Te jotka asutte omakotitalossa. Mitä luulette, että tekisitte jos kuulisit, että joku tulee yöllä sisällä asuntoonne?
Eli havahhdut hereille jonkinlaiseen metelöintiin.
Kuulet kuinka alakerran lattia narisee. Tajuat, että se ei ole miehesi eikä lapsesi.
Et tiedä mitä tyyppi aikoo etkä miltä hän näyttää, tai hänen sukupuoltaan tai edes miltä kuulostaa. Etkä varsinkaan mitä varten hän on asunnossasi tai että onko hänellä asetta.
Miten luulet toimivasi tilanteessa?
Onko asunnossasi ulos käyntejä joista voisitte äkkiä poistua?
Mitä luulet, että MIEHESI tekisi. Älä oikeastaan mieti mitään pullisteluita tai miehisiä uhoamisia vaan miten luulet, että miehesi toimisi oikeasti tuollaisessa tilanteessa?
Vielä parempi jos teillä on oikeita kokemuksia näistä! Kertokaa jos on!
Sorry oli pakko täydentää tuota jonkun toisen tekemää ketjua samasta aiheesta.
Kommentit (19)
Kysyisin vihaisella äänellä, kuka siellä on ja menisin katsomaan. Huutaisin niin vihaisesti ja kovaa, että varas saisi pimeässä talossa paskahalvauksen. En siis pelokkaasti vaan nimen omaan vihaisesti ja vähän kyllästyneesti ja ärtyneesti.
Suurin osa rikollisista on laiskoja opportunisteja eikä maksa vaivaa alkaa konfliktiin jonkun kiukkuisen mamman kanssa. Ihan pahimmistakin rikoksista tuomitut yleensä tekevät jonkinlaista uhrivalintaa eli jos saatu hyöty alittaa teon haitat ja tilanne muodostuu liian haastavaksi, siirrytään seuraavaan uhriin.
-poikkeuksena muuten tekijä, joka tuntee uhrinsa ja on tälle jo valmiiksi vihainen. Sellaisen vihaa vain lisää se, että suuttuu itsekin.
Raottaisin peittoa ja pyytäisin lämpimään.
Vierailija kirjoitti:
Kysyisin vihaisella äänellä, kuka siellä on ja menisin katsomaan. Huutaisin niin vihaisesti ja kovaa, että varas saisi pimeässä talossa paskahalvauksen. En siis pelokkaasti vaan nimen omaan vihaisesti ja vähän kyllästyneesti ja ärtyneesti.
Suurin osa rikollisista on laiskoja opportunisteja eikä maksa vaivaa alkaa konfliktiin jonkun kiukkuisen mamman kanssa. Ihan pahimmistakin rikoksista tuomitut yleensä tekevät jonkinlaista uhrivalintaa eli jos saatu hyöty alittaa teon haitat ja tilanne muodostuu liian haastavaksi, siirrytään seuraavaan uhriin.
-poikkeuksena muuten tekijä, joka tuntee uhrinsa ja on tälle jo valmiiksi vihainen. Sellaisen vihaa vain lisää se, että suuttuu itsekin.
Nimenomaan.. voi tulla jopa puukosta. Niin kuin kävi vast ikään eräälle perheenäidille. Nipin napin selvisi hengissä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kysyisin vihaisella äänellä, kuka siellä on ja menisin katsomaan. Huutaisin niin vihaisesti ja kovaa, että varas saisi pimeässä talossa paskahalvauksen. En siis pelokkaasti vaan nimen omaan vihaisesti ja vähän kyllästyneesti ja ärtyneesti.
Suurin osa rikollisista on laiskoja opportunisteja eikä maksa vaivaa alkaa konfliktiin jonkun kiukkuisen mamman kanssa. Ihan pahimmistakin rikoksista tuomitut yleensä tekevät jonkinlaista uhrivalintaa eli jos saatu hyöty alittaa teon haitat ja tilanne muodostuu liian haastavaksi, siirrytään seuraavaan uhriin.
