Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miten onnistuu kotiutuminen? muutto miehen taloon
31.03.2017 |
Pian tulisi ajankohtaiseksi muuttaa yhteen miesystävän kanssa. Mies omistaa omakotitalon ja olemme tulleet siihen tulokseen että siihen olisi minunkin hyvä asettua, mitä suotta myymään hyvää ja isoa taloa. Olen toki viettänyt paljon aikaa talossa, mutta olen aina kokenut olevani kylässä.
Miten ihmeessä tällaisessa tilanteessa voi alkaa oppimaan, että tuosta entisestä kyläpaikasta tuleekin nyt koti? Talo on kuitenkin jo kokonaan sisustettu, joka kaappi on jo täynnä tavaraa ja asioille on ns vakiintuneet paikat. Tunnen että minun pitää vain sopeutua jonkun muun luomaan kotiin. Mies sanoo että minulla on vapaat kädet tehdä mitä tykkään, mutta voin kuvitella että aika pian alkaa ihmetellä jos muutan vaikka keittiön kaappien sisältöä eikä enää löydä sieltä mitään. Mies ei sinänsä ole kovin kiinnostunut sisustuksesta enkä usko, että hän huomaa kuinka tärkeä asia minulle on. Mietin nyt, miten ilmaisen asian fiksusti. En halua alkaa päsmäröimään ja heittämään alta pois miehen tavaroita, mutta kyllä minun pitää saada myös omia mieltymyksiä esiin yhteisessä kodissa. Kokemuksia? :)
Kommentit (21)
Itse muuttanut miehen ok taloon. On laitettu tapettia joita halunnut. Tavarat ja kaapit olen myllännyt nyt minun järjestyksessä. Minä ostan ruuat vaatteet kodintarpeet mies hoitaa muut ja hyvin mennyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisään muutto on helvetin helppoa. Mutta odotas jos tulee ero ja muutat ulos! Se on raastavaa.
Itse tunsin kuuluvani kotiin, kun ostin siitä osan, eli otin loppu lainan itselleni lyhennettäväksi. Eron tullessa mies kuitenkin omisti enemmän ja mitä minä teen huonekaluilla ja ihan kaikella mitä on ostettu isoon taloon, kun muutan yksiöön keskustaan. :(
Hyvin löytää mukit ja lautaset ja lakanat paikkansa, mutta kehottaisin sopimaan tuon taloudellisen puolen tarkasti.
Vierailija kirjoitti:
Itse muuttanut miehen ok taloon. On laitettu tapettia joita halunnut. Tavarat ja kaapit olen myllännyt nyt minun järjestyksessä. Minä ostan ruuat vaatteet kodintarpeet mies hoitaa muut ja hyvin mennyt.
Mies omistaa ja maksaa kaiken? Oletteko naimisissa? Oletteko koskaan keskustelleet siitä, mitä tapahtuu jos mies kuolee ennen sinua?
Miehen omistama talo, miehen tavarat. Ja tietenkin remontti ja tavaroiden uusinta ei tapahdu omasta pussistasi? Pihalle lähtisit täällä välittömästi.
Miehelle ainakin sopii ostanhan ruuat ja muut samat kulut hänellä vaikka asuisi yksin. Emme ole naimisissa miehellä lapsi yhteisiä ei ole vielä. Ostan kyllä miehen lapsellekin vaatteita leluja jne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En muuttais. Oot aina altavastaaja ja hyyryläinen
Vierailija kirjoitti:
Miehelle ainakin sopii ostanhan ruuat ja muut samat kulut hänellä vaikka asuisi yksin. Emme ole naimisissa miehellä lapsi yhteisiä ei ole vielä. Ostan kyllä miehen lapsellekin vaatteita leluja jne.
Olet pahassa pulassa, jos mies kuolee yllättäen. Miehesi lapsi perii isänsä, eikä avoleskellä ole edes asumisoikeutta yhteiseen kotiin. Toisin sanoen voit huomata olevasi asunnoton ja miehen lapsi äitinsä kanssa asuu nykyisessä kodissasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi ihmeessä pitäisi alkaa muuttamaan mitään keittiön kaappien järjestystä???
En suosittele.Itse tein niin,ja muutaman vuoden ahdistuksen myötä ostin tällä viikolla oman asunnon.Toisen talosta ei kotia tule,vaikka kuinka tapettia vaihtaisi.Minä hermostuin myös tavaraa täynnä oleviin kaappeihin,sainhan niitä hävitettyä ja omia tilalle mutta ei se ole sama.Ja riidan tullen kuultu "Pakkaa sitten tavarasi ja lähde" oli viimeinen niitti.
Jos haluatte asua yhdessä eikä mies voi myydä taloa,osta oma asunto ja laita vaikka vuokralle.Sitten maksat vain "juoksevista" kuluista puolet,kuten kotivakuutus,sähkö,jätehuolto,ruoat yms.puolet,mutta et talon lainakuluista tai remonteista.
