Lue keskustelun säännöt.
Onko muilla tällaista? Kuka tekee oikein? Miehen käytöksestä..
01.04.2017 |
Pohjustuksena sanon, että olemme keskituloisia. Rahaa ei todellakaan ole liikaa eikä mielestäni sitä ole varaa laittaa mihinkään turhaan! Itse harkitsen tosi tarkkaan, mihin rahaa kulutetaan.
Meillä toistuu tosi usein sama kaava hyvinkin erilaisissa asioissa. Yritän nyt lyhyesti kertoa esimerkkejä:
Lapsi harrastaa jääkiekkoa ja haluaisi lätkäkortteja. Noh, mies sitten ostaa niitä miljoona kappaletta ja syytää niitä lapselle milloin mistäkin syystä. Sitten ihmettelee, kun lapsi ei säilökään niitä rakkaimpina aarteinaan eikä opiskele niitä korteissa olevia tietoja yms...
Jalkapalloa harrastava lapsi sanoo, että haluaisi kokeilla laskettelua. Noh, mies sitten hankkii uudet sukset ja kypärät ja mitä niitä nyt varusteita tarvitaankaan. Lapsi käy kerran kokeilemassa laskettelua ja toteaa, että olihan se ihan kivaa, mutta ei halua sitä sen aktiivisemmin alkaa harrastamaan.
Lapsi vihjaa, että on kaverillaan pelannut jotain kivaa peliä. Noh, mies sitten käy ostamassa sen pelin meille ja tietysti vielä kaikkine mahdollisine lisäosineen.
Minua tämä ärsyttää monestakin syystä: miksi aina pitää toimia "kaikki tai ei mitään" periaatteella? Miks mitään ei voi vain kokeilla, ilman älytöntä rahallista panostusta heti alkuun? Ja miksi meitä muita pitää syyllistää siitä, että ei nyt sitten tehdäkään 24/7 sitä juttua, mihin mies osti kalliit härpäkkeet?
Ja todellakin, noille rahoille olisi muutakin käyttöä!
Selittäkää, mitä miehen päässä liikkuu?. Jos yritän kysyä ja puhua asiasta, niin heittäytyy marttyyriksi ja alkaa mököttämään :(
Kommentit (35)
Vierailija kirjoitti:
No on ärsyttävää! Onko mies muutenkin hifistelijä ja laittaa itselleenkin kaikki varusteet viimeisen päälle, oli varaa tai ei? Nykyään tuntuu olevan paljon tämmöisiä vähän varojen yli eläjiä, kaikki laitetaan viimeisen päälle vaikka ei ns.ylimääräistä oliskaan... Onko miehelläsi muissa asioissa samanlaista 'näyttämisen halua", pitääkö ehkä saada jotenkin näytettyä, että hyvin menee?
Joo, totta! Kyllä sillä vähän on tuota näyttämisen halua! Oma lapsuutensa on ollut melko köyhää, niin nyt haluaa näyttää... jotain... jollekin...
- ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko mieskin innoissaan noista lajien kokeiluista? Ajattelin, että voi itse olla niin innoissaan, että ostelee välineitä. Ja tulee sitten ehkä sitä näyttämisen haluakin :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitäs jos vaan ystävällisessä hengessä sanot että ensi kerralla voisi vaikka vuokrata välineet harrastukseen x, ja katsoa kiinnostaako asia enempää? Hän näkee varmaan itsekin että tavarat jäävät lojumaan ja ison miehen on pystyttävä kohtaamaan realiteetit. Se että mies "heittäytyy martyyriksi ja alkaa mököttää" ei tee miehestä kuuroa,eikä sinun tarvitse pelätä hänen pahaa mieltään. Ilmeisesti hän tahtoo kovasti miellyttää lasta, mutta ei ymmärrää innostuvansa vähän liikaa. Ehkä hän ei itse saanut lapsena tavaroita,ja kompensoi asiaa nyt näin?
Joka tapauksessa voisit hänen kanssaan sopia että lapsen harrastuksia (tms.) koskevat hankinnat tehdään tästä lähtien yhdessä, ainakin jos kustannukset menevät yhteisistä rahoista ja vaikuttavat talouteenne. Omalla rahallaan hän voi tietysti ostaa mitä haluaa, ja on hänen oma asiansa miten hölmösti sitä käyttää.
