En jaksa enää

Mulla on sama huone mun pikkuveljen kanssa ja on muuten iha vitun ärsyttävää...
Ei oo omaa rauhaa yhtää paitsi joskus korkeintaan tunti. Onneks on sentää kerrossänky et voin sen takana vaihtaa paidan tai jonkun. Ja sitte ku se pelaa AINA koneella ja siitä tulee iha kivat äänet, en ees pysty lukee kokeesee ja pitää mennä keittiöön ja sinnekki kuuluu olkkarista telkän ääni. Ja sitte ku se ei osaa mitään tehä ite ni sitte äiti ja iskä pörrää koko ajan siellä... Kavereitaki tuon harvoin ku on nii pieni tila ja oon mielommin sitte niillä ku niil on omat huoneet. Ja seki että ku iskä on sellanen roinan kerääjä, ni meijän terassi on ihan täynnä paskaa, siis ihan oikeesti kaikkii roskii ja sellassii. Ja en nauti siitä yhtää ja hävettää aina ku joku tulee meille. Sit ku joskus saan poikaystävän ni en varmana tuo sitä ikinä meille. Ja tolle huone asialle ei varmaa voi oikee mitää ku meil ei oo tilaa ja en usko että ollaa muuttamassakaa sen takii. Tietysti autotallii vois ehkä tehä mulle huoneen mut yllätys yllätys seki on lattiasta kattoon roinassa, samoin meijän kellari ja vintti. Mua oikeesti ahistaa tää niin paljon et itken tyylii joka ilta, saattaa kuulostaa naurettavalta mut jos olisitte mun asemassa ni tietäisitte. Teen varmaa kohta peitoista tohon sellaset seinät mut toi tila olis iha vitun pieni. Ehkä metrin levee ja kaks metrii pitkä.