Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Epänaisellinen nainen. Epänainen. Semmoinen minä olen.
23.03.2017 |
Täällä aina miehet valittaa kun naiset ovat niin ronkeleita eikä kilttimies kelpaa, mutta ei meillä naisillakaan ole aina helppoa.
Minä kuvittelin joskus nuorempana, että kaltaiseni nainen olisi varsinainen unelmatyttöystävä. Olen sporttinen ja luonnonläheinen, minua ei koskaan joudu odottamaan koska lähtörutiineihini kuuluu tukan kampaaminen ja hampaiden pesu ja se on siinä. Pukeudun rennosti ja urheilullisesti, ehkä jopa vähän erähenkisesti -minkäs minä sille voin että tekniset vaatteet nyt vain ovat parhaita ja mukavimpia. Korkokenkiä en ole käyttänyt vuosiin, joten miehen ei tarvitse odottaa että sipsutan perässä -päinvastoin, moni mies on valittanut minun kävelevän liian nopeasti. En käytä rahaa enkä aikaa kampaajiin tai kosmetologeihin, pitkät suorat hiukset saa latvoista tasoitettua itsekin ja koska en meikkaa, iho pysyy hyvänä kotikostein: saunalla, kylmällä vedellä ja perusvoiteella.
En temppuile, en kehitä draamaa, en tunteile, en sisusta. Tykkään syödä tukevaa ruokaa, pihvejä ja makkaraa enkä närpi salaattia. Menen mieluummin eräretkelle kuin baariin, mieluummin tähtiä katselemaan kuin elokuviin. Mieluummin umpihankihiihtämään kuin Leville laskettelemaan ja bailaamaan.
Joten tosiaan, kuvittelin että miehet jonottaisivat oveni takana. Paskanmarjat. Minua tyhmemmät ja rumemmat pinnalliset hempukat saavat todella, todella hyviä miehiä. Voi olla, että pariskunnalla ei ole mitään yhteistä, mutta mies selvästi nauttii siitä että vaimoke laittaa itseään ja sisustaa sydämillä.
Nainen saa olla vaikka millainen pirttihirmu ja drama queen kunhan vaan on ripset ojennuksessa. Selvästi ei tarvitse olla edes nätti, kunhan on vain se mystinen ominaisuus, "naisellisuus", joka minulta selvästi puuttuu koska tykkään mullasta lyhyiden kynsieni alla huomattavasti enemmän kuin glitterkynsistä.
Nuorempana kun vielä kävin baareissa joskus miehet kyllä kiinnostuivat minusta ulkonäköni perusteella, mutta heti kun kävi ilmi millainen oikeasti olen, kiinnostus lopahti.
Ikään kuin miehet tuntisivat itsensä miehiksi vain, jos nainen on prinsessalarppia vetävä kliseinen girlygirl.
Kommentit (56)
Mua ei kyllä yhtään ihmetytä, että miehet yleensä haluaa rinnalleen naisellisen naisen. Sehän on koko homman juju.
Mutta, jos nyt nainen on vähän miehekkäämpi luonteeltaan, niin ei se silti ole peli menetetty. Yleensä miehistäkin löytyy joku vähän pehmeämpi siihen vastapariksi. Näin esimerkiksi minulla.
Enempi kuitenkin häiritsee, että kuvailemasi miehekkyytesi on niin ulkonaista, puhut vaatteista ja harrastuksista, ikäänkuin ne olisivat sinun miehekkyyttäsi. ? Ainahan voit alkaa meikkaamaan tai vaihtaa harrastuksia. Mitä kukin arvostaa sen hän hankkii.. Jos et halua olla miehelle ilo silmälle ja liverrys korvalle, niin kaipa hänkin sen huomaa. Paitsi jos on yhtä välinpitämätön luonteeltaan. Kelpaisiko sinulle sellainen kuitenkin?
Eli millainen olet luonteeltasi?
JA väkisinkin tulee mieleen haluatko edes miestä? Yksin ollessa saa elää kuitenkin itselleen ja kulkea mihin suuntaan haluaa. Mihin tarpeeseen sinulle mies tulisi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
M41v kirjoitti:
Minkä ikäinen ap on ja missä asut?
Jos katsot itseäsi alasti peilistä voitko sanoa että sen näyn perusteella pitäisi miehellä kanki koveta?