En siis todellakaan suosittele toisen taloon muuttamista ilman plan
B:tä,ja varaudu siihen että kuherruskuukaudelle jälkeen se sopeutuminen toisen (ja huonossa tapauksessa hänen eksänsä) sisustamaan kotiin voi olla todella työlästä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Luo raamit, mutta älä koske sisältöön. Tapettia, kynttilöitä, tyynyjä, mattoja, uuden lakanat peitot, jne mikä vaan tekee sinun olosi kotoisaksi. Eikä se huono ole miehen kanssa pitää kevättalkoita esim. hänen vaatekaapinen osalta, että sinulle saadaan tilaa.
Lunasta talosta esim. 30% että et jää erossa täysin tyhjän päälle. Miten olet ajatellut osallistua asumiskustannuksiin? Lähdet kuitenkin muokkamaa toisen omaisuutta ilman omistussuhdetta. Se on vähän kuin pyyhkisi rahalla takapuolensa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehelle ainakin sopii ostanhan ruuat ja muut samat kulut hänellä vaikka asuisi yksin. Emme ole naimisissa miehellä lapsi yhteisiä ei ole vielä. Ostan kyllä miehen lapsellekin vaatteita leluja jne.
Olet pahassa pulassa, jos mies kuolee yllättäen. Miehesi lapsi perii isänsä, eikä avoleskellä ole edes asumisoikeutta yhteiseen kotiin. Toisin sanoen voit huomata olevasi asunnoton ja miehen lapsi äitinsä kanssa asuu nykyisessä kodissasi.
No sitten ap varmaan muuttaa vuokra-asuntoon tai ostaa asunnon jostain? Asuu muualla, kuten on tähänkin saakka tehnyt?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehelle ainakin sopii ostanhan ruuat ja muut samat kulut hänellä vaikka asuisi yksin. Emme ole naimisissa miehellä lapsi yhteisiä ei ole vielä. Ostan kyllä miehen lapsellekin vaatteita leluja jne.
Olet pahassa pulassa, jos mies kuolee yllättäen. Miehesi lapsi perii isänsä, eikä avoleskellä ole edes asumisoikeutta yhteiseen kotiin. Toisin sanoen voit huomata olevasi asunnoton ja miehen lapsi äitinsä kanssa asuu nykyisessä kodissasi.
Enköhän rakasta häntä hän minua , enkä ajattele raha edellä. Vaikka säästänkin kun en vuokraa maksa, mutta käytän sen vaikka lomaamme. Minusta win win molemmat saa enempi kuin yksin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehelle ainakin sopii ostanhan ruuat ja muut samat kulut hänellä vaikka asuisi yksin. Emme ole naimisissa miehellä lapsi yhteisiä ei ole vielä. Ostan kyllä miehen lapsellekin vaatteita leluja jne.
Olet pahassa pulassa, jos mies kuolee yllättäen. Miehesi lapsi perii isänsä, eikä avoleskellä ole edes asumisoikeutta yhteiseen kotiin. Toisin sanoen voit huomata olevasi asunnoton ja miehen lapsi äitinsä kanssa asuu nykyisessä kodissasi.
Enköhän rakasta häntä hän minua , enkä ajattele raha edellä. Vaikka säästänkin kun en vuokraa maksa, mutta käytän sen vaikka lomaamme. Minusta win win molemmat saa enempi kuin yksin.
Kiinnostaisi kyllä tietää, millainen mies tuollaiseen järjestelyyn suostuu. Luultavasti ajattelet hänen autostaankin niin, että olisihan se hänellä vaikka hän olisi yksin. Kuten myös kaikki kodinkoneet ja ylipäänsä koko omaisuus.
No, hienoa jos teidän molempien mielestä homma toimii, itse näen tuon win-wininä vain sinun kannaltasi.
Olen kohta vuoden asunut miehen omistamassa ok-talossa, mies on kohta pari vuotta tässä asunut. Sisältä oli jo ennen miehen muuttoa remontoitu ja tapetoitu nätiksi. Minä kun muutin niin minun verhoja ja mattoja sovitettiin tänne ja joitain tauluja sekä koriste-esineitä. Koti näyttää että on molempien makuun.
Kulut menee niin että mies maksaa toisen sähkölaskun, minä muut juoksevat kulut. Ruuat puoliksi. En siis lainaa, kiinteistöveroa yms. Eikä minulle ole kuulunut esim puiden kaatamisesta aiheutuneet kulut. Nuohous maksettiin puoleksi. Olen kokenut tämän järjestelyn sopivaksi ja mies myös, ennen muuttoa puhutiin raha-asiat selviksi. Jos ero tulisi niin en ole maksanut "turhia" talosta eikä ole rahaa kiinni. Pari huonekalua on maksettu puoliksi.
Olen kyllä kokenut alusta asti kodiksi, hyvin paljon vietin täällä aikaa ennen yhteenmuuttoa. En koe olevani vieras. Tottakai jossain vaiheessa tulee yhteinen koti, nyt on hyvä näin.
Suosittelen ehdottomasti että käytännön asiat puhutaan läpi ennen yhteenmuuttoa. Jokaisella on varmasti vähän eri tapansa toimia tässä tilanteessa.
