Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Mies halauasi abortoida down-lapsen
24.03.2017 |
Minä en. Miten muut onko käynyt näin tai ollut tällaisia keskusteluja?
Kommentit (433)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Järkyttävää mitä kommentteja! Abortti hyväksytään, ja varsinkin jos lapsi on vammainen. Tässä taas nähdään ns. äitien (ja isien?) todelliset värit. Suurin osa palstan "äideistä" ei ansaitse tulla kutsutuksi äideiksi.
Oikea äiti ei hyväksy aborttia missään tilanteessa.
Kuules olen tehnyt abortin myös tietämättä ollenkaan, olisiko sikiö ollut terve vai ei. Se lapsi ei varmasti olisi saanut sellaisia eväitä elämään, että hänestä olisi voinut odottaa tulevan tasapainoinen ja rakastettu ihminen. Todennäköisesti olisi joutunut laitoskierteeseen, oli terve tai ei.
Päivääkään en ole katunut sitä aborttia. Hänen aikansa ei ollut vielä. Maailma olisi paljon parempi paikka, jos moni muukin raskaana oleva miettisi asiaa syntyvän lapsen tulevaisuuden kannalta, eikä omia itsekkäitä syitään.
"Hänen aikansa ei ollut vielä" no milloin se sitten on? Milloin hän saa elää?
Voi olla, että hän on jo asettunut johonkin toiseen lapseen. Voi olla että hän on vielä energiapyörteessä odottamassa uutta tilaisuutta. Voi olla, että mitään häntä ei ole koskaan ollutkaan, kyseessä on kuitenkin pelkkä soluröykkiö, jolla ei ollut mitään mahdollisuuksia selviytyä ulkomaailmassa edes lääketieteen avulla.
Kuitenkin, siitä soluröykkiöstä ei ollut tarkoitus tulla ihminen, vaan sen paikka oli enemmän vaikka kantasolututkimuksessa. En tiedä, miten aborttimateriaali jatkokäsitellään. Toivottavasti tiedettä hyödyntäen.
Kuinka niin ei olisi ollut mahdollisuutta selvitä? Eikös hänen pitänyt olla oletettavasti terve lapsi?
Ei ollut mahdollisuutta, kun tein abortin. Terveydellä ei ollut mitään merkitystä. Kohdusta ulkomaailmaan tullut 10 viikkoinen sikiö ei ole elinkelpoinen edes lääketieteen avulla.
Sillä soluröykkiöllä ei ollut vaihtoehto kasvaa ihmiseksi, koska minulla ei siihen rahkeita ollut. Kuinka vaikeaa on ymmärtää, että toiset arvottavat myös elämänlaadun, eikä pidä vain elossa olemista mitenkään itseisarvona. Tuolla sairaaloissa makaa moni täyden elämän elänyt ihminen, joiden olisi mielestäni aika jatkaa manan majoille. Ja monet heistä haluaa sitä itsekin.
Ja luojalle tai spagettimonsterille kiitos, että abortti on suomessa laillinen.
Jos sulla ei itselläsi ollut rahkeita lapsen kasvattamiseen niin olisit voinut antaa lapsen adoptioon. Surullista että abortti on Suomessa laillinen koska sen takia sinä ja kaltaisesi pääsitte teoistanne kuin koira veräjästä.
Niin, adoptoinnissakin on monta muttaa, jotka vaikuttavat lapsen ja odottavan äidin psyykkeeseen. Puhumattakaan siihen äidin fyysiseen rasitukseen. Tutkimukset osoittavat, että adoptoiduilla lapsilla on reilusti enemmän masennusta ja muita mielenterveyden ongelmia jo heti elämänsä ensimmäisen hylkäyksen takia. Mielestäni on julmaa kiduttaa syntynyttä lasta henkisesti tällä tavalla.
Jos sen 10 viikkoisen sikiön olisi voitu siirtää vaikka lasta haluavan naisen kohtuun kasvamaan, tai lasikuvun alle kehittymään, niin olisin suostunut siihen. Onneksi sinun tavalla ajattelevat ovat iso vähemmistö tässä maassa. Onneksi naisella on Suomessa oikeus omaan kehoonsa. Onneksi suurin osa ajattelee järkevästi ja lääketieteellisten määritelmien kautta, mikä ero on solumöykyllä ja lapsella.
Adoptio on silti aina parempi vaihtoehto kuin lapsen tappaminen.
