Lue keskustelun säännöt.
Mikä on paras kotimainen elokuva?
Kommentit (36)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tuntematon Sotilas, katson joka vuosi
Mikä niistä?
Varmaan tää mihinkä kerätään näyttelijöitä, eikun kyllä tarkoitan sitä ekaa
ei sellaisia pahemmin taida olla...
Ei elokuva, mutta osa sarjasta Kaverille ei jätetä: Pikkujoulut. Meidän perheen joulun odotus alkaa tämän rainan parissa, vuodesta toiseen. Kuvaa autenttisesti nykyistä työelämää.
Sana kirjoitti:
Valkoiset ruusut (1943) ja Paha maa (2004) ainakin näin nopeasti ajateltuna.
Valkoiset ruusut näin ensimmäistä kertaa joskus lapsena. Se on surullinen melodraama, ja itken joka kerta katsoessani sen.
Katsoin Pahan maan muutama vuosi sitten, vaikken jostain syystä yleensä tykkää suomalaisista nykyelokuvista. Tarina oli hieno ja elokuvakerronta (kuvaus yms.) toi sen synkkyyden ja anteeksiannon merkityksen yllättävällä tavalla pintaan. Paha maakin on surullinen, ja itkin sitä katsoessani.
Oksensin kun näin Pahan maan. Enkä ole mikään herkkis.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minä oon tosi surkea laatuelokuvien katsoja, oma suosikki laatuelokuvista on vuodelta 1939, eikä se ole suomalainen.
Mutta suosikki suomalaisista on hyväntuulen hömppä, Nousukausi (en tiedä olisiko tähän saanut hömppiä vastatakaan)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sana kirjoitti:
Valkoiset ruusut (1943) ja Paha maa (2004) ainakin näin nopeasti ajateltuna.
Valkoiset ruusut näin ensimmäistä kertaa joskus lapsena. Se on surullinen melodraama, ja itken joka kerta katsoessani sen.
Katsoin Pahan maan muutama vuosi sitten, vaikken jostain syystä yleensä tykkää suomalaisista nykyelokuvista. Tarina oli hieno ja elokuvakerronta (kuvaus yms.) toi sen synkkyyden ja anteeksiannon merkityksen yllättävällä tavalla pintaan. Paha maakin on surullinen, ja itkin sitä katsoessani.
Oksensin kun näin Pahan maan. Enkä ole mikään herkkis.
Minä katsoin joskus sitä sarjaa, joka on tuon elokuvan isoisä, ja sen vuoksi tiesin etten ikinä voisi katsoa elokuvaa. Kasipallo vissiin on samaa sarjaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Pekka ja pätkä afro-amerikkalaisina
Vierailija kirjoitti:
Minä oon tosi surkea laatuelokuvien katsoja, oma suosikki laatuelokuvista on vuodelta 1939, eikä se ole suomalainen.
Mutta suosikki suomalaisista on hyväntuulen hömppä, Nousukausi (en tiedä olisiko tähän saanut hömppiä vastatakaan)
Mä olen ns. laatuelokuvien ystävä ja silti sanon että suomalaisista elokuvista ehdoton suosikkini on Nousukausi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Black-blooded Brides of Satan. Tasokasta näyttelijätyötä verrattuna yleiseen suomalaisen elokuvan tasoon ja mielenkiintoinen aihe.
Komisario Palmun erehdys! Elokuva osoittaa miten tärkeää casting on. Tässä elokuvassa jokainen roolihahmo on miehitetty oikein. Yksi parhaista hahmoista on Bruno Rygseck. Tätä mistään piittaamatonta dekadenttia perijää esittää sivuosa-Oscarin arvoisesti Jussi Jurkka, Suomen yksi kaikkien aikojen tyylikkäimmistä näyttelijöistä. Elokuvassa on myös suomalaiselle kulttuurille vierasta älykästä, ironiaan viittaavaa liioittelua. On hienoa miten Kassila on saanut koko ryhmän sisäistämään asian.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Luokkakokous 1 ja 2 tietenkin koska niitä katsoessa saa nauraa kovasti kun niissä on niin paljon hauskoja juttuja. Tosin tuota kakkosta en ole vielä nähnyt, koska se ei ole vieläkään ilmestynyt dvd-levylle, mutta jos siinä on yhtään samanlaista huumoria kuin ykkösessä niin kyllä sillekin saa nauraa kovasti.
Valkoiset ruusut (1943) ja Paha maa (2004) ainakin näin nopeasti ajateltuna.
Valkoiset ruusut näin ensimmäistä kertaa joskus lapsena. Se on surullinen melodraama, ja itken joka kerta katsoessani sen.
Katsoin Pahan maan muutama vuosi sitten, vaikken jostain syystä yleensä tykkää suomalaisista nykyelokuvista. Tarina oli hieno ja elokuvakerronta (kuvaus yms.) toi sen synkkyyden ja anteeksiannon merkityksen yllättävällä tavalla pintaan. Paha maakin on surullinen, ja itkin sitä katsoessani.