Urbaanilegendat suomessa
Hei,
löytyykö Suomesta paljoa noita urbaanilegendoja? Mielenkiinto heräsi luettua tämän artikkelin ja olis kiva lukea lisää
http://www.mysteerienmaailma.com/2017/03/top-3-kotimaiset-urbaanilegend…
Kommentit (25)
Joku kertoi kerran tavanneensa kauniin ja hoikan av-palstalle kirjoittavan akateemisesti kouluttautuneen naisen.
Suomessa kiertää todella paljolti samat urbaanilegendat kuin muuallakin ympäri maailmaa. Se on aika jännä.
Ihan mun kotokylällä on tie mikä on nykyään suljettu koska siellä on kummitusliftaaja. Samanlaisia teitä on ympäri maailmaa ja jopa ympäri suomen. Sitten nää kaikki kummitustalot ym., mutta niiden tarinoissa nyt saattaakin olla eroja.
Joka tapauksessa jokainen on kuullut kummin kaiman kissan tyttären tarinan päähän munineista hämähäkeistä, auton valojen vilkuttelijoista ym.
Tarina siitä käärmeestä, joka asettui täyteen mittaansa mittaillakseen, kykenisikö syömään omistajansa.
Jäätyneet aivot tuli heti mieleen, sen mainitsi joku täälläkin ihan tosissaan vähän aikaa sitten, kun kyseltiin kouluissa tapahtuneita kuolemantapauksia.
Yksi on ehkä salaperäinen liftaaja, tumma hahmo tms., joka seisoo tien varressa mutta katoaa mystisesti, kun hänen ohitseen ajetaan.
Vierailija kirjoitti:
Tarina siitä käärmeestä, joka asettui täyteen mittaansa mittaillakseen, kykenisikö syömään omistajansa.
Ja tämäkään ei ole suomalainen juttu. Kuten ei kai mikään noistakaan ap:n linkin takana olevista. Ei taida paljon olla ihan Suomesta lähtöisin olevia urbaanilegendoja olemassakaan...
Vierailija kirjoitti:
Jäätyneet aivot tuli heti mieleen, sen mainitsi joku täälläkin ihan tosissaan vähän aikaa sitten, kun kyseltiin kouluissa tapahtuneita kuolemantapauksia.
Yksi on ehkä salaperäinen liftaaja, tumma hahmo tms., joka seisoo tien varressa mutta katoaa mystisesti, kun hänen ohitseen ajetaan.
Tuo jäätyneet aivot on kyllä klassikko! 80-luvulla lapsuuteni Joensuussa tarina meni niin, että joku poika oli lähtenyt Mehtimäen uimahallista tukka märkänä ilman pipoa talvipakkaseen. Suvantosillalla häneltä oli sitten tullut yhtäkkiä suusta vihreää oksennusta ja hän oli kuollut, diagnoosina siis "jäätyneet aivot". Ymmärtääkseni urbaanilegendaan kuuluvat nimenomaan nuo paikallisuutta korostavat yksityiskohdat ja muut detaljit, tässä siis, Mehtimäen uimahalli, suvantosilta ja erikseen mainittu vihreä oksennus. Ja tarinan moraalinen opetus tietty, että kylmällä pidettävä pää suojattuna :)
Vierailija kirjoitti:
Joku kertoi kerran tavanneensa kauniin ja hoikan av-palstalle kirjoittavan akateemisesti kouluttautuneen naisen.
Onko tämä se Kilttinainen, jonka illanvietosta välillä saadaan lukea täällä? Myyttinen ja tarunhohtoinen neito, jota kaikki miehet haluaa mutta kukaan ei löydä?
Kirjota googleen japanilaiset urbaanilegendat.
Jos syö taikinaa, mahaan tulee matoja.
Eräs perhe asui hieman syrjässä metsän keskellä. Perheessä oli isokokoinen kehitysvammainen poika, joka tykkäsi olla metsässä. Eräänä päivänä poika oli löytänyt metsästä menninkäisen. Viennyt sen saunaan ja teljennyt oven, ettei se pääsisi karkaamaan.
Hän kertoi äidilleen, että tule katsomaan hän on löytänyt menninkäisen ja se on saunassa. Äiti ei uskonut. Mutta poika väittti vastaan ja käski tulla katsomaan saunaan menninkäistä. Lopulta äiti meni katsomaan. Saunasta löytyi hyvin pienikokoinen thaimaalainen mies, joka oli ollut poimimassa marjoja metsässä. Kehitysvammainen poika oli luullut sitä menninkäiseksi ja raahannut sen saunaan.