Miksei ap voisi itse hankkia ne välineet miten parhaaksi näkee, eikä odottaa miehen sitä tekevän. Varsinkin kun mies ei näköjään osaa tehdä ap:n mielestä oikeita hankintoja.
Mitenkäs tuo luetun ymmärtäminen? En todellakaan odota miehen tekevän hankintoja! Ihanne tilanne olisikin, että ei hankkisi mitään!
- apAloitusviestissäsi lukee useampaan kertaan "mies ostaa/hankkii". Ei ollut kyse odotuksista. Edelleen, miksi mies tekee kaikki hankinnat?
Ai miksi mies tekee kaikki hankinnat? No sehän se ihmettelyn aihe onkin, että kun en tiedä miksi!
- ap
Siinähän sitten ihmettelette porukassa, mies sitä kun sulle ei mikään kelpaa ja sinä sitä kun ei se mitään osaa tehdä oikein. Jos seuraavan kerran itse tarttuisit toimeen? Ja ihan vaikka aukaiset suusi ja sanot miehelle, että anna mä hoidan tämän?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitäs jos vaan ystävällisessä hengessä sanot että ensi kerralla voisi vaikka vuokrata välineet harrastukseen x, ja katsoa kiinnostaako asia enempää? Hän näkee varmaan itsekin että tavarat jäävät lojumaan ja ison miehen on pystyttävä kohtaamaan realiteetit. Se että mies "heittäytyy martyyriksi ja alkaa mököttää" ei tee miehestä kuuroa,eikä sinun tarvitse pelätä hänen pahaa mieltään. Ilmeisesti hän tahtoo kovasti miellyttää lasta, mutta ei ymmärrää innostuvansa vähän liikaa. Ehkä hän ei itse saanut lapsena tavaroita,ja kompensoi asiaa nyt näin?
Joka tapauksessa voisit hänen kanssaan sopia että lapsen harrastuksia (tms.) koskevat hankinnat tehdään tästä lähtien yhdessä, ainakin jos kustannukset menevät yhteisistä rahoista ja vaikuttavat talouteenne. Omalla rahallaan hän voi tietysti ostaa mitä haluaa, ja on hänen oma asiansa miten hölmösti sitä käyttää.
Miksei ap voisi itse hankkia ne välineet miten parhaaksi näkee, eikä odottaa miehen sitä tekevän. Varsinkin kun mies ei näköjään osaa tehdä ap:n mielestä oikeita hankintoja.
Mitenkäs tuo luetun ymmärtäminen? En todellakaan odota miehen tekevän hankintoja! Ihanne tilanne olisikin, että ei hankkisi mitään!
- apAloitusviestissäsi lukee useampaan kertaan "mies ostaa/hankkii". Ei ollut kyse odotuksista. Edelleen, miksi mies tekee kaikki hankinnat?
Ai miksi mies tekee kaikki hankinnat? No sehän se ihmettelyn aihe onkin, että kun en tiedä miksi!
- apSiinähän sitten ihmettelette porukassa, mies sitä kun sulle ei mikään kelpaa ja sinä sitä kun ei se mitään osaa tehdä oikein. Jos seuraavan kerran itse tarttuisit toimeen? Ja ihan vaikka aukaiset suusi ja sanot miehelle, että anna mä hoidan tämän?
Yhden kerran tämä on toiminut: kun lapsi sanoi, että haluaisi kokeilla viulun soittoa, niin mies tapansa mukaan jo mietti, että paljonkohan ne viulut maksaa. Silloin onnistuimme lapsen kanssa hänet vakuuttamaan siitä, että viulua ei tarvitse ostaa, vaan se saa musiikkiopistosta lainaksi :) Mutta lähellä oli ettei meillä ole nyt viulua(kin)!
- ap
Mulla oli tuollainen mies. Huom: oli.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nalkutinalkutijankutijankutikäläkäläkäläuikutiuikutiuik.
Vierailija kirjoitti:
Mulla oli tuollainen mies. Huom: oli.