10-viikkoinen ei ole mikään solumöykky vaan sillä on jo selkeästi raajat, pää, sydän joka on sykkinyt jo kuukauden ja jopa sisäelimiä. Tämän todistaa meille lääketiede joka on nykyään sen verran kehittynyttä että abortintekijät eivät voi enää puolustella itseään sanomalla että ei se mikään ihminen ollut.
Ja abortissa ei ole kyse mistään naisen oikeudesta omaan kehoon vaan ihmisen tappamisesta. Jos nainen ei halua lasta niin hänellä on oikeus päättää kehostaan kieltäytymällä seksistä mutta jos kuitenkin harrastaa seksiä niin silloin antaa myös suostumuksen mahdollisesti alkavaan raskauteen ja siitä seuraavaan synnytykseen. Et voi noukkia rusinoita pullasta päättämällä että seksi olisi kiva mutta jos siitä seuraa lapsi niin tapan sen.Niin no tässä on se ero. En ole tappanut lasta, vaan poistatin kehostani loiseen verrattavan sikiön, joka ei kyennyt elämään kohdun ulkopuolella edes ilman apuja. Ei sellainen ole ihminen. Minä määritän ihmisyyden muillakin tavoin, kuin sisäelinten kautta.
Minä tein kaikkia kohtaan parhaimman ratkaisun siihen tilanteeseen. Siitä sikiöstä tuskin olisi kasvanut yhteiskuntaan kelvollista yksilöä.
Monesti mietin, että minullekkin ehkä paras ratkaisu olisi ollut abortti. Olisi ainakin yksi alkoholisoitunut mielenterveyspotilas vähemmän. En ole mitenkään erityisen kiitollinen äidilleni, joka ei tehnyt aborttia, mutta ei silti suostunut luopumaan päihteiden käytöstä edes raskauden ajaksi. Kiusattu, törkitty ja paikasta toiseen heitelty. Sellainen minun lapsuuteni oli.
Miksi haluaisin synnyttää maailmaan ihmisen, jolla ei olisi ollut sen parempia mahdollisuuksia hyvään lapsuuteen, kuin minullakaan?
Kyllä viinin maistelu sopii raskausaikaan. On aina sopinut Suomessa. Ei tarvitse aina mennä niiden islmilaisten ja niidenalkoholokiellon ehdoilla.
Hyvä että tappoi sen vauvan! Kehareihin ja matuhin ei nyt vaan OLE VARAA!
Ajatelkaas, että down henkilötkin voivat lukea tätä palstaa. Sen mukaan miettikää tarkkaan mitä törkyä kirjoitatte.
Vierailija kirjoitti:
Kenelläkään ei ole oikeutta synnyttää tieten tahtoen vammaista lasta tähän maailmaan. Ajattele nyt herran tähden sitä lastakin vähän. Sille ei voi mitään jos ei ajoissa saada tietää että lapsi on vammainen, mutta jos tiedät että se ei koskaan tule pärjäämään omillaan (edes kaikkein hyvätasoisimmat Downit eivät pysty kuin tuettuun asumiseen), miten helvetin itsekästä olisi tuoda sellainen ihminen tähän maailmaan?
Tämä!
Jos lapsi ei pysty esim. ilmaisemaan itseään kunnolla, korkeintaan ynähdyksellä niin mistä tiedät kuinka tuskissaan hän on. Tähän vielä jonkun sortin ruumiillinen vamma niin lapsi makaa mykkänä sängyssä koko elämänsä. Ei se ole elämisen arvoista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Riita poikki ja voita väliin!
Kysyttäskö välillä vaikka siltä jota asia eniten koskee?
Kysyttäskö isien ja äitien sijaan siltä lapselta?
Kovasti väitätte, että down-lapset ei halua syntyä eikä heillä ole mitään iloa elämästään, niin kysytään nyt pitääkö tämä paikkansa..
-Moi Meea!
-Moi!
-Mitä sulle kuuluu?
-Hyvää!
-Mitä sä oot puuhannu? Onko ollut töitä?
-On ollu. Saanko ottaa Vilman syliin?
-Saat.
Jäikö epäselväksi, jotenkin?
Pitääkö mun kysyä uudestaan, kun tolle sukulaislikalle pukkaa flunssaa. Jos ois vaikka vähän negatiivisemmalla tuulella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Järkyttävää mitä kommentteja! Abortti hyväksytään, ja varsinkin jos lapsi on vammainen. Tässä taas nähdään ns. äitien (ja isien?) todelliset värit. Suurin osa palstan "äideistä" ei ansaitse tulla kutsutuksi äideiksi.
