Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.

Isot perheet, +6 lasta??

Vierailija
30.03.2017 |

Millaista on elämä perheessä jossa on +6 lasta? Kuinka iso asunto tulee olla, entä ruokamenot viikossa? Onko kyseessä statusperhe (harvalla varaa pitää isoa perhettä)?

Kommentit (21)

Vierailija
1/21 |
30.03.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vaihtelee, jotkut asuu 100-neliöisessä omakotitalossa, jos kunnolla organisoi. Toki useimmat isoperheiset ovat myös hyvätuloisia.

Vierailija
2/21 |
30.03.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Riittääkö lapsilisät paremmin isossa lapsikatraassa, kun esim aterioiden hinta laskee kun syöjien määrä kasvaa?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
3/21 |
30.03.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Muita kokemuksia?

Vierailija
4/21 |
30.03.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Riittääkö lapsilisät paremmin isossa lapsikatraassa, kun esim aterioiden hinta laskee kun syöjien määrä kasvaa?

Tottakai kulut suhteessa alhaisemmat ja jonkun verran paljousalennusta tulee ruoista ja vaatteista. Myös lapsilisässä on nousua ja joissakin etuuksissa, jos sellaisiin joutuu turvautumaan. Kuitenkin mikä ei näytä menevän laskutaidottomille jakeluun, on se että tienaavien määrä perheessä ei kasva missään vaiheessa. Kulujen suhteellinen lasku ei auta mitään kun tulot pysyvät lähes samana kuin muilla. Puhutaan kympeistä kuin isoistakin rahoista, vaikka puute voi olla satasia, jopa tuhansia.

On päivänselvää, että lapsilukua rajoittamalla perheiden elintaso nousee verrattuna saman tulotason perheisiin, joihin tulee enemmän lapsia.

Eli, jos haluaa lapsia niin monta kuin luoja suo, kannattaa pyrkiä nostamaan tulotasoaan, ja oppia tyytymään materialistisesti vähempään. Soskun kuppaamisesta ei ole kokemusta, vaikea kuvitella sellaisen elämän hohtoa.

Niin se elämä kun ei tosiaan ole pelkkää ruokaa ja vaatetta useimmille. On myös kännykkää, bussilippua, hammaslääkäriä, perusrasvaa, piirustuspaperia, luistinta, kypärää, kumisaapasta joka kokoa, silmälaseja, liinavaatteita, uimapukua, linnanmäkiranneketta, hattaraa...

Meillä ainakin myös huonekalujen ja käyttötavaroiden uusimista jatkuvasti, koska kulutus on kovaa. Vaatteet eivät todellakaan mene kuin kolmelle peräkkäin, ja jos ne on hankkinut valmiiksi käytettynä, niin hyvä kun yhdelle. Sitten on jo reikää ja tahraa.

Mutta jos asenne on kunnossa, jos uskoa riittää, jos elatus ja vaatteet riittää. Niin mitä muuta tarvitsisi? Silloin se onnistuu, jopa yhdellä työssäkäyvällä tai ei ollenkaan, koska kaikkihan tulee Isältä.

Tai sitten, jos ei usko, mutta todella on huomattavan korkea tulotaso, niin silloinkin se on vaivatonta.

Vierailija
5/21 |
30.03.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mites sellaisissa perheissä, jossa lapsia yli 10 on ansaintapuoli kunnossa? Tulot yli 10k/kk?

Vierailija
6/21 |
30.03.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Meillä on 10 lasta. Asumme 200-neliöisessä okt:ssa. Ruokaa menee paljon, ja koko ajan yritän miettiä miten sen teen mahdollisimman edullisesti. Mies keskipalkkainen valtion virkamies, itse ollut viimeiset 9 vuotta kotiäitinä. Nyt teen jonkin verran keikkatyötä.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
7/21 |
30.03.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Mutta entäs se henkinen puoli? Riittääkö vanhemmila aikaa jokaiselle lapselle, tunteeko lapset olonsa turvalliseksi, joutuuko isommat sisarukset varaäideiksi ja -isiksi!? onko se lapsia kohtaan oikein? Tämä on mun mielestä tosi tärkeää seikka. Sanon ihan omasta kokemuksesta kahdeksantena lapsena, ihan kohtuutuloisessa perheessä kasvaneena ja ikäeroakin oli vanhimman ja nuorimman välillä liki 20 vuotta.

Vierailija
8/21 |
30.03.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Meillä on 10 lasta. Asumme 200-neliöisessä okt:ssa. Ruokaa menee paljon, ja koko ajan yritän miettiä miten sen teen mahdollisimman edullisesti. Mies keskipalkkainen valtion virkamies, itse ollut viimeiset 9 vuotta kotiäitinä. Nyt teen jonkin verran keikkatyötä.