Oliko tuo ainoa syy siihen, että on nyt ex?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitäs jos vaan ystävällisessä hengessä sanot että ensi kerralla voisi vaikka vuokrata välineet harrastukseen x, ja katsoa kiinnostaako asia enempää? Hän näkee varmaan itsekin että tavarat jäävät lojumaan ja ison miehen on pystyttävä kohtaamaan realiteetit. Se että mies "heittäytyy martyyriksi ja alkaa mököttää" ei tee miehestä kuuroa,eikä sinun tarvitse pelätä hänen pahaa mieltään. Ilmeisesti hän tahtoo kovasti miellyttää lasta, mutta ei ymmärrää innostuvansa vähän liikaa. Ehkä hän ei itse saanut lapsena tavaroita,ja kompensoi asiaa nyt näin?
Joka tapauksessa voisit hänen kanssaan sopia että lapsen harrastuksia (tms.) koskevat hankinnat tehdään tästä lähtien yhdessä, ainakin jos kustannukset menevät yhteisistä rahoista ja vaikuttavat talouteenne. Omalla rahallaan hän voi tietysti ostaa mitä haluaa, ja on hänen oma asiansa miten hölmösti sitä käyttää.
Miksei ap voisi itse hankkia ne välineet miten parhaaksi näkee, eikä odottaa miehen sitä tekevän. Varsinkin kun mies ei näköjään osaa tehdä ap:n mielestä oikeita hankintoja.
Mitenkäs tuo luetun ymmärtäminen? En todellakaan odota miehen tekevän hankintoja! Ihanne tilanne olisikin, että ei hankkisi mitään!
- apAloitusviestissäsi lukee useampaan kertaan "mies ostaa/hankkii". Ei ollut kyse odotuksista. Edelleen, miksi mies tekee kaikki hankinnat?
En ole ap, mutta jos mun lapsi sanoisi haluavansa kokeilla laskettelua, niin lähtisin hänen kanssaan rinteeseen ja vuokraisin välineet, tai kysyisin kaverilta lainaan. Tämä ei kuitenkaan välttämättä tapahdu yhden tai kahdenkaan viikon aikana lapsen pyynnöstä lukien, koska viikolla emme ehdi rinteeseen (lähimpään tunnin matka) ja vkl voi olla jo sovittuja menoja. Sain sen käsityksen, että mies ostaa saman tien ne välineet lapselle, jolloin ap ei ehdi järjestää asiaa järkevämmin...
Olen samallainen kuin miehesi. Opettelen tästä juuri pois. Itse asiassa kudon juuri synttärilahjasukkia 3-vuotiaalle lapselleni, vaikka ensin meinasin tilata Jollyroomilta leikkikeskuksen pihalle.
Täytän tällä ostelulla jotain.
Lapsuudessani en saanut juurikaan leluja tai mitään muutakaan, vaan kaikki lelut, vaatteet ym. oli sisarten vanhoja.
Olen suurperheestä.
Jouluisin saimme toki lahjoja, mutta emme koskaan sitä mitä halusimme tai pyysimme, vaan sen minkä äiti ja isä halusivat ja ikävä kyllä ne olivat usein sellaisia joita emme koskaan käyttäneet.
Minulla oli lyhyen lyhyt poikatukka kun sain kiharrinsetin ja tätä kaavaa lahjat yleensä noudattivat. Oli vain jotain ostettu alelaarista miettimättä lapsen kiinnostuksenkohteita lainkaan.
Halusin pelata jalkapalloa, mutta se ei ollut tyttöjen laji.
Olen huomannut pyrkiväni täyttämään kaikki lapsen toiveet, että hän ei kokisi mielipiteitään ja itseään arvottomaksi omana itsenään.
Lahjat eivät tietenkään ketään määrittele, mutta niistä usein näkee tunteeko lastaan lainkaan. Ja se että pakotettiin taidemaalauskurssille, kun halusin pelata jalkapalloa. Kaikki mikä minua kiinnosti mitätöitiin ja annettiin (pakotettiin) sopivampi vaihtoehto.
Kyse ei ollut siitä että olisimme halunneet kalliita harrastuksia tai kalliita leluja, vaan siitä että piti olla tietynlainen...jotain mitä ei oikeasti ollut.