Oikea äiti ei hyväksy aborttia missään tilanteessa.
Kuules olen tehnyt abortin myös tietämättä ollenkaan, olisiko sikiö ollut terve vai ei. Se lapsi ei varmasti olisi saanut sellaisia eväitä elämään, että hänestä olisi voinut odottaa tulevan tasapainoinen ja rakastettu ihminen. Todennäköisesti olisi joutunut laitoskierteeseen, oli terve tai ei.
Päivääkään en ole katunut sitä aborttia. Hänen aikansa ei ollut vielä. Maailma olisi paljon parempi paikka, jos moni muukin raskaana oleva miettisi asiaa syntyvän lapsen tulevaisuuden kannalta, eikä omia itsekkäitä syitään.
"Hänen aikansa ei ollut vielä" no milloin se sitten on? Milloin hän saa elää?
Voi olla, että hän on jo asettunut johonkin toiseen lapseen. Voi olla että hän on vielä energiapyörteessä odottamassa uutta tilaisuutta. Voi olla, että mitään häntä ei ole koskaan ollutkaan, kyseessä on kuitenkin pelkkä soluröykkiö, jolla ei ollut mitään mahdollisuuksia selviytyä ulkomaailmassa edes lääketieteen avulla.
Kuitenkin, siitä soluröykkiöstä ei ollut tarkoitus tulla ihminen, vaan sen paikka oli enemmän vaikka kantasolututkimuksessa. En tiedä, miten aborttimateriaali jatkokäsitellään. Toivottavasti tiedettä hyödyntäen.
Kuinka niin ei olisi ollut mahdollisuutta selvitä? Eikös hänen pitänyt olla oletettavasti terve lapsi?
Ei ollut mahdollisuutta, kun tein abortin. Terveydellä ei ollut mitään merkitystä. Kohdusta ulkomaailmaan tullut 10 viikkoinen sikiö ei ole elinkelpoinen edes lääketieteen avulla.
Sillä soluröykkiöllä ei ollut vaihtoehto kasvaa ihmiseksi, koska minulla ei siihen rahkeita ollut. Kuinka vaikeaa on ymmärtää, että toiset arvottavat myös elämänlaadun, eikä pidä vain elossa olemista mitenkään itseisarvona. Tuolla sairaaloissa makaa moni täyden elämän elänyt ihminen, joiden olisi mielestäni aika jatkaa manan majoille. Ja monet heistä haluaa sitä itsekin.
Ja luojalle tai spagettimonsterille kiitos, että abortti on suomessa laillinen.
Jos sulla ei itselläsi ollut rahkeita lapsen kasvattamiseen niin olisit voinut antaa lapsen adoptioon. Surullista että abortti on Suomessa laillinen koska sen takia sinä ja kaltaisesi pääsitte teoistanne kuin koira veräjästä.
Niin, adoptoinnissakin on monta muttaa, jotka vaikuttavat lapsen ja odottavan äidin psyykkeeseen. Puhumattakaan siihen äidin fyysiseen rasitukseen. Tutkimukset osoittavat, että adoptoiduilla lapsilla on reilusti enemmän masennusta ja muita mielenterveyden ongelmia jo heti elämänsä ensimmäisen hylkäyksen takia. Mielestäni on julmaa kiduttaa syntynyttä lasta henkisesti tällä tavalla.
Jos sen 10 viikkoisen sikiön olisi voitu siirtää vaikka lasta haluavan naisen kohtuun kasvamaan, tai lasikuvun alle kehittymään, niin olisin suostunut siihen. Onneksi sinun tavalla ajattelevat ovat iso vähemmistö tässä maassa. Onneksi naisella on Suomessa oikeus omaan kehoonsa. Onneksi suurin osa ajattelee järkevästi ja lääketieteellisten määritelmien kautta, mikä ero on solumöykyllä ja lapsella.
Adoptio on silti aina parempi vaihtoehto kuin lapsen tappaminen.
10-viikkoinen ei ole mikään solumöykky vaan sillä on jo selkeästi raajat, pää, sydän joka on sykkinyt jo kuukauden ja jopa sisäelimiä. Tämän todistaa meille lääketiede joka on nykyään sen verran kehittynyttä että abortintekijät eivät voi enää puolustella itseään sanomalla että ei se mikään ihminen ollut.