Miehellä oli kaksi autoa, sain toisen käyttööni ja mies vaihtoi sellaiseen kun halusin ei edes ajanut. Auto miehen nimissä mutta käytännössä mun. Ei mies ole valittanut tai pyytänyt rahojani hänelle käy ja minulle. Olen miestäni 13v nuorempi joten kauheaa omaisuutta voi olla.
En muuttaisi koskaan valmiille! Nykyään niin naiset kuin miehetkin ovat toisella tai jopa kolmannella kierroksella ja rompetta on ehtinyt kertyä enemmän kuin laki sallii. Jos muutat valmiiseen kotiin, niin saat koko ajan katsella edellisen ja mahdollisesti sitä edellisen vaimon / naisystävän kädenjälkiä. Monet miehet ovat niin herkkätunteisia, etteivät hyväksy tai salli pieniäkään muutoksia. Jopa entiset hääkuvatkin saattavat olla esillä kaikesta muusta puhumattakaan. Olet aina vaan vieras tai "parhaimmassa" tapauksessa taloudenhoitaja, mutta et koskaan tasa-arvoinen partneri. Sinun ovat vain vaatteesi ja ne muutamat koriste-esineet, jotka olet onnistunut ujuttamaan johonkin hyllyyn.
Jos siis haluatte solmia tasa-arvoisen parisuhteen, niin aloitatte ihan alusta eli hankitte uuden yhteisen asunnon, jonka sisustatte yhdessä käyttäen molempien kalusteita ja tavaroita ja hankkimalla myös uutta. Ja jos olet viisas, niin säästät kaikki kuitit maksamistasi ostoksista. Eron tullen voit niillä osoittaa, mihin olet yhteisessä taloudessanne rahaasi sijoittanut. Tämä on aivan välttämätöntä varsinkin avosuhteessa, mutta ei ole pahitteeksi avioliitossakaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miehelle ainakin sopii ostanhan ruuat ja muut samat kulut hänellä vaikka asuisi yksin. Emme ole naimisissa miehellä lapsi yhteisiä ei ole vielä. Ostan kyllä miehen lapsellekin vaatteita leluja jne.
Olet pahassa pulassa, jos mies kuolee yllättäen. Miehesi lapsi perii isänsä, eikä avoleskellä ole edes asumisoikeutta yhteiseen kotiin. Toisin sanoen voit huomata olevasi asunnoton ja miehen lapsi äitinsä kanssa asuu nykyisessä kodissasi.
Enköhän rakasta häntä hän minua , enkä ajattele raha edellä. Vaikka säästänkin kun en vuokraa maksa, mutta käytän sen vaikka lomaamme. Minusta win win molemmat saa enempi kuin yksin.
Kukaan ei epäile rakkauttanne, mutta siitä huolimatta on hyvä varautua myös epämiellyttäviin yllätyksiin, joista pahimmat ovat kuolema tai vakava loukkaantuminen/sairastuminen.
Niin sanotusti tavarat ränniin. .😀 siitä se muutto lähtee liikkeelle!
Alue: Aihe vapaa
Meillä sama tilanne, jos joskus päätämme muuttaa yhteen; järkevin vaihtoehto on muuttaa miehen taloon.
Miten te olette sopineet raha-asiat? Itselleni se on iso kysymys, jos joskus yhteen muutamme. Lähtökohtaisesti näkisin, että asumiskulut laitetaan puoliksi (sähkö, öljy, verot, tiemaksut yms.) ja se on täysin ok. Kodinkoneidenkin suhteen homma vielä toimii aika helposti; maksetaan puoliksi ja säilytetään kuitit, jotta mahdollisen eron tullen on helppo sopia korvauksista tai kumpi ottaa itselleen mitäkin. Js jos toinen haluaa ehdottomasti hankkia jotain, mitä toinen ei koe tarvitsevansa, niin hankkii sen itse ja se on sitten hänen myös jos erotaan. Mutta entä kaikki kiinteistön kunnostamiseen ja ylläpitämiseen liittyvät kustannukset, miten aiotte ne jakaa? Esimerkiksi vaikkapa ikkunaremontti tai katon maalaus? Olisi epäreilua, jos mies joutuisi maksamaan ne yksin, mutta toisaalta olisi epäreilua että minä maksaisin puolet töistä, joilla hänen kiinteistönsä arvo nousee mutta eron tullen en kuitenkaan saisi yhtään mitään mukaani. Mielelläni kuulisin mitä te aiotte tehdä tai muiltakin, miten olette tällaiset asiat ratkaisseet. Vai aiotko ostaa mieheltä puolet kiinteistöstä omiin nimiisi?
Näitä kysymyksiä itse pyörittelen paljon enemmän kuin "kotiutumista", vaikka iso kysymys sekin on erityisesti silloin, jos kiinteistö säilyy yksin miehen omistuksessa. (itselläni ei ole mitään mahdollisuuksia ostaa mieheltä puolikasta kiinteistöstä)