Pirun sekava teksti. Kasailen vielä itsekin näitä ajatuksia terapiassa. Tähän asti olen ostanur lapselle kaiken. Lapsi oppi jonkun sanan esim. roska-auto niin johan juoksin kauppaan etsimään sellaista. Kerhossa oli parkkitalo-> äkkiä kotiin samallainen jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitäs jos vaan ystävällisessä hengessä sanot että ensi kerralla voisi vaikka vuokrata välineet harrastukseen x, ja katsoa kiinnostaako asia enempää? Hän näkee varmaan itsekin että tavarat jäävät lojumaan ja ison miehen on pystyttävä kohtaamaan realiteetit. Se että mies "heittäytyy martyyriksi ja alkaa mököttää" ei tee miehestä kuuroa,eikä sinun tarvitse pelätä hänen pahaa mieltään. Ilmeisesti hän tahtoo kovasti miellyttää lasta, mutta ei ymmärrää innostuvansa vähän liikaa. Ehkä hän ei itse saanut lapsena tavaroita,ja kompensoi asiaa nyt näin?
Joka tapauksessa voisit hänen kanssaan sopia että lapsen harrastuksia (tms.) koskevat hankinnat tehdään tästä lähtien yhdessä, ainakin jos kustannukset menevät yhteisistä rahoista ja vaikuttavat talouteenne. Omalla rahallaan hän voi tietysti ostaa mitä haluaa, ja on hänen oma asiansa miten hölmösti sitä käyttää.
Miksei ap voisi itse hankkia ne välineet miten parhaaksi näkee, eikä odottaa miehen sitä tekevän. Varsinkin kun mies ei näköjään osaa tehdä ap:n mielestä oikeita hankintoja.
Mitenkäs tuo luetun ymmärtäminen? En todellakaan odota miehen tekevän hankintoja! Ihanne tilanne olisikin, että ei hankkisi mitään!
- apAloitusviestissäsi lukee useampaan kertaan "mies ostaa/hankkii". Ei ollut kyse odotuksista. Edelleen, miksi mies tekee kaikki hankinnat?
En ole ap, mutta jos mun lapsi sanoisi haluavansa kokeilla laskettelua, niin lähtisin hänen kanssaan rinteeseen ja vuokraisin välineet, tai kysyisin kaverilta lainaan. Tämä ei kuitenkaan välttämättä tapahdu yhden tai kahdenkaan viikon aikana lapsen pyynnöstä lukien, koska viikolla emme ehdi rinteeseen (lähimpään tunnin matka) ja vkl voi olla jo sovittuja menoja. Sain sen käsityksen, että mies ostaa saman tien ne välineet lapselle, jolloin ap ei ehdi järjestää asiaa järkevämmin...
Juuri näin!
- ap
Vierailija kirjoitti:
Olen samallainen kuin miehesi. Opettelen tästä juuri pois. Itse asiassa kudon juuri synttärilahjasukkia 3-vuotiaalle lapselleni, vaikka ensin meinasin tilata Jollyroomilta leikkikeskuksen pihalle.
Täytän tällä ostelulla jotain.
Lapsuudessani en saanut juurikaan leluja tai mitään muutakaan, vaan kaikki lelut, vaatteet ym. oli sisarten vanhoja.
Olen suurperheestä.Jouluisin saimme toki lahjoja, mutta emme koskaan sitä mitä halusimme tai pyysimme, vaan sen minkä äiti ja isä halusivat ja ikävä kyllä ne olivat usein sellaisia joita emme koskaan käyttäneet.
Minulla oli lyhyen lyhyt poikatukka kun sain kiharrinsetin ja tätä kaavaa lahjat yleensä noudattivat. Oli vain jotain ostettu alelaarista miettimättä lapsen kiinnostuksenkohteita lainkaan.
Halusin pelata jalkapalloa, mutta se ei ollut tyttöjen laji.
Olen huomannut pyrkiväni täyttämään kaikki lapsen toiveet, että hän ei kokisi mielipiteitään ja itseään arvottomaksi omana itsenään.Lahjat eivät tietenkään ketään määrittele, mutta niistä usein näkee tunteeko lastaan lainkaan. Ja se että pakotettiin taidemaalauskurssille, kun halusin pelata jalkapalloa. Kaikki mikä minua kiinnosti mitätöitiin ja annettiin (pakotettiin) sopivampi vaihtoehto.
Kyse ei ollut siitä että olisimme halunneet kalliita harrastuksia tai kalliita leluja, vaan siitä että piti olla tietynlainen...jotain mitä ei oikeasti ollut.
Pirun sekava teksti. Kasailen vielä itsekin näitä ajatuksia terapiassa. Tähän asti olen ostanur lapselle kaiken. Lapsi oppi jonkun sanan esim. roska-auto niin johan juoksin kauppaan etsimään sellaista. Kerhossa oli parkkitalo-> äkkiä kotiin samallainen jne.