Ja abortissa ei ole kyse mistään naisen oikeudesta omaan kehoon vaan ihmisen tappamisesta. Jos nainen ei halua lasta niin hänellä on oikeus päättää kehostaan kieltäytymällä seksistä mutta jos kuitenkin harrastaa seksiä niin silloin antaa myös suostumuksen mahdollisesti alkavaan raskauteen ja siitä seuraavaan synnytykseen. Et voi noukkia rusinoita pullasta päättämällä että seksi olisi kiva mutta jos siitä seuraa lapsi niin tapan sen."Niin no tässä on se ero. En ole tappanut lasta, vaan poistatin kehostani loiseen verrattavan sikiön, joka ei kyennyt elämään kohdun ulkopuolella edes ilman apuja. Ei sellainen ole ihminen. Minä määritän ihmisyyden muillakin tavoin, kuin sisäelinten kautta."
Vastasyntyneet eivät koskaan kykene elämään ilman apuja
"Minä tein kaikkia kohtaan parhaimman ratkaisun siihen tilanteeseen. Siitä sikiöstä tuskin olisi kasvanut yhteiskuntaan kelvollista yksilöä."
Oikeinko kaikkien puolesta uhrauduit tekemällä sen parhaimman ratkaisun ja mistäs sinä tiedät minkälainen yksilö tuosta sikiöstä olisi kasvanut? Kirjoitustesi perusteella käsityksesi "kelvollisesta yksilöstä" on täyttä paskaa.
Miksi haluaisin synnyttää maailmaan ihmisen, jolla ei olisi ollut sen parempia mahdollisuuksia hyvään lapsuuteen, kuin minullakaan?
Juuri tällä samalla tekosyyllä lapsensa murhanneet äidit ovat perustelleet tekojaan oikeuden pöytäkirjoissa useammin kuin kerran.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ajatelkaas, että down henkilötkin voivat lukea tätä palstaa. Sen mukaan miettikää tarkkaan mitä törkyä kirjoitatte.
Muuten ihan hyvä mutta eihän nuo downit osaa lukea saatika sitten pahoittaa mieltään siitä mitä tänne kirjoitellaan.
Vierailija kirjoitti:
Miehesi on oikeassa ja sinä olet edesvastuuton paska, joka haluaa synnyttää yhteiskunnan elätiksi vammaisen lapsen tieten tahtoen. Eikö yhtään hävetä?
Tähän on tultu, että tällaisia viestejä on hyväksyttävää kirjoittaa ja ne keräävät enemmän ala- kuin yläpeukkuja.
Itselleni ihmisen sivistyksen tason määrittelee se, miten tämä suhtautuu vanhuksiin, vammaisiin ja muihin yhteiskunnan heikoimpiin jäseniin.
Mitä se tekee ihmiskunnalle, että emme kestä nähdä vammaisia keskuudessamme? Kuvitteleeko ihminen, että maailmasta tulisi parempi paikka, jos täällä ei olisi vammaisia? Kaikki empatiapuhe siitä, kuinka vammaisen elämä ei ole elämisen arvoista, on tekopyhää tuubaa. Jos kysyt vammaiselta haluaako tämä kuolla vai elää, mitä luulet vastauksen olevan?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suomen rodun puhtauden kannalta olisi parempi jos vammaisia ei synnytettäisi. Myös vammaispolitiikassa pehmeiden puheiden sijaan Suomi tarvitsee kovia päätöksiä määrätietoisuutta.
Viidakon laki, vain vahvat selviävät! Jos et pysy mukana niin voi voi!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Riita poikki ja voita väliin!
Kysyttäskö välillä vaikka siltä jota asia eniten koskee?
Kysyttäskö isien ja äitien sijaan siltä lapselta?
Kovasti väitätte, että down-lapset ei halua syntyä eikä heillä ole mitään iloa elämästään, niin kysytään nyt pitääkö tämä paikkansa..
-Moi Meea!
-Moi!
-Mitä sulle kuuluu?
-Hyvää!
-Mitä sä oot puuhannu? Onko ollut töitä?
-On ollu. Saanko ottaa Vilman syliin?
-Saat.
Jäikö epäselväksi, jotenkin?
Pitääkö mun kysyä uudestaan, kun tolle sukulaislikalle pukkaa flunssaa. Jos ois vaikka vähän negatiivisemmalla tuulella.