Kiinnostaisiko sinua duunarimies joka melkein asuu autotallissa,1lapsi löytyy vaikka naiset eivät ole ikinä olleet minusta kiinnostuneita ja asumiskelvoton mökki saimaanrannasta mikä pitäisi saada kuntoon.
Lisäksi olen töiden ja harrasteiden vuoksi välillä aika paljon reissussa.
Olen kolmekymppinen ja asun etelä- Suomessa. Alastomana näytän mielestäni hyvältä, vaatteet päällä en varmaan niinkään.
Mielestäni nuo listaamasi seikat eivät ole niitä jotka vaikuttavat millään merkittävällä tavalla ihmisen kiinnostavuuteen. Autotallissa asuminen on tietysti Suomen oloissa aika boheemia, jenkeissähän on ihan tyypillistä että autotallin vintille on rempattu kämppä jota vuokrataan. Mutta noilla spekseillä en mitenkään voi tietää kiinnostaisiko minua vai ei.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miksi kirjoitat noin negatiivisesti salaatin syömisestä? :D En minäkään ole ultranaisellinen, mutta naisellinen silti. Rakastan salaattia ja syön sitä usein. Vaikka olisin yksin kotona. En minkään esityksen takia siis sitä syö.
En tarkoittanut olla mitenkään ultranegatiivinen, toin vain tuon esiin siksi että tosi moni nainen tuntuu oikeasti tykkäävän salaatista ja minä syön sitä vain velvollisuudesta. Pihvi ja ratatouille on enemmän minun heiniäni.
Ja kaikkihan me olemme nähneet niitä naisia, jotka närppivät naama norsunvitulla sitä pelkkää salaattia juhlissa, kun pitää esiintyä. Ihan kuin elettäisiin jotain viktoriaanista aikaa jolloin hieno nainen söi kuin lintu...
ap
Jaa. minä en kyllä ole moista nähnyt toistaiseksi yksissäkään juhlissa. Minä ja muut (kasvissyöjä-) ystäväni ollaan kuuluisia siitä, että syömme kuin porsaat, myös juhlissa. Ei silti olla ruokkoamattomia rekkakuskeja, vaan minulla on tälläkin hetkellä (kuten aina töissä) kotelomekko, korkokengät, meikkiä ja hiukset laitettu.
Rakastan salaattia, rakastan myös pitsaa.
Naispuolinen kilttimies! Minua tyhmemmät, rumemmat ja pinnallisemmat hempukat ja glitterkynsipirttihirmudramaqueen-prinsessabimbot saavat miehen, vaikka minä itse olen näin kiva ihminen!
Jos nyt kerran olet tuollainen uniikki epänainen, miksi sitten haikailet miesystävän/seurustelun perään? Eiköhän se ole "naisellisista" piirteistä se juuri naisellisin. Joten laskeudupa "eräjorma" korokkeeltasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mutta, jos nyt nainen on vähän miehekkäämpi luonteeltaan, niin ei se silti ole peli menetetty. Yleensä miehistäkin löytyy joku vähän pehmeämpi siihen vastapariksi. Näin esimerkiksi minulla.
Enempi kuitenkin häiritsee, että kuvailemasi miehekkyytesi on niin ulkonaista, puhut vaatteista ja harrastuksista, ikäänkuin ne olisivat sinun miehekkyyttäsi. ? Ainahan voit alkaa meikkaamaan tai vaihtaa harrastuksia. Mitä kukin arvostaa sen hän hankkii.. Jos et halua olla miehelle ilo silmälle ja liverrys korvalle, niin kaipa hänkin sen huomaa. Paitsi jos on yhtä välinpitämätön luonteeltaan. Kelpaisiko sinulle sellainen kuitenkin?
Eli millainen olet luonteeltasi?
JA väkisinkin tulee mieleen haluatko edes miestä? Yksin ollessa saa elää kuitenkin itselleen ja kulkea mihin suuntaan haluaa. Mihin tarpeeseen sinulle mies tulisi?
Itse asiassa en ole missään vaiheessa sanonut olevani miehekäs. Vaan epänaisellinen, nimenomaan tavoiltani ja ulkoiselta olemukseltani. Naisellista minussa on ainoastaan se, että tykkään leipoa ja laittaa ruokaa.
