Sain tietää että olen pitkän lapsettomuuden jälkeen vihdoin raskaana :)

Pitkä lapsettomuus takana meilläkin, mutta ei toistaiseksi onnistusta.

Tiedän tunteen; 7 vuoden yrityksen ja itkujen kautta onnistuimme. Nyt lapsi kohta 4v.

Varmasti tosi ihanaa kun vihdoinkin tärppää! =)

äläkä pilaa raskausaikaasi pelkäämällä keskenmenoa tai vastaavaa,vaan iloitse jokaisesta päivästä! kyllä kaikki varmasti hyvin menee,senhän todistaa jo se että olet vihdoin raskaana pitkän lapsettomuuden jälkeen. kyllä tämä lapsi on teille tarkoitettu!

meillä kaksi lasta ivf-hoidoilla.

Meillä vuosi yritystä kohta takana ja hoitoihin menossa.

Plussasin itse helmikuussa kolmen vuoden lapsettomuuden jälkeen. Olen onnellinen, mutta aika pelokas myös. Onnea matkaan, hyvin se menee !

Tutkimukset ja hoidot aloitettu vuonna 2001, joten pitkä on meilläkin yritys. Keskenmenon pelko on koko ajan mielessä, vaikka olen nähnyt jo sydämen sykkivän ja pahoinvointia on kestänyt jo parisen kuukautta. En ikinä voinut kuvitella, että se pahoinvointi on tällaista. Etoo lähes koko ajan, oksentanut en ole kertaakaan. Olo on heikko, eikä jaksa oikein mitään välillä tehdä. Tämä kotona makaaminen alkaa jo vähän ahdistaa...



Tsemppiä sinulle ja onnellista odotusaikaa!!! Toivon, että nämä meidän vauvan alut jaksavat kasvaa mahassa riittävän kauan ja syntyä elävinä. :)

Meillä on myöskin takana pitkähkö lapsettomuushistoria hoitoineen. Olimme hoito- ja mietintätauolla, kun tärppäsi luomuna ja nyt on menossa rv 39.

Toivon uskoa ja voimaa teille vielä yrittäville. Tiedän hyvin miltä tuntuu kun on jo hylännyt toivonsa ja mieltä kalvaa hysteerinen pelko lapsettomaksi jäämisestä.



Ei tätä meinaa uskoa. Hassua kun minua onnitellaan raskaudesta.



ap :)

Ihan itkettää=)

Mun lapseton kaverini ei ole pitänyt minkäänlaista yhteyttä muhun ja se loukkaa! Toisaalta, en voi sinua syyllistää tuttuni moukkamaisuudesta...

Tuo on kinkkinen ikuisuuskysymys. Minä olen pitänyt yhteyttä perheellisiin ystäviin ja alkanut kummiksikin lapsettomuuden aikana vaikka lasten synttärit ovat yleensä painajaista ainoalle lapsettomalle parille. Tässä me lapsettomuudesta kärsineet ja te jotka ette ole sitä kokeneet, tuskin koskaan pääsemme täysin samalle ymmärryksen tasolle. Oletko itse ottanut yhteyttä ystävääsi ja tarjoutunut kuuntelemaan syyllistämättä, oletko yrittänyt ymmärtää? Tiedän, että lapsetonta on todella vaikea ymmärtää. Sen tuskan kanssa kun ei aina itsekään itseään ymmärrä.



ap - joka edelleen kiittelee teitä onnitteluista

Tein myös tänään testin ja näyttäisi todellinen luomuylläri olevan tulossa.

Meillä ennestään 2 icsi-lapsukaista.

Koita nauttia raskaudesta. Ainakin joka toinen päivä. Km pelko on tosiaan jotain ihan järkyttävää. Kauan kun on yrittänyt, niin kai sitä on entistä säikympi.

Me myös yritettiin pitkään, lopulta syntyi poika IVFllä. Nyt toista toivotaan, vaan ei tärppää vaikka hoidoissa ollaan taas.

Itsellä ensimmäinen lapsi tuli suht helposti ja toinen vasta 3 vuoden itkujen ja pettymysten kautta. Ja nää viimeset tuli liki 4 vuoden sekundaarisen lapsettumuuden jälkeen hoitojen avulla.



Toivottavasti sinulle ei käy niinkuin monille meistä, että lapsettomuus on jättää ikuisen arven. Vielä 4 lapsen jälkeenkin koen olevani " lapseton" ja käyn lukemassa lapsettomuus palstaa...kun edelleen koen sinne kuuluvani. Jännä juttu vaan ei hauska.

miten voisin parhaiten tukea lapsettomuudesta kärsivää ystävääni? Meille on lapsia tullut sanoisinko helposti toivotut kolme rakasta kullannuppua. Aluksi tuo ystäväni oli innolla mukana ja alkoi esikoiselle kummiksi. Pikkuhiljaa hänelläkin vauvakuume nousi ja alkoivat miehensä kanssa yrittämään. No ei kuulunut ja pian on jo eka ivf.



Haluaisin olla hänelle hyvä ystävä edelleen, mutta miten? Yhdessä ollessamme keskityn nykyään vaan siihen, etten puhuisi lapsista tms. Tapaamisemme ovat harventuneet, ja ymmärrän täysin syynkin, ettei hän halua meidän lapsiperhetohinassa kyläillä.



AP:lle tietysti suuret onnittelut! :-)

Yritimme aikoinaan vauvaa yli kolme vuotta ja hormonien avulla saimme lapsen, toista raskauttakin yritimme jälleen 3 vuotta ja pistoksien/hormonien avulla saimme kaksoset! Lapsettomuus ainakin minulle oli todella surullista ja katkeraakin aikaa, kun tuntui, että " kaikki" muut vaan tekevät lapsia.

t: Lapsistaan onnellinen

Kysele suoraan, ahdistaako häntä lapsista puhuminen. Minua ei ainakaan ole ahdistanut läheskään aina. Keskustelkaa " pelisäännöt" miltä tuntuu mistäkin jutteleminen. On sinulla oikeus puhua sinulle tärkeistä asioista kuten ystävälläsikin hänen asioistaan.



Älä jakele mitään neuvoja vaan kuuntele.



ap

Paljon onnea AP:lle ihanasta uutisesta :)