Ihan mielenkiinnosta kysyn että onko lapsillanne maksullisia harrastuksia? Matkusteletteko koskaan koko porukalla tai ylipäätään?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
9/21 |
30.03.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Me saadaan lapsilisää 6:sta, mutta kustannetaan 2 aikuisen ja 7 lapsen eläminen. Asuntoina 89 neliön kerrostalokämppä + opiskelija-asuntolan solu (esikoisella). Välillä on tehnyt tiukkaa rahasta, mutta tällä hetkellä jää vaihteeksi säästöönkin. Vaatteita kierrätetään sisaruksilla sen verran kuin voidaan. Ruoka tehdään itse. Allergioiden ja suolistosairauksien vuoksi eineksiä ei juurikaan voida syödä. Normaalit leivät ostetaan leipomosta. Gluteenittomat joko ostetaan marketista tai leivotaan itse.

Kalliita harrastuksia emme voi kustantaa, mutta yhdellä lapsista on harrastus, josta hän saa palkkaa. Niillä rahoilla hän kustantaa toisen harrastuksensa lähes kokonaan.

Mitään turhaa emme voi ostaa, koska meille ei mahdu. Säästyyhän siinä tietysti rahaakin. Tarpeellistenkin tavaroiden säilyttämisessä pitää käyttää mielikuvitusta, jotta koti pysyy edes siedettävässä järjestyksessä.

10/21 |
30.03.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Oletteko saaneet synnytysorgasmeja? Siksikö niitä lapsia on niin monta?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
11/21 |
30.03.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Mutta entäs se henkinen puoli? Riittääkö vanhemmila aikaa jokaiselle lapselle, tunteeko lapset olonsa turvalliseksi, joutuuko isommat sisarukset varaäideiksi ja -isiksi!? onko se lapsia kohtaan oikein? Tämä on mun mielestä tosi tärkeää seikka. Sanon ihan omasta kokemuksesta kahdeksantena lapsena, ihan kohtuutuloisessa perheessä kasvaneena ja ikäeroakin oli vanhimman ja nuorimman välillä liki 20 vuotta.

Minusta on hyvä, jos toinen on kotona tai tekee töitä kotoa. Meillä on molemmat tarpeeksi kotona, koska meillä yritys.

Meillä ainakin siis lapsille aikaa, tosin tietoinen valinta.

Lapset tottakai auttaa kykyjensä mukaan enempi kuin vähälapsisissa perheissä yleensä. Mutta en nyt varaäidiksi kutsuisi..

En tiedä onko sulla kaunaa sen kummemmin perhettäsi kohtaan, mutta olen joskus kuullut ja en ole voinut kuin ihmetellä, miksi vanhempien valintoja esim ajankäytön suhteen ei nähdä virheiksi vaan nimenomaan se lapsiluku nostetaan esiin. ?

Vierailija
12/21 |
30.03.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

4 ja 11 sama kirjoittaja..

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
13/21 |
30.03.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Me saadaan lapsilisää 6:sta, mutta kustannetaan 2 aikuisen ja 7 lapsen eläminen. Asuntoina 89 neliön kerrostalokämppä + opiskelija-asuntolan solu (esikoisella). Välillä on tehnyt tiukkaa rahasta, mutta tällä hetkellä jää vaihteeksi säästöönkin. Vaatteita kierrätetään sisaruksilla sen verran kuin voidaan. Ruoka tehdään itse. Allergioiden ja suolistosairauksien vuoksi eineksiä ei juurikaan voida syödä. Normaalit leivät ostetaan leipomosta. Gluteenittomat joko ostetaan marketista tai leivotaan itse.

Kalliita harrastuksia emme voi kustantaa, mutta yhdellä lapsista on harrastus, josta hän saa palkkaa. Niillä rahoilla hän kustantaa toisen harrastuksensa lähes kokonaan.

Mitään turhaa emme voi ostaa, koska meille ei mahdu. Säästyyhän siinä tietysti rahaakin. Tarpeellistenkin tavaroiden säilyttämisessä pitää käyttää mielikuvitusta, jotta koti pysyy edes siedettävässä järjestyksessä.

Meillä sama. Tavaran ja vaatteiden määrä vähimmilläänkin niin valtava.

#4

Vierailija
14/21 |
30.03.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

miten perustelette itsellenne sen, että olette tehneet ylikansoitetulle planeetalle yli 2 lasta?

