa ihan neuvolastakin. Elämänsuunnan se kuitenkin lopulta muuttaa, mutta elämä on tosiaan täynnä valintoja ja jokainen kantaa niistä vastuuta.
Pidä toki lapsi, mutta poikkis lähtee siinä tapauksessa kävelemään. Onnea yyhouteen. Poikkikseltakaan et tule mitään elareita vuosiin saamaan, millä ajattelit elämisesi kustantaa?
Olette tunteneet toisenne melkein 6kk , kyllä siinä ajassa oppii tuntemaan toisen täysin.
Pidä lapsi mikään ei voi mennä väärin etkä kuitenkin missään vaiheessa halua elää kuten muut samanikäiset nuoret naiset bilettää ja juhlia vaan viettää pikkuvauva arkea.
Pieni mahdollisuus on että asiat eivät kuitenkaan pääty aivan niin kuin toivoisit.
ÄLÄ TEE SITÄ ABORTTIA!!!
Olin sun ikäinen ja raskaana kauan aikaa sitten ja tein abortin, koska kundikaveri vaati sitä.
Enkä MITÄÄN asiaa kadu niin paljon kuin sitä aborttia silloin - jäin lopulta täysin lapsettomaksi sitten, koska abortissa meni jotain pieleen ja nyt olen jo miltei eläkeikäinen ja kaipaan tosi kovasti sitä lasta, jonka annoin ankarien vanhempien ja väliinpitämättömän poikakaverin takia tappaa ja heittää "roskakoriin rapistelemaan".
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älä tee aborttia jos vähänkin epäröit. Voit saada siitä lopun ikää ai kestävän ahdistuksen. Kerro vanhemmillesi. Suurella todennäköisyydellä auttavat ja tukevat sinua vaikka ensireaktio olisikin järkytys.
Yhtä hyvin voi sanoa, että älä hanki lasta, jos lapsen isä ei sitä halua ja itsekin olet täysin elämän alkupisteessä vasta. Yhtä hyvin voit katua sitä loppuelämäsi!
Toisin sanoen olet nyt joka tapauksessa tilanteessa, jossa - teet sitten kumman ratkaisun tahansa - on AINA se mahdollisuus, että jossakin vaiheessa jollakin tasolla kadut ratkaisuasi.
Täydellistä ratkaisua EI ole!
Joten siitä nyt kannattaa lähteä, että katumaan tulet kumminkin jonkun verran, valitset mitä tahansa.
Jos hankit nyt lapsen, suhteenne todennäköisesti päättyy. Et voi pakottaa ketään isäksi, ja jos poikaystäväsi kielteinen kanta isyyteen on vahva, hän lähtee.
Todennäköisesti opintosikin keskeytyvät ainakin vuodeksi tai pariksi. Hyvässä lykyssä jaksat jatkaa, mutta toisaalta: 20–24-vuotiaista suomalaisista on lähes joka viides ilman peruskoulun jälkeistä toisen asteen tutkintoa, joten ei se ennuste kamalan hyvä ole, yksinhuoltajalle.
Mieti itse.
Jokaisella lapsella on myös oikeus syntyä toivottuna. Minusta se on ihan yhtä varteenotettava asia kuin oikeus syntyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiitos järkevistä vastauksista!
En siis todellakaan vaadi poikaystävältä mitään. Olen sanonu hänelle monesti, että en aborttia halua, mutta myös sen, etten tiedä mitä teen juuri siksi koska haluan kunnioittaa myös häntä. Olen maininnut myös sen, että hänen ei tarvitse jäädä (jos pidän lapsen), jos hän niin päättää, mutta sanoi että jos se siihen menee niin ei hän lasta isättömäksikään jätä. Minusta hän ei kuitenkaan täysin ymmärrä mitä abortti tarkottaisi ja millaista se voi naiselle olla fyysisesti ja henkisesti, tämän hän on itsekkin myöntänyt.
Jos kuitenkin lopulta yh mutsiksi jäisin (tai muutenkin tilanteessa jos pidettäisiin lapsi), rankkaa se tulisi olemaan, mutta rahallinen puoli olisi ainakin jotenkin taattu koska olen käynyt töissä opiskelun ohella jo muutaman vuoden joten rahaa on säästössä. Isompi puoli olisi asuminen ja sukulaisten tuki...
Lukioon siis tulisi välivuosi? So what? Et ole ensimmäinen etkä viimeinen jolle niin käy. Lukion opo auttaa suunnittelemaan opintoja. Tulevana syksynähän voit varmaan jo osallistua kirjoituksiin. Monet ylioppilaat pitävät välivuoden tai joutuvat pitämään jos eivät pääse heti jatko-opintoihin. Kun sinä olet ylioppilas niin lapsesi on jo niin "iso" että hänet voi laittaa päiväkotiin ja sinä voit opiskella tai mennä töihin, ihan miten olet ajatellut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos et pysty aborttia tekemään, älä tee.
