^*^*^*HELMET, VIIKKO 28*^*^*^

EE ja Leeti: kiitos tsemppauksesta. Toivon todella, että kyse olisi esim. eteisistukasta, mutta välillä ja siis varsinkin aamulla usko meinasi loppua kesken. Onneksi on tuo poika ettei mennyt koko päivä kuitenkaan itkien. Aamulla verta tuli kerralla enemmän kuin päivällä tai nyt illalla, mutta luulen sen johtuvan ihan makuuasennosta jolloin veri on kerääntynyt ja tulee sitten kerralla ulos. Iltaa kohden aloin sitten hieman piristymään ja valoin itseeni pientä toivoa, joten tällä hetkellä tunnelma hieman parempi kuin aamulla. Huominen menee varmaan kuitenkin kuin tulisilla hiilillä.



Nektar ja Papu (toivottavasti kunnossa)

Heippa ja kivaa, että meitä on jo näin paljon.



Nektarille: Tiedän miten kurja tuon tiputtelun kanssa on, mutta niin kauan kun sit ei tule kuin Niagarasta, kaiken pitäisi olla hyvin.



Yksinodottavalle: (sori en muista nyt nimimerkkiä) Olet minusta hurjan rohkea nainen...ja pärjäät varmasti.



Täällä huono olo jatkuu. Eilen tuli aamupalat ulos samantien, nyt pysynyt paremmin sisällä. Itkettää ja kiukuttaa...eikä huvittas mennä töihin. Maha on ihan turvoksissa...oikein sellainen pallo.



Liliaia 7+5

Nektar: toivon todellakin,ettei ole mistään kummemmasta kyse!! Koita jaksaa!!



Itse lueskelin eilen tuollaista palstaa kuin www.helistin.fi, sieltää verkkolääkäreistä aihealuetta raskaudenseuranta, sain paljon lohtua siitä, että näitä samoja ajatuksia alkuraskaudesta on kaikilla :) ja muut olivat palstalla vastaavalta asiantuntijalta kyselleet jo "minun" tyhmät kysymykseni :D

Selailin ja lueskelin paria ekaa sivua... ja menin nukkumaan paremmalla mielellä :)

Oli pakko tulla hehkuttamaan vähäsen, hommattiin kotidoppler (Angel sounds) http://www.kuuntelevauvaa.fi/ osoitteesta ja tänään kuului ensimmäistä kertaa muutakin kuin istukan suhina <3

Viuh viuh viuh viuh 160 kertaa minutissa, mieskin sai kuunnella. Nyt on onnellinen olo <3





lastwish 9+5

Kello on jo vaikka mitä mutta pakko oli tulla vielä kurkkimaan ja kirjottelemaan teidän kuulumisia. Oikeasti ruokahalua löytyy ja se ei tunnu tyydyttyvän millään. En ole uskaltanut käydä vaa'alla, varsinkin kun oltiin 2viikkoa reissussa ja normaaliurheilu on ollut yhtä kauan lomalla, syöminen ei (SIIS EI TODELLAKAAN).

Turvonnut olo on ja ihan kuin rupeaisi pieni kumpukin ilmestymään. Oksennellut olen silloin tällöin ja nukun ihan kammottavan huonosti, herään kaikkeen mahdolliseen enkä saa sitten enää nukuttua. Tod näk johtuu tästä asuntostressistä...



Minua on myös ruvennut pelottamaan synnytys ihan kammottavan paljon, en tiedä miksi, koska viime synnytys oli ihan ok enkä silloinkaan pelännyt yhtään.



Odotan vain sitä seuraavaa neuvolaa jossa kuunnellaan VIHDOIN ne sydänäänet ja katsellaan tkn ultralla. Vasta 24.pvä. Sinne on IKUISUUS!



Noh, olen niin väsynyt etten jaksa kuin kertoa omista kuulumisista, olen kyllä satavarma että tällä kertaa paino nousee takuulla viime kertaista 7kg enemmän. Milloin tämä "mukamas nälkä" loppuu!!!!