Millainen olen luonteeltani? Pragmaattinen, asiakeskeinen. Toisaalta jos lukemassani kirjassa kuolee hevonen, poraan sitä puoli päivää. Pelkuri, pelkään kovia ääniä, uusia asioita ja mörköjä sängyn alla. Ehdottoman oikeudenmukainen ja rehellinen. Kovin mukava luonne minulla ei varmastikaan ole.
Haluaisin parisuhteen, koska kaipaan rakkautta ja hellyyttä ja ihan vaan seuraa. Olen aina ollut aika yksinäinen ihminen. Turvaa. Henkistä turvaa siis. Haluaisin jakaa kaikki elämän asiat jonkun kanssa.
Veikkaan, että se johtuu juuri tuosta ylimielisyydestä. "Minä olen parempi kuin muut, mitä teen tätä ja tuota, ja muut ovat ihan siis niinku tyhmiä koska tekevät eri juttuja". Jep jep. Itsekään en ole ns "naisellinen nainen" mutta silti on miehiä riittänyt. En kuitenkaan arvostele muita ihmisiä ja pidä heitä "bimboina" ulkonäön takia. Ennakko-oletukset näkyvät. Miehet eivät ole tyhmiä ja näkevät kyllä arvostelen katseesi. Jokainen tekee mistä pitää, se että että joku nauttii terveellisestä ruoasta ei tee hänestä yhtään sen huonompaa tai parempaa kuin syöpää aiheuttavaa punaista lihaa syövästä. Miehet eivät pidä kaltaisestasi kireästä ja pingoittuneesta ihmisestä, rentous ja vapaus vihasta on se juttu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta, jos nyt nainen on vähän miehekkäämpi luonteeltaan, niin ei se silti ole peli menetetty. Yleensä miehistäkin löytyy joku vähän pehmeämpi siihen vastapariksi. Näin esimerkiksi minulla.
Enempi kuitenkin häiritsee, että kuvailemasi miehekkyytesi on niin ulkonaista, puhut vaatteista ja harrastuksista, ikäänkuin ne olisivat sinun miehekkyyttäsi. ? Ainahan voit alkaa meikkaamaan tai vaihtaa harrastuksia. Mitä kukin arvostaa sen hän hankkii.. Jos et halua olla miehelle ilo silmälle ja liverrys korvalle, niin kaipa hänkin sen huomaa. Paitsi jos on yhtä välinpitämätön luonteeltaan. Kelpaisiko sinulle sellainen kuitenkin?
Eli millainen olet luonteeltasi?
JA väkisinkin tulee mieleen haluatko edes miestä? Yksin ollessa saa elää kuitenkin itselleen ja kulkea mihin suuntaan haluaa. Mihin tarpeeseen sinulle mies tulisi?
Itse asiassa en ole missään vaiheessa sanonut olevani miehekäs. Vaan epänaisellinen, nimenomaan tavoiltani ja ulkoiselta olemukseltani. Naisellista minussa on ainoastaan se, että tykkään leipoa ja laittaa ruokaa.
Millainen olen luonteeltani? Pragmaattinen, asiakeskeinen. Toisaalta jos lukemassani kirjassa kuolee hevonen, poraan sitä puoli päivää. Pelkuri, pelkään kovia ääniä, uusia asioita ja mörköjä sängyn alla. Ehdottoman oikeudenmukainen ja rehellinen. Kovin mukava luonne minulla ei varmastikaan ole.
Haluaisin parisuhteen, koska kaipaan rakkautta ja hellyyttä ja ihan vaan seuraa. Olen aina ollut aika yksinäinen ihminen. Turvaa. Henkistä turvaa siis. Haluaisin jakaa kaikki elämän asiat jonkun kanssa.
Niin. Olisikohan tuo nyt sitten se suurin syy?
Ap, tunnut unohtaneen miksi miehet hakeutuvat naisten seuraan. Seksin vuoksi. Siksi naisen pitää olla seksikäs. Oletko sinä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sinähän olet ap. ihanteellinen kuvauksesi perusteella. Veikkaan että sussa on jokin muu vika mitä et tuossa hahmota. Ehkä persoonassa, ehkä ulkonäössä? Ehkä olet vaikeasti lähestyttävä tai jotain?