Hienoa, että tunnistat tuon ja myönnät sen itsellesi!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitäs jos vaan ystävällisessä hengessä sanot että ensi kerralla voisi vaikka vuokrata välineet harrastukseen x, ja katsoa kiinnostaako asia enempää? Hän näkee varmaan itsekin että tavarat jäävät lojumaan ja ison miehen on pystyttävä kohtaamaan realiteetit. Se että mies "heittäytyy martyyriksi ja alkaa mököttää" ei tee miehestä kuuroa,eikä sinun tarvitse pelätä hänen pahaa mieltään. Ilmeisesti hän tahtoo kovasti miellyttää lasta, mutta ei ymmärrää innostuvansa vähän liikaa. Ehkä hän ei itse saanut lapsena tavaroita,ja kompensoi asiaa nyt näin?
Joka tapauksessa voisit hänen kanssaan sopia että lapsen harrastuksia (tms.) koskevat hankinnat tehdään tästä lähtien yhdessä, ainakin jos kustannukset menevät yhteisistä rahoista ja vaikuttavat talouteenne. Omalla rahallaan hän voi tietysti ostaa mitä haluaa, ja on hänen oma asiansa miten hölmösti sitä käyttää.
Miksei ap voisi itse hankkia ne välineet miten parhaaksi näkee, eikä odottaa miehen sitä tekevän. Varsinkin kun mies ei näköjään osaa tehdä ap:n mielestä oikeita hankintoja.
Mitenkäs tuo luetun ymmärtäminen? En todellakaan odota miehen tekevän hankintoja! Ihanne tilanne olisikin, että ei hankkisi mitään!
- apAloitusviestissäsi lukee useampaan kertaan "mies ostaa/hankkii". Ei ollut kyse odotuksista. Edelleen, miksi mies tekee kaikki hankinnat?
En ole ap, mutta jos mun lapsi sanoisi haluavansa kokeilla laskettelua, niin lähtisin hänen kanssaan rinteeseen ja vuokraisin välineet, tai kysyisin kaverilta lainaan. Tämä ei kuitenkaan välttämättä tapahdu yhden tai kahdenkaan viikon aikana lapsen pyynnöstä lukien, koska viikolla emme ehdi rinteeseen (lähimpään tunnin matka) ja vkl voi olla jo sovittuja menoja. Sain sen käsityksen, että mies ostaa saman tien ne välineet lapselle, jolloin ap ei ehdi järjestää asiaa järkevämmin...
Juuri näin!
- ap
Mitä miehesi on ollut tästä ehdotuksestasi mieltä, kun olet nalkuttamatta ja raivoamatta hänen kanssaan asiasta asiallisesti keskustellut? Eivätkö lapsesi uskalla puhua sinulle, kun kaikki tieto kulkee sinulle vasta ostosten jälkeen? Nytkin vietät laatuaikaa lastesi kanssa viikonloppuna av-palstalla perhettäsi mollaten?
Ap lisää vielä vähän:
Ja kaiken muun ärsytyksen lisäksi, tuosta on seurauksena myös se, että joka paikka pursuaa tavaraa. Mies itsekin hermostuu sitten siihen, kun mitään ei mahdu minnekään.
Sitten se saattaa heittää jotain kamoja pois, kun "ei näilläkään ole käyttöä" tai esim. kirjoja on hyllyt täynnä.
Mutta jo seuraavalla viikolla se kantaa taas kotiin jotain uutta ja kas kummaa, se hetken tyhjänä ollut tila on taas täynnä.
Ja tosiaan kirjojahan ei voi lainata kirjastosta, vaan ne pitää aina olla omia.
Huoh!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Paljonkos on sinun panoksesi perheen rahoista prosentuaalisesti? Lapsille ei siis saisi hankkia mitään, mutta sinun himoitsemasi kevätverhot ja uusi sohva ovat välttämättömiä, näinkö?
No ihan varmaan juuri näin! Ap ei tosiaankaan halua lapselleen yhtään mitään. Kaikki rahat pitäisi olla hänen hallussaan! Siis miten voikin joku olla noin taulapää? Ja en tällä tarkoita ap:tä.
Niinpä. Ihme avuuttomuutta aikuiselta ihmiseltä.