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
15/21 |
30.03.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

ryhtykää mielummin vaikka sijaisperheeksi tai päiväkodin opettajaksi kuin että älytön kasa biolaspsia 

14

Vierailija
16/21 |
30.03.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

miten perustelette itsellenne sen, että olette tehneet ylikansoitetulle planeetalle yli 2 lasta?

En kyllä perustele mitenkään. Olen saanut kuusi lasta, tiedän kyllä millä tavalla olen vaikuttanut mahdollistavasti elämän syntyyn, silti en tarkkaan ottaen käyttäisi sanaa tehdä, kun puhutaan eläväksi tekemisestä. Jos osaisin elämää tehdä, tekisin muutaman edesmenneenkin mielelläni eläväksi taas. Mutta kun en tosiaan osaa.

Ja tosiaan, eivät lapseni ensisijaisesti ole "vain" lapsia, vaan ihmisiä, sellaisia, jotka elävät ihan omaa elämäänsä sitten kun eivät enää antamaani hoivaa tarvitse ja oikeastaan sen oman elämän ja erillisyyden näkee jo aika pienestäkin lapsesta.

Näin ollen kunnioitan heitä, en pidä heitä hankintoinani tai omaisuutenani. En rupea ajattelemaan mitään heidän asioistaan, minusta on ihanaa, että he ovat olemassa tosin, mutta mitä ylikansoittumiseen tulee pidän huolen omista asioistani en toisten, ja näihin toisiin mukaanluen tietysti omat lapseni.

Ylikansoittuminen ei muuten täällä meidän kodissa näy mitenkään, vaikka viisi lasta nukkuukin samassa huoneessa, niin eivät kaipaa lisää tilaa.

Mites sulla, onko kovinkin ahdasta, kun noin huolestuttaa? Oikeastiko alkaisit tinkimisen ensin muiden elämästä, etkä omastasi? Onhan se ainakin helppo ratkaisu.

Vierailija
17/21 |
31.03.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

... Kyllä on ollut jollakulla taas hankalaa ihan itsekseen... :D :D

Vierailija
18/21 |
31.03.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Mutta entäs se henkinen puoli? Riittääkö vanhemmila aikaa jokaiselle lapselle, tunteeko lapset olonsa turvalliseksi, joutuuko isommat sisarukset varaäideiksi ja -isiksi!? onko se lapsia kohtaan oikein? Tämä on mun mielestä tosi tärkeää seikka. Sanon ihan omasta kokemuksesta kahdeksantena lapsena, ihan kohtuutuloisessa perheessä kasvaneena ja ikäeroakin oli vanhimman ja nuorimman välillä liki 20 vuotta.

Tämä on tärkeintä kaikesta! En ymmärrä miten isossa perheessä jokainen lapsi saisi mitenkään riittävästi henkilökohtaista aikaa ja huomiota vaikka perustarpeet tulisikin tyydeytettyä. Sehän on lapsen kannalta lähes sama kuin asuisi lastenkodissa!

Vierailija
19/21 |
31.03.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Millaista on elämä perheessä jossa on +6 lasta? Kuinka iso asunto tulee olla, entä ruokamenot viikossa? Onko kyseessä statusperhe (harvalla varaa pitää isoa perhettä)?

Statusperhe! Hah! Oulun seudulla on jo tavallista, että täällä on isoja perheitä. Lestadiolaiskulttuuri kukkii ja voi hyvin. Minusta on perheessä on liikaa lapsia, jos niiden kuljetusta varten joutuu hankkimaan perheelle pakettiauton (tai pari).

Vierailija
20/21 |
31.03.2017 |
Näytä aiemmat lainaukset

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Millaista on elämä perheessä jossa on +6 lasta? Kuinka iso asunto tulee olla, entä ruokamenot viikossa? Onko kyseessä statusperhe (harvalla varaa pitää isoa perhettä)?

Statusperhe! Hah! Oulun seudulla on jo tavallista, että täällä on isoja perheitä. Lestadiolaiskulttuuri kukkii ja voi hyvin. Minusta on perheessä on liikaa lapsia, jos niiden kuljetusta varten joutuu hankkimaan perheelle pakettiauton (tai pari).

Mitä pahaa tässä on? Minne hyvänsä paikkakunnalle  lestadiolaisia asettuu, he elävöittävät paikkakunnan. Ovat hyvin yritteliäitä, luovat kasvua ja työpaikkoja. Kouluissa on taas lapsia ja rakennetaan uutta. Minusta tämä on vain positiivista, josta muidenkin pitäisi ottaa mallia. Uskaltaa tehdä lapsia, yrittää ja uskoa tulevaisuuteen!