En tiedä onko tarina tosi vai sitten urbaani legenda?
Tämän tarinan sisältö hieman vaihtelee sen mukaan kenen serkun kummin kaimalle näin on muka sattunut, mutta kuullut hyvin monta kertaa tyylin kuinka joku mies juottanut vauvalleen kaljaa tms ja ajellut kännissä vauva kyydissään. Puhaltanut törkeän rattijuopumuksen lukemat ja väittänyt että mittari on rikki ja pyytänyt puhalluttamaan vauvan myös. Mies sitten tämän jälkeen päästetty jatkamaan matkaa koska poliisi uskoi laitteen olleen rikki vauvan puhaltaessa lukemat..
Purukumia ei saa niellä koska se jää tukkimaan suolista ja joku on kuollutkin tuohon suolitukokseen.
Vierailija kirjoitti:
Purukumia ei saa niellä koska se jää tukkimaan suolista ja joku on kuollutkin tuohon suolitukokseen.
No purukumin valmistukseen käytetään pitkälti synteettisiä kumeja, ei luonnonkumia.
Siksipä sitä ei oikeati kannata niellä.
Suomessa on kuulema toimiva hallitus. Pelkkä urbaani legenda tämä.
Lestadiolaisäiti synnytti ties monennen lapsensa. Tämän jälkeen lääkäri sanoi, että jos hän vielä tulee raskaaksi, hän kuolee synnytykseen. Tämä nainen kuitenkin tuli raskaaksi, ja kuoli. Tämän asian aviomiehensä kuittasi sanomalla: "Kyllä Jumala tuo minulle uuden vaimon."
Tämä on joku Järvikylän viljelijä. Jää kyllä Järvikylän salaatit ja yrtit kauppaan jatkossa.
Tuo "Isoäiti" oli ihan kamala.
80-luvulla naapurikerrostalossamme asui mies, jolla oli lemmikkikäärme. Miestä pidettiin erikoisena, ja hänestä juoruttiin naapurustossa. Yksi juoruista oli, että hänen käärmeensä oli karannut wc-pöntön kautta. Talon muut asukkaat pelkäsivät, että käärme tulee putkistoa pitkin heidän pöntöistään.
Oikeasti se käärme ei varmaan ollut karannut koskaan. Nyt kun ajattelen, niin ehkäpä hänellä ei mitään lemmikkikäärmettä edes ollut – mistä sitä tietää, vaikka sekin olisi ollut pelkkä ilkeämielinen juoru.
Blogini: https://ilouutinen.blogspot.fi/
VoiKamala:D kirjoitti:
Eräs perhe asui hieman syrjässä metsän keskellä. Perheessä oli isokokoinen kehitysvammainen poika, joka tykkäsi olla metsässä. Eräänä päivänä poika oli löytänyt metsästä menninkäisen. Viennyt sen saunaan ja teljennyt oven, ettei se pääsisi karkaamaan.
Hän kertoi äidilleen, että tule katsomaan hän on löytänyt menninkäisen ja se on saunassa. Äiti ei uskonut. Mutta poika väittti vastaan ja käski tulla katsomaan saunaan menninkäistä. Lopulta äiti meni katsomaan. Saunasta löytyi hyvin pienikokoinen thaimaalainen mies, joka oli ollut poimimassa marjoja metsässä. Kehitysvammainen poika oli luullut sitä menninkäiseksi ja raahannut sen saunaan.
En tiedä onko tarina tosi vai sitten urbaani legenda?
Urbaanilegenda. Olen kuullut vähän erilaisen version.
Mun isä kerto et sen mummo (tai isomummo tai joku semmonen en muista ihan tarkkaan) nii sen kotiseuduilla (jossain Haapaveen suunnilla vissii) oli kerrottu semmosta et yhessä tienmutkassa kummittelee kummitus nimeltä Maija (tai joku semmonen), no tämä tyyppi oli sitten kävellyt joskus illalla sillä tiellä ja nähnyt jonkin tumman hahmon pellolla ja ottanut paksun kepin käteensä ja lähtenyt kävelemään hahmoa kohti, kotiin palattuaan hän ei oikein muistanut mitä sen jälkeen oli tapahtunut.