Ahdisti tuoreena äitinä, kun mies vaati vastaamaan vauvan tyytymättömyyteenkin, vaikka itsellä jokin homma kesken ja olisin mennyt vasta kun lapsella paha olla
Miksi olin sellainen tyhmä lapanen ja tingin omasta tyytyväisyydestäni, vaikka olin miehen kanssa eri mieltä siitä, missä vaiheessa lapsen tyytymättömyyteen tulee reagoida?
Kommentit (25)
Mä olen nyt kuitenkin selkeästi tyytymättömin jäsen meidän perheessä. Miehen vika, että tyytyväisyyteni laski lasten tultua. En ymmärrä, miksi lasten ei voi antaa olla tyytymttömiä jonkin aikaa. Eri asia on jokin paha olo.
ap
Moehet on just tuommosia nynnyjä: ettei kestä yhtään sitä, että lapsi olisi hetken tai kaksi tyytymätön. Äidit tajuaa sen paljon paremmin sukupolvien ajan kotihommia hoitaneena, että lasten on opittava tulemaan sillä toimeen, mihin äidin voimat riittää. Tietysti toivottavaa on, ettei ne lopu ennen kun lapselle tulee jo paha olla. Sitten viimeistään tai sitä ennen mennään hätiin. Pieni kitinä tai juuri alkanut itku, so what?
ap
Ja mies ei vastannut vauvan tarpeisiin, koska......
No ainakaan tissiä ei voinut antaa.
ap
Miksi mies ei vastanut vauvan tyytymättömyyteen?
Tulee mieleen isoisäpuoleni, joka oli lasten oltua pieniä, oli huutanut mummolleni toiseen huoneeseen, kun itse makasi sängyllä ja toisella sängyllä siinä vieressä oli oma lapsensa, että " Kerttu, tuu nyt katsomaan, kun toi Tiina putoo tosta sängyltä."
Sinä nyt olet vihon viimeinen ihminen puhumaan. Sinä kun olet ollut koko elämäsi tyytymätön ja kaikkien tulisi sinun tyytymättömyyttäsi rynnätä lievittämään heti kun käsket.
"lasten on opittava tulemaan sillä toimeen, mihin äidin voimat riittää." Niinpä. Tyydy nyt vaan siihen, mihin äitisi voimat aikanaan riittivät äläkä kitise turhasta, urpo.
Kyllä mieskin vastasi, mutta ei hän ollut aina läsnä.
ap
Vierailija kirjoitti:
Sinä nyt olet vihon viimeinen ihminen puhumaan. Sinä kun olet ollut koko elämäsi tyytymätön ja kaikkien tulisi sinun tyytymättömyyttäsi rynnätä lievittämään heti kun käsket.
"lasten on opittava tulemaan sillä toimeen, mihin äidin voimat riittää." Niinpä. Tyydy nyt vaan siihen, mihin äitisi voimat aikanaan riittivät äläkä kitise turhasta, urpo.
No enhän mä mitään muutakaan voi. Vai aikakoneenko luulet mun omitavan?
ap
Vauva "kainalossa" mennään ensimmäiset kuukaudet :) Sitten kun oppii liikkumaan, pitää koko ajan vahtia, ettei satuta itseensä. Sit ne on sen ikäisiä, että seuraavat jo perässä kun mitkäkin perskärpäset, mutta helpottaa jo vähän. Sitten oppivat hetkiksi keskittymään esim. Leikkeihin ja taas helpottuu vähän,kun viihtyy hetken omissa oloissaan. Sit ne marssii jo kouluun ja äiti ei enää kiinnosta ja pian muuttaa jo kotoa pois. Näin se menee. Nauti ja kanna lastasi mukana vielä kun voit. ;) Aika kuluu niin nopeesti, ettei sitä meinaa edes huomata.