Jäi, eihän tuossa 'keskustelussa' ollut mitään aiheeseen liittyvää sisältöä?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On kyllä hemmetin itsekäs mies. Jos lapsi vammautuisi vasta syntymän jälkeen esim. onnettomuudessa niin olisiko hän silloinkin hylkäämässä sen? Tai vaatimassa tappamista?
Oikein kultakimpaleen olet itsellesi puolisoksi valinnut.Olipas lapsellinen vertaus.
Miksi se on mielestäsi lapsellinen? Lapsi voi ihan hyvin vammautua vasta syntymän jälkeen tai sen aikana ja jos lapsen isä on sitä mieltä että vammaisen lapsen voi tappaa kohtuun niin tuskinpa sellainen näkee syntyneenkään vammaisen elämässä minkäänlaista arvoa.
Jos et itse ymmärrä mitä eroa on n. 12 viikkoisella sikiöllä ja lapsella niin en voi auttaa.
Johonkin sinäkin sen rajan vedät. Vai otatko vastaan kaikki mitä tulee, se munasolukin näes on pienen ihmisen alku jolla voi olla edessä arvokas elämä, kunhan et estä sitä hedelmöittymästä.
Sinä siis et ymmärrä eroa ihmisen ja yksittäisen solun välillä.
Ymmärränhän, minä nimenomaan ymmärrän. 12 viikkoinen sikiö EI OLE ihminen. Se on sikiö.
Mutta sinä se vaan lorottelet pönttöön täysin elinkelpoisia ihmisen alkuja.. annat muussaantua vereksi ja vedät kusen mukana. Sinne meni rauhanturvaaja ja sinne meni lasten sydänkirurgi. Aika itsekäs olet.
En tiedä onko sulle edes mitään järkeä vastata kun ymmäryksesi on tuolla tasolla. Mutta sanotaan nyt silti: siittiö ja munasolu ovat pelkkiä yksittäisiä soluja. Ne eivät ole ihmisiä. Tsygootit sen sijaan ovat, samoin alkiot, sikiöt, vastasyntyneet ja taaperot.
12 viikkoinen sikiö ei ole ihminen. Se on alkio. Lain mukaan se ei ole ihminen. Siittiöt ja munasolut on sukusoluja, ei mitä tahansa soluja. Sukusolut, alkiot, sikiöt on kaikki ihmisen alkuja. Ilmeisesti sinä kuvittelet olevasi joku jumala, joka määrää missä hetkessä niistä tulee arvokkaita ja missä hetkessä ne voi vetää vessanpöntöstä alas.
Ensiksi: 12-viikkoinen ei ole alkio vaan sikiö. Opettele faktat ennen kuin alat pätemään muille.
Suomen laki ei ole mikään biologian oppikirja vaan pelkkä kansanedustajien enemmistön mielipide. Laki ei siis vaikuta pätkääkään siihen kuka on ihminen ja kuka ei, sen määrittää tiede.
Alkio ja sikiö eivät ole mitään omia nisäkäslajejaan vaan ihmiden kehitysvaiheita siinä missä esim. taapero ja teinikin. Siittiö ja munasolu sen sijaan ovat pelkkiä soluja muiden ihmisen solujen joukossa.Huoh, seuraavassa viestissä heti oli korjaus sikiö - ei alkio. Opettele itse lukemaan ennenkuin kommentoit..
Laki määrittää ihmisen tässä asiassa todellakin. Lain silmissä 12 viikkoinen on sikiö, jonka saa abortoida. Se ei ole ihminen, sillä ei ole minkäänlaisia ihmisoikeuksia tms.
Missä vaiheessa siitä tulee ihminen on filosofiaa/ uskon asia. Toisten mielestä jo ne sukusolut on ihmisen alku siinä missä alkiokin eikä niitä sovi heittää hukkaan esim ehkäisyn muodossa. Etkä sinä voi määrätä mitä muut saa siitä asiasta ajatella.
Laki on kuitenkin selvä.
En minä yritäkään määräillä mitä muut saa ajatella, sanoin vaan että on tieteellisesti todistettu että ihmisen elämä alkaa hedelmöittymisestä. Se on fakta. Toki ihmisillä saa kaikenlaisia uskomuksia mutta faktat ovat silti ne mitkä ratkaisevat.