Vierailija kirjoitti:
Ap, tunnut unohtaneen miksi miehet hakeutuvat naisten seuraan. Seksin vuoksi. Siksi naisen pitää olla seksikäs. Oletko sinä?
Luultavasti en, ainakaan sillä tavalla mitä todennäköisesti tarkoitat. Mutta eivät monet parisuhteessa olevatkaan naiset ole.
Eikä läheskään kaikilla pariutuneilla naisillakaan tunnu olevan mitenkään erityisen mukava luonne. Päinvastoin, miehet on mitä hirveimpien nalkuttajien ja dramaqueenien kanssa. Minä en ole mukava, mutta minulla on "helppo" luonne: minulle on aivan yksi lysti kuka vie roskapussin ja onko se vessanpytyn kansi missä asennossa.
ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kyllä ap:lla on mielestäni pointti.
Mä en ole koskaan tuntenut itseäni naiselliseksi. En edes tiedä, miltä se tuntuu. Olin ikisinkku nelikymppiseksi asti. Sitten päätin yrittää muuttua ns naiselliseksi. Muutin tyyliä ja käytöstä sellaiseksi vähän tyhmemmäksi ja miehiä ihailevaksi. Olen akateeminen ja pärjään hyvin omillani, mutta lopetin tuomasta sitä esiin missään. Meikkiä ja pitkät hiukset auki ja korkokenkää ja hametta. Pam. Sain heti miehen.
Eli kyllä se niin on, että moni mies haluaa stereotyyppisen naisellisen naisen.
Tämä oli varmaan se ratkaiseva teko, ei nuo muut.
Ihan kilttimiestä vastaava!
Ennakkokäsitykseni vahvistuu ja luonneanalyysi tämän perusteella on= melankolisflegmaattinen luonne.
Melankoliset miehet ja naiset jäävät usein yksin, koska odotukset vastapuolen suhteen ovat niin korkeita ja melankolinen silmä on varsinainen virhetutka.
Väität kuitenkin, että ongelma on nimenomaan vastapuolessa. (Mikä on suurin syy siihen, että vika ei ole lähtökohtaisesti luonteen pysyvissä ominaisuuksissa, koska ne normaali-ihmisellä ovatkin neutraaleja. Vika on todennäköisemmin jossain asenteissasi).
Flegmaatikot taas ovat niin superjärkeviä, että laiskottaisi ajatuskin tehdä mitään asian eteen, joten tässäkin on se sudenkuoppa jäädä yksin.
Yleensä ihmisessä on vahvemmin parin luonnetyypin ominaisuuksia.
Melankoliaa sinussa olisi silloin tuo syvällisyys ja ylpeyteen taipuvaisuus ja flegmaattisuutta järkevyys.
Tuo on hyvä ajatus, että haluaa jakaa jonkun kanssa kaiken. Pidä se.
Luulen, että sinunkin ois parasta hakea sitä miestä vähän laajemmin kuin sopivien harrastusten ja ideologioiden taholta. Ne on nimittäin kovin muuttuvaisia. Luonteet ei muutu niin paljon, että katsele vaan kaikista yhteiskuntaluokista ja kaupungilla ihan yleisesti sillä silmällä.
Laittautumista suosittelen silti jonkin verran, se on vähän ennakointia siihen, että alkaa suakin kiinnostaa mitä toinen ajattelee. Minä olen ollut meikkaamatta kanssa jo 10 vuotta, mutta välillä meikkaan vain siksi, koska mies tykkää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
M41v kirjoitti:
Minkä ikäinen ap on ja missä asut?
Jos katsot itseäsi alasti peilistä voitko sanoa että sen näyn perusteella pitäisi miehellä kanki koveta?
Kiinnostaisiko sinua duunarimies joka melkein asuu autotallissa,1lapsi löytyy vaikka naiset eivät ole ikinä olleet minusta kiinnostuneita ja asumiskelvoton mökki saimaanrannasta mikä pitäisi saada kuntoon.
Lisäksi olen töiden ja harrasteiden vuoksi välillä aika paljon reissussa.Olen kolmekymppinen ja asun etelä- Suomessa. Alastomana näytän mielestäni hyvältä, vaatteet päällä en varmaan niinkään.