-poikkeuksena muuten tekijä, joka tuntee uhrinsa ja on tälle jo valmiiksi vihainen. Sellaisen vihaa vain lisää se, että suuttuu itsekin.
Nimenomaan.. voi tulla jopa puukosta. Niin kuin kävi vast ikään eräälle perheenäidille. Nipin napin selvisi hengissä.
Missä kävi? Ite kuulin ku pyhtäällä purolassa kävi yksi tapaus.
Mulla on sellainen suunnitelma että
heitän saumurilla päähän jos pyrkii yläkertaan. Olen monesti käynyt läpi mielessäni tämän, että pitää muistaa irrottaa johto ensin. Siinä on kahvakin joten lähietäsyydeltäkin voi heivauttaa.
Jos lapset on hereillä käsken vessaan ja ovi lukkoon.
Kyllä ihmisellä täytyy suunnitelma olla. Miehestä en tiedä mitä tekisi. Minä olen meillä se jolla on enemmän munaa ja toimii hätätilanteessakin kylmän rauhallisesti. Siksi en laskekaan kenenkään muun varaan, itse aina ensin tulta päin.
Vierailija kirjoitti:
Kysyisin vihaisella äänellä, kuka siellä on ja menisin katsomaan. Huutaisin niin vihaisesti ja kovaa, että varas saisi pimeässä talossa paskahalvauksen. En siis pelokkaasti vaan nimen omaan vihaisesti ja vähän kyllästyneesti ja ärtyneesti.
Suurin osa rikollisista on laiskoja opportunisteja eikä maksa vaivaa alkaa konfliktiin jonkun kiukkuisen mamman kanssa. Ihan pahimmistakin rikoksista tuomitut yleensä tekevät jonkinlaista uhrivalintaa eli jos saatu hyöty alittaa teon haitat ja tilanne muodostuu liian haastavaksi, siirrytään seuraavaan uhriin.
-poikkeuksena muuten tekijä, joka tuntee uhrinsa ja on tälle jo valmiiksi vihainen. Sellaisen vihaa vain lisää se, että suuttuu itsekin.
No naista kun kerran lyö turpaan niin alette huutaa ja itkeä hysteerisesti.Ei teistä mitään vastusta ole.
Kokemusta on.
Hyi. Ajatuskin kammottaa. Onneksi meillä on tiibetinmastiffi talon turvana. Se olisi todennäköisesti pelottanut hiipparin pois ennen kuin pääsisi edes sisälle asti.
On rikos murtautua toisen asuntoon joten oman turvallisuuden takia ottaisin aseen ja ampuisin murtautujaa pyrkisin välttämään kuitenkin tappamista.
Karjuisin koirille komentoja samalla kuin juoksisin pelastamaan tunkeutujan henkeä.
Lisää hassuja kysymyksiä?
T. Spk, belgi-mix ja iso sekarotuinen perheenjäseninä :D
Tätä pelkään juuri mitä tapahtuu kun nämä maastakarkotettavat alkavat järjestäytymään ja hallitus ei tee mitään niiden kiinniottamisen ja maasta karkottamisen eteen.
Hirvikivääri käteen ja koirat liikkeelle. Miestä ei ole. Vain koirat ja pikkulapsi lisäkseni.
Pökkäisin ukon hereille ja sanosin, että mee ny kattoon kekä siä o.
Menisin pistoolin kanssa katsomaan kuka siellä liikkuu.
Luvat löytyy kyllä.
Toivoisin, että se tunkeutuja ei loukaantuisi pahasti törmätessään epämääräisiin tavaraläjiin ja kompastuessaan. Sytyttäisin valot jolloin tunkeutuja tajuaisi että tuli vikahaksahdus pahemman kerra, kun niistä romuista ei kertakaikkiaan saisi yhtään mitään rahaa.
Olen asunut yksin omakotitalossa. Nukuin pesäpallomaila sängyssä vieressäni sen jälkeen, kun taloon oli murtauduttu lomani aikana. Jätti kyllä turvattoman fiiliksen pitkäksi aikaa ja nukuin sellaista koiran unta.
.