Miten te jaksatte harrastaa liikuntaa?
Salikortti taas rullaa kolmatta kuukautta käyttämättä. Millä ihmeellä tässä saa motivaatiota liikuntaan.. On kyllä karseeta hommaa, kuuluisinki niihin ihmisiin, jotka saavat liikunnasta edes jonkin asteista mielihyvää. Ärsyttää kun pitää olla näin mukavuuden haluinen laiskimus.
Kommentit (5)
Itsellä meni puolivuotta tottua salillakäymiseen. Ensimmäiset päivät olivat kamalia. Itsellä vaan on tosin sellainen homma, että jos tulee liian pitkä tauko salilta tulen kipeäksi.
Rutiinit ja se tieto, että tekee hyvää. Sen muistaminen, että treenin jälkeen tuntuu hyvältä. Valitsen myös sellaisen ajankohdan päivästä, että jaksan. Teen vuorotyötä ja voi olla sellaisia päiviä, että on vaan älyttömän väsynyt. Sitten jos väsyttää ja treeni ei kulje, en murehdi liikaa, tulee parempia päiviä.
Pienet tavoitteet motivoi myös. Eli se tieto, että jos ei pidä sitä rutiinia yllä, eteen päin treenissä ei mennä satunnaisilla treenikerroilla. Mutta kannatta valita itsen kannalta realistiset tavoitteet.
Itse olen niitä myös jotka ei saa liikunnasta mitään mielihyvää. Eikä ole mitään väliä kuinka pitkään yritän sitä tehdä säännöllisesti. Eikä myöskään laji vaikuta. Tai no ratsastus on ainoa mutta se on liian kallis säännölliseksi.
Inhoan hengästymistä, inhoan sitä että liikunta on puuduttavan tylsää ja inhoan kipeitä lihaksia. Minusta liikunnassa ei ole mitään luovaa. Ei edes tanssissa jne.
Istun mielummin kotona tekemässä kädentaitoja.
Välillä Läkähtymäisilläni, kannattaa tehdä pieni lenkki joka päivä. Jos pahat selkäkivut, sitten ei. Mielialaan vaikuttaa raitis ilma.
Alku aina hankala. Koeta pakottaa itsesi aloittamaan salilla käyminen, ensin tuntuu vastenmieliseltä, mutta kohta alkaa jo luistamaan. Usko pois. Itsellä on aina sama tunne, kun salilla käymisestä tulee jostakin syystä pidempi tauko.