Mielestäni nuo listaamasi seikat eivät ole niitä jotka vaikuttavat millään merkittävällä tavalla ihmisen kiinnostavuuteen. Autotallissa asuminen on tietysti Suomen oloissa aika boheemia, jenkeissähän on ihan tyypillistä että autotallin vintille on rempattu kämppä jota vuokrataan. Mutta noilla spekseillä en mitenkään voi tietää kiinnostaisiko minua vai ei.
On mulla ihan ok-talo,mutta autotallissa vietän paljon aikaa harrastuksien ja iltabisnesten parissa.
Tarkoitin että annatko myös miehen tehdä omia hommia vai meneekö sun omat hommat kaiken edelle ja jyräätkö kaikkien muiden yli mielipiteinesi mitkä ovat ainoat oikeat?
Mikä kaupunki?
Lähdetkö viikonloppuna ajamaan höyryjunalla?
Vierailija kirjoitti:
mutta välillä meikkaan vain siksi, koska mies tykkää.
Ja miksi en tekisi niin, kun olen kerran toisen ihmisen silmien ilo hänen ohi kiitävässä elämässään.
Täytyy kuitenkin myöntää, etten itse ymmärtänyt kaunistautumis-asiaa, ennen kuin opin tuntemaan hänet tarpeeksi hyvin ja ymmärsin mikä merkitys sillä on ja saattoi hän joutua sitä vielä vähän rautalangastakin vääntämään. Yleensä naisilta tulee tämä kaunistautumishalu ihan luonnostaan.
Sitä olen itsekin ihmetellyt, että miten niillä pahimmilla draamailijoilla ja prinsessoilla riittää miehiä, vaikka miehet aina dissaavat kyseisiä ominaisuuksia. Kai tämä on se jännänais-ilmiö. Parhaat ja kestävimmät suhteet sentään vaikuttaisi olevan niillä, joilla on tasaisempi luonne. Kun vain onnistuvat suhteen saamaan.
Vierailija kirjoitti:
Melankoliaa sinussa olisi silloin tuo syvällisyys ja ylpeyteen taipuvaisuus ja flegmaattisuutta järkevyys.
Melankolis-flegmaattinen kyllä kuulostaa tosi paljon minulta. Ihana ilmaus. :)
Olen tosi helpottunut jos vika ei kerran ole siinä että olen epänaisellinen vaan että se on vain ollut virhetulkintaani. Luonnevikaisille nyt aina näyttää löytyvän ottajia. :)
M41v kirjoitti:
On mulla ihan ok-talo,mutta autotallissa vietän paljon aikaa harrastuksien ja iltabisnesten parissa.
Tarkoitin että annatko myös miehen tehdä omia hommia vai meneekö sun omat hommat kaiken edelle ja jyräätkö kaikkien muiden yli mielipiteinesi mitkä ovat ainoat oikeat?
Mikä kaupunki?
Lähdetkö viikonloppuna ajamaan höyryjunalla?
Ajattelin että oikeasti asut jossain autotallia vastaavassa kopissa. :) Viihdyn erittäin hyvin itsekseni, joten minusta on pikemminkin suotavaa että miehellä on omat juttunsa.
Toivottavasti et loukkaannu, kun en kerro kaupunkia enkä lähde ajelemaan höyryjunalla. Tämä on kumminkin av-palsta enkä mistään voi tietää oletko edes mies. Viesteistäsi tuli minulle kuitenkin hyvä mieli, kiitos tosi paljon siitä.
38 ja 39 oli siis ap. En näytä millään muistavan laittaa minkäänlaista allekirjoitusta viesteihin.
-ap-
Alue: Aihe vapaa
Kyllä ap:lla on mielestäni pointti.
Mä en ole koskaan tuntenut itseäni naiselliseksi. En edes tiedä, miltä se tuntuu. Olin ikisinkku nelikymppiseksi asti. Sitten päätin yrittää muuttua ns naiselliseksi. Muutin tyyliä ja käytöstä sellaiseksi vähän tyhmemmäksi ja miehiä ihailevaksi. Olen akateeminen ja pärjään hyvin omillani, mutta lopetin tuomasta sitä esiin missään. Meikkiä ja pitkät hiukset auki ja korkokenkää ja hametta. Pam. Sain heti miehen.
Eli kyllä se niin on, että moni mies haluaa stereotyyppisen naisellisen naisen.