Pahin pelko toteutui ja papusemme tuli aamuyöstä kesken. Välillä elämä tuntuu läiskivän kaksin käsin päin naamaa.



Kiitos kaikille tsemppauksesta ja rutkasti onnea matkaan.



Nektar

Me täällä ollaan korvatulehduksisen neidin kanssa kotona. Koitetaan kuitenkin iltapäivällä lähteä mökille..jos nyt ei korkea kuume nouse.

Mukavaa ja rentouttavaa viikonloppua kaikille!



-Leeti rv 7+2

Muuten minulta ei tällä kertaa sen kummempaa,veti tuo Nektarin "uutinen" hiljaiseksi,se kun voi olla niin,että se käy vielä aikalailla kenelle tahansa,kun niin alkuvaiheissa ollaan...



PALJON jaksamista meille kaikille,on tää alkuraskaus niin peloilla ja aavistuksilla kuormitettua aikaa...

että pahin pääsi käymään:( Tällaiset uutiset vetävät aina niin kovin hiljaiseksi.



Voimia tuleviin päiviin ja surkaa surunne rauhassa.



Miina

Huh, olo on aika hirveä joka päivä. Aamusta klo 18:aan asti kuvotusta, huimausta ja huonoa oloa. Nukuttaa koko ajan, _koko ajan_.

Työt pitäisi aloittaa 2 viikon päästä enkä todellakaan tiedä, miten pystyn tällaisessa voinnissa tekemään mitään työtä. Olen todella huolestunut siitä. Kofeiinilla (Pepsillä siis :) selviäisin kyllä, mutta jätin kofeiinin ja sokerin kokonaan pois nyt.

Tietääkö joku voiko verenpaine laskea alkuraskaudesta? En ymmärrä tätä jatkuvaa huimausta. Tosi raskasta, kun pitäisi esikoisen kanssa jaksaa puuhata eikä mikään suju.



Ensi viikolla on eka neuvola. Tuntuu ihan hölmöltä mennä (odotan toista lastani), kun en jotenkin oikein ymmärrä koko pointtia. Ihan kivaa siis, mutta hölmöä :)



Laskettu aika on siis 28.2 (anteeksi edellinen hölmö viestini, jossa samainen lause kertaantui kahdesti).



Minulla on krooninen kipusairaus, joka on selvästi pahentunut nyt raskauden aikana. Lääkitystä en voi tietenkään käyttää - en edes luontaislääkkeitä - ja olenkin todella huolissani, miten pärjään sitten kun kohtu kasvaa ja alkaa painamaan sisäelimien hermoja (jotka välittävät kipuviestejä).



Nooh, huolia paljon...



Pioni rv tasan 7

Nektar, rutistus! Tiedän miltä tuntuu, nimittäin...



kesälomareissulla tapahtui se, mitä olin osannut aavistaa: tämä kolmas raskaus meni kesken. Perjantaina 13.päivä olin pannut merkille, että ihan kuin oireet olisivat loppuneet (tai lientyneet) ja kirjoitin siitä täälläkin. Hilpsu taisi kummastella samaa, jos muistan oikein...



No, raskausviikolla 9 (parin viikon päästä tuosta havainnosta) alkoi sitten vuoto ja muutaman päivän päästä sikiö tuli pois. Pieni, rakas Pippurisilmä. Vieläkin tulee kyyneleet silmiin, kun ajattelee, että sinne se jäi, mökin vessanpönttöön.



Olo on kumman tyhjä. Toisaalta otan tämän kokemuksen aika tyynenä vastaan. Jotenkin osasin odottaa. Ja niin, huonomminkin asiat voisivat olla. Minulla sentään on jo kaksi ihanaa lasta. Jaksamista kaikille, raskaana oleville ja keskenmenon kokeneille!