Ja pahinta äidissäni oli, että hän kielsi minua näyttämästä tyytymättömyyttäni muille. Vaikka siis siihen olisi oikeuskin, koska äidistä mulla ei ollut IKINÄ oikeutta kokea tyytymättömyyttä. Ei ikinä. Mutta se menee nyt asian vierestä, ei liity vauva-aikaan.
ap
Ei mun esikoista ainakaan tarvinnut seurata yhtään, että satuttaako itseään, oli niin rauhallinen. Eikää toistakaan, oli vissiin niin järkevä ja taitaava.
ap
Lapset on kaikkea muuta kun järkeviä ja taitavia. Ne itsetuho koneita ja vanhempien tehtävä on vahtia, ettei ne tuhoa itseään. Millon on johto suussa, Millon Lego korvassa. Jne :) Älä valita, ne kasvaa nopeasti isoiks ja sitten jo toivoo, että kunpa ne vielä haluis mua puhaltamaan jokaisen pipiin ja kömpis viereen kun näkee pahoja unia...
Vierailija kirjoitti:
Sinä nyt olet vihon viimeinen ihminen puhumaan. Sinä kun olet ollut koko elämäsi tyytymätön ja kaikkien tulisi sinun tyytymättömyyttäsi rynnätä lievittämään heti kun käsket.
"lasten on opittava tulemaan sillä toimeen, mihin äidin voimat riittää." Niinpä. Tyydy nyt vaan siihen, mihin äitisi voimat aikanaan riittivät äläkä kitise turhasta, urpo.
Tällaisista kommenteista tulee myös mieleen, että kommentoija on aika tyytymätön elämäänsä. Vai jos mä olisin tyytyväinen, niin en mä ainakaan istuisi palstalla nitisemässä.
ap
Kyllä vauvaikäisen tarpeisiin pitää heti vastata. Miehesi on oikeassa.
Vierailija kirjoitti:
Lapset on kaikkea muuta kun järkeviä ja taitavia. Ne itsetuho koneita ja vanhempien tehtävä on vahtia, ettei ne tuhoa itseään. Millon on johto suussa, Millon Lego korvassa. Jne :) Älä valita, ne kasvaa nopeasti isoiks ja sitten jo toivoo, että kunpa ne vielä haluis mua puhaltamaan jokaisen pipiin ja kömpis viereen kun näkee pahoja unia...
Mä tarkoitin lähinnä sitä aikaa, kun ne ei osaa vielä itse ilmaista tarpeitaan ja itkee tai muuten ilmoittaa, että jotain tarvitaan. Sehän on ensin tyytymättömyyttä, sitten kiukkua ja lopulta karjuvaa kiukkua, jos ei joku tule.
ap
Vierailija kirjoitti:
Kyllä vauvaikäisen tarpeisiin pitää heti vastata. Miehesi on oikeassa.
Mä kyllä vastasin, mutta se vei oman elämäni ihan hirveän tuntuiseksi. Varinkin, kun toteutin siinä miehen ajatuksia, en omiani. Vaikkain lapsille se varmaan oli parempi niin, paitsi että suhtautumiseni heihin kehittyi huonoksi osin tämän takia. Koen heidät taakkoina.
ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapset on kaikkea muuta kun järkeviä ja taitavia. Ne itsetuho koneita ja vanhempien tehtävä on vahtia, ettei ne tuhoa itseään. Millon on johto suussa, Millon Lego korvassa. Jne :) Älä valita, ne kasvaa nopeasti isoiks ja sitten jo toivoo, että kunpa ne vielä haluis mua puhaltamaan jokaisen pipiin ja kömpis viereen kun näkee pahoja unia...
Mä tarkoitin lähinnä sitä aikaa, kun ne ei osaa vielä itse ilmaista tarpeitaan ja itkee tai muuten ilmoittaa, että jotain tarvitaan. Sehän on ensin tyytymättömyyttä, sitten kiukkua ja lopulta karjuvaa kiukkua, jos ei joku tule.
ap
Äitihullu kuvailee tässä omaa luonnettaan. Hänen henkinen ikänsä on kehitysvammaisen tasoa.
Vierailija kirjoitti:
Kyllä mieskin vastasi, mutta ei hän ollut aina läsnä.
ap
No mistä se sitten tiesi valittaa että vauva oli ollut tyytymätön ja sulla muuta puuha, jos ei ollut edes paikalla....
Villi veikkaus: koska äitisi vuonna miekka ja kivi.