Poikaystävääsi et kuitenkaan voi pakottaa mihinkään. Painostaminen vie häntä vain kauemmaksi sinusta ja tulevasta lapsestanne. Tee hänelle selväksi, että hän saa ihan itse päättää, minkä verran on lapsensa elämässä mukana, mutta sitä päätöstä hänen ei tarvitse tehdä vielä.
Vaikka lapsesi isä ei olsi millään tavalla mukana teidän elämässänne, lapsellasi on kuitenkin oikeus tietää, kuka hänen isänsä on.
Käy katsomassa miltä lapsesi näyttää raskausviikkojen mukaan. Aika varhaisessa vaiheessa on ihmiseksi tunnistettavissa. Ajattele että sydän alkaa sykkiä jo rv 6.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos poikaystäväsi jättää sinut kerro vauvasta hänen vanhemmille. Heillä on oikeus tietää lapsenlapsesta ja tutustua häneen. Voivat myös auttaa
Iloa ja voimia raskauteen! Tottakai se tuo eteen myös raskaita päiviä, mutta myös rakkautta, jota et voi mitenkään muuten kokea. Älä vaadi liikaa parisuhteelta, ja hae tukea muilta äideiltä/perheeltäsi. Ja ota kaikki apu vastaan, mitä saat.
Älä tee kenenkään painostuksesta aborttia, sinä itse joudut oman päätöksesi kanssa elämään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ap, mieti ihan rauhassa mikä on sekä järjellä että tunteella sinulle oikea ratkaisu, ja sellainen, jonka kanssa voi parhaiten elää jatkossa. Abortti on tilanteessasi aivan ok valinta, mutta ei jos ainoa syy sille on, että poikaystävä vaatii sitä. Jos todella koet, että et missään nimessä halua aborttia JA uskot, että jaksat kasvattaa lapsen yh:na, ja että sinulla on tarpeeksi tukiverkkoa siihen (muuta kuin poikaystävä), niin synnytä lapsi ja kysy neuvolassa kaikkea mahdollista apua ja tukea. Jos taas epäilet, että abortti voisi olla sinun itsesi kannalta oikea ratkaisu, niin harkitse sitä vakavasti.
Siihen en osaa ottaa kantaa, vaatiako isyydentunnustusta vai ei, jos lapsen pidät.
Kantaako ap vastuun myös siitä, että pilaa oman, lapsensa ja miehen loppuelämän pahimmassa tapauksessa?
Kovin tuntuu olevan aloittajalla höttöiset ja vaaleanpunaiset kuvitelmat elämästä.
Mieti ap ihan ensimmäisenä, mitä sinä itse haluat. Mikä sinulle itsellesi olisi tässä tilanteessa paras tai vähiten huono ratkaisu.
Lapsia tippuu taivaalta sitten kun niitä haluaa, vahinkoraskaudet ajoissa keskeytykseen jos ei kerran lasta halua. Älä usko noita kaikkia hurskastelijoita, jotka olettavat että kaikki alkunsa saaneet tulisi pitää. Olet nuori, hanki kunnon koulutus ja ammatti ennen lapsia.
Tulin 18v:ma raskaaksi, mutta pidin aborttia itsestään selvyytenä. Olin juuri päättänyt lukion ja halusin opiskella, enkä tuntenut olevani valmis riittävän hyväksi äidiksi. Poikaystäväni tuki päätöstäni.
Nyt tuosta ajasta on jo 25v ja tuon aikainen poikaystäväni on aviomieheni. Olemme naimisissa ja meillä on teini-ikäisiä lapsia. Ehdimme opiskella ja taloutemme oli kunnossa ennen lasten saamista. Lisäksi aikuistuimme ja ehdimme tutustua kunnolla toisiimme. Suhteemme oli tasoittunut ja vakaalla pohjalla.
Itse koen että tämä ratkaisu oli oikea. Halusimme tarjota lapsille parhaan mahdollisen pohjan elämään ja itse koin tärkeäksi että lapsi on toivottu (minä olen ollut vahinko ja vanhempieni elämä ei ollut riittävän vakaa lapsen saamiseen). Tosin esikoista odottaessa mieleen hiipi abortti ja mietin miltä lapsi olisi näyttänyt. Surin silloin tuota menetettyä lasta. Toisaalta surin myös omaa äitisuhdettani. Olin herkkä ja kaikki äitiyteen liittyvä pyöri päässäni. Mutta kun riittävästi niitä sai purettua, niin pääsin sinuiksi menneen kanssa. Menneet jäi menneeksi.
Nyt olen vain onnellinen ihanasta perheestäni ja lapsistani. Ja koen pystyneeni olevan riittävän hyvä äiti ja keskittyneeni lapsiini kuten olen halunnutkin.
Abortti.