Tuplajuhla

Otan osaa kaikille pudonneille, en osaa sanoa juuri mitään nyt kun vaan vollotan. Tuplajuhlan tekstistä vielä lisää kyyneleitä *voimahali* Tulkaa pian takaisin



lastwish 10+1

Jo toinen huono uutinen lyhyen ajan sisällä. Voimia tuplajuhlallekin:(



Itseäni pelottaa ihan hirmuisesti juuri tää oireettomuus, ei minkäänlaisia raskausoireita. Niin mielelläni vaikka oksentaisin jos sillä saisin itselleni levollisemman mielen.



Perjantaina ultra, jossa luultavasti selviää aikasta paljon. Reilu viikko sitten syke kyllä löytyi mutta vauva oli lääkärin mukaan todella pieni viikkoihin nähden...



Miina rv 9 tai 10tai???

Perjantaina kävimme ultrassa; kohdusta löytyi 2 (!) ruskuaispussia, joista toiseen oli lähtenyt kehittymään pienen pieni sikiö, mutta sydän ei lyönyt. Aivan ihana, empaattinen naisgynekologi epäili, että kyseessä oli mahdollisesti jokin häiriö jakautumisessa - ei siis esim. kaksoset tms.



Sain lähetteen Jorviin lääkkeelliseen tyhjennykseen (tai, jos se ei auta, niin sitten kaavintaan), mutta aion nyt toistaiseksi odotella kotona, että tulisi itsellään pois. Tällä hetkellä siis toivon runsasta vuotoa ja kipuja. Näin ne elämäntilanteet muuttuvat.



Lohtua antaa minullekin nämä 2 olemassa olevaa lasta, nyt sitä taas osaa suuresti arvostaa, että on saanut edes nämä kaksi tyttöä.



Tsemppiä ja voimia teille kaikille odotukseen =o) - tämä on niin mukava porukka, että olisin mielelläni ollut mukana jatkossakin!



Toivoopi; EE

Todella kurjia uutisia niin monelta! On paha mieli teidän kanssanne, ja puolestanne.



En osaa sanoa mitään lohduttavaa. Tuntuu niin pahalta.



Pioni

Ja toivon kaikille paljon jaksamista!!!

Minulla on jatkuvasti hengenahdistusta, ikäänkuin olisi hyvin vaikeata hengittää sisään päin. Onko kellään muulla tällaista? Normaalisti minulla ei ole tällaista, eikä minulla ole astmaa tms. Välillä on pakko mennä ulkoportaille seisomaan ja haukkomaan henkeä. No, täytyy puhua asiasta neuvolassa.



"Ilokseni" ampiaiset ovat tehneet pesän ulkoportaiden viereen ja nyt niitä saa pelätä koko ajan. Pitää hankkia joku tuhoamaan se pesä, koska tulevat aina äksymmiksi kohti loppukesää...



Pioni

Uusi odottaja liittyy mukaan. Olen 33-vuotias ja viidettä lasta odotan, meillä on uusperhe johon kuuluu myös miehen lapsia, mutta nyt ensimmäinen yhteinen tulossa. Laskettu aika on 16.2. Alkuraskaus on mennyt suht hyvin, mitä nyt kuvotusta ollut silloin tällöin, mutta sekin alkaa olla ohi jo.

EE ja tuplajuhla: rutistuksia teillekin. Meilläkin tuo poika pitää sen verran liikkeessä ja hyvillä mielin etten ole jäänyt sängynpohjalle makaamaan. Tyhjä olo, mutta elämä vie onneksi eteen päin. Itkut itketään, kun siltä tuntuu (täällä ainakin vielä vetistellään silloin tällöin).



Muille sen verran, että älkää kuitenkaan turhaa pelätkö vaan nauttikaa olostanne pahoinvoinnilla tai ilman. Hyvä sanoa, kun itse olin pelko persuuksissa koko ajan :-) Siirryn tuonne toiselle puolelle, jotten "pelottele" teitä enempää, mutta toivottavasti palaan mahdollisimman pian odottajiin.



Nektar hieman positiivisemmin mielin.

Nektar, tuplajuhla ja EE, toivon teille paljon jaksamista!



Sittis