Lakiin on turha vedota koska sitä voidaan muuttaa enemmistön mielen mukaan vaikka miten. Se ei ole objektiivinen eikä perustu faktoihin vaan siihen miten kansanedustajat ovat sattuneet äänestämään joten sillä ei ole mitään merkitystä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minua tässä nyt kiinnostaa, ovatko seulonnat pakollisia, vai voiko niistä kieltäytyä.
Mikäli tuleva äiti on vahvasti sitä mieltä, että synnyttää lapsen joka tapauksessa, niin miksi seulonnat yleensä tehdään, miksi hän ei vain odota, mitä tuleman pitää?
Special needs kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ajatelkaas, että down henkilötkin voivat lukea tätä palstaa. Sen mukaan miettikää tarkkaan mitä törkyä kirjoitatte.
Muuten ihan hyvä mutta eihän nuo downit osaa lukea saatika sitten pahoittaa mieltään siitä mitä tänne kirjoitellaan.
Moni osaa sekä lukea että kirjoittaa ja tietenkin jokainen osaa pahoittaa mielensä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kenelläkään ei ole oikeutta synnyttää tieten tahtoen vammaista lasta tähän maailmaan. Ajattele nyt herran tähden sitä lastakin vähän. Sille ei voi mitään jos ei ajoissa saada tietää että lapsi on vammainen, mutta jos tiedät että se ei koskaan tule pärjäämään omillaan (edes kaikkein hyvätasoisimmat Downit eivät pysty kuin tuettuun asumiseen), miten helvetin itsekästä olisi tuoda sellainen ihminen tähän maailmaan?
Tämä!
Jos lapsi ei pysty esim. ilmaisemaan itseään kunnolla, korkeintaan ynähdyksellä niin mistä tiedät kuinka tuskissaan hän on. Tähän vielä jonkun sortin ruumiillinen vamma niin lapsi makaa mykkänä sängyssä koko elämänsä. Ei se ole elämisen arvoista.
Nyt puhuttiin downeista, jotka eivät ole noin vaikeasti vammaisia.
Jos ei pysty edes pitämään itteään siistinä tai ruokailemaan,on vaikeasti vammainen
Vierailija kirjoitti:
Minua tässä nyt kiinnostaa, ovatko seulonnat pakollisia, vai voiko niistä kieltäytyä.
Mikäli tuleva äiti on vahvasti sitä mieltä, että synnyttää lapsen joka tapauksessa, niin miksi seulonnat yleensä tehdään, miksi hän ei vain odota, mitä tuleman pitää?
Seulonnat ovat vapaaehtoisia eli niistä voi tietenkin kieltäytyä. Luulen, että moni haluaa tietää etukäteen, jos jotain erityistä on odotettavissa, vaikka olisi päättänytkin pitää lapsen huolimatta down-riskistä tms. Toki se antaa aikaa sopeutua ajatukseen, ja on mielestäni täysin ymmärrettävää ja hyväksyttävää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kenelläkään ei ole oikeutta synnyttää tieten tahtoen vammaista lasta tähän maailmaan. Ajattele nyt herran tähden sitä lastakin vähän. Sille ei voi mitään jos ei ajoissa saada tietää että lapsi on vammainen, mutta jos tiedät että se ei koskaan tule pärjäämään omillaan (edes kaikkein hyvätasoisimmat Downit eivät pysty kuin tuettuun asumiseen), miten helvetin itsekästä olisi tuoda sellainen ihminen tähän maailmaan?
Tämä!
Jos lapsi ei pysty esim. ilmaisemaan itseään kunnolla, korkeintaan ynähdyksellä niin mistä tiedät kuinka tuskissaan hän on. Tähän vielä jonkun sortin ruumiillinen vamma niin lapsi makaa mykkänä sängyssä koko elämänsä. Ei se ole elämisen arvoista.
Nyt puhuttiin downeista, jotka eivät ole noin vaikeasti vammaisia.
Downeja on eri asteisia. Osa on todella vaikeasti vammaisia.
Alue: Aihe vapaa
Joskus lapsilla on niin vaikeita sydänvikoja, ettei niitä voi korjata. Kenellä tahansa lapsella voi olla. Huonoa tuuria ja surullista. Noissa korjattavissa stressaavinta varmaan on niin down vauvan kuin muidenkin kohdalla se odottaminen leikkaukseen pääsyä. Näitä tilanteita olen nähnyt. Vauvat yleensä jaksavat yllättävän hyvin odotellessa, mutta vanhemmilla on rankkaa.
T sejokatietääjotain