Tein tänne joskus keväällä/kesällä aloituksen, että mulla
on alkoholiongelma ja haluan lapsen. Miten pystyn olemaan juomatta jos tulen raskaaksi. No niin siinä sitten kävi, että lopulta tulin raskaaksi. Eräänä päivänä tajusin että menkat päivän pari myöhässä ja tein testin vaikken uskonut että raskaana olisin. Posiitiivisen testin jälkeen en ole ottanut kulaustakaan alkoholia tai yhtäkään imua tupakasta. Onko tehnyt mieli? No joo, mutta ei mitään aikomusta tehdä sellaista. Voi kun tää jatkuis samana kun lapsi syntyy. Ja niin, olen äärettömän onnellinen tästä vauvasta. Meillä ei ollut ehkäisyä ainakaan vuoteen. Niin ja tuleva isäkin on vähentänyt reilusti. Ei juo, ei polta kuin tosi harvoin. Enpä olisi hänestäkään uskonut. Mulla on niin vahva tarve pitää tästä vauvasta parasta huolta. Ja kun en jotenkin uskonut raskauteen niin ei ollut motivaatiota silloin lopettaa päihteitä. Vaikka oishan sitä voinut ajatella fiksummin ja omaa terveyttä. Mutta näin tässä kuitenkin kävi.
Kommentit (7)
Tästä tuli hyvä mieli. Tsemppiä, ap.
Tuli ahdistunut mieli. Psyykkisesti heiveröisen oloisia ihmisiä.
Se ei riitä, että toivot, että sama meno jatkuu vauvan synnyttyä. Lasta ei olisi pitänyt käydä ylipäätään yrittämäänkään alkoholiriippuvaisena.
Ja isäkin on vielä alkoholisti! Itsekäs teko kaikin puolin.
Ei olla alkoholisteja. En mä nyt enää aio palata samaan kun ennen raskautta. Toivon vaan, että voisin olla ilman alkoa ja tupakkaa vaikka koko loppuelämän. Varsinkin ilman tupakkaa. Ja toki myös ilman alkoholia tai sitten voida juoda harvoin ja maltillisesti. Mutta samaan en palaa, se on varma. Itse asiassa alkoholin käyttö vähentyi jo ennen raskautta. Että jotain sain aikaiseksi jo ennen raskautta. Tätä mä kaipasin ja tarvitsin elämääni. Mä oon vahva, ihan varmasti. Kyllä tämäkin jo todistaa sen. Ja mulla on tietyt arvot kunnossa ja lapseni hyvinvointi on tärkeintä eli mikään ei mene hänen edelle. Ei todellakaan mitkään päihteet. Ap
Vierailija kirjoitti:
Ei olla alkoholisteja. En mä nyt enää aio palata samaan kun ennen raskautta. Toivon vaan, että voisin olla ilman alkoa ja tupakkaa vaikka koko loppuelämän. Varsinkin ilman tupakkaa. Ja toki myös ilman alkoholia tai sitten voida juoda harvoin ja maltillisesti. Mutta samaan en palaa, se on varma. Itse asiassa alkoholin käyttö vähentyi jo ennen raskautta. Että jotain sain aikaiseksi jo ennen raskautta. Tätä mä kaipasin ja tarvitsin elämääni. Mä oon vahva, ihan varmasti. Kyllä tämäkin jo todistaa sen. Ja mulla on tietyt arvot kunnossa ja lapseni hyvinvointi on tärkeintä eli mikään ei mene hänen edelle. Ei todellakaan mitkään päihteet. Ap
Kohtuukäyttö on todella vaikeaa ellei mahdotonta entiselle alkoholistille. Mutta temppiä Ap, toivottavasti vanhemmuus sujuu hyvin!
Kunhan tämä ei ole J.Tuk.