Kannattaako 55-vuotiaana vielä laihduttaa, kun kyse ei ole suuresta ylipainosta eikä terveysongelmista?

Unohda paino ja keskity vaan liikkumiseen, hyvään oloon ja järkevään syömiseen.

Ei nyt ehkä laihduttaa kannata, mutta ruokavalion viilaamista voisi ajatella.

Jotain pientä voisi höylätä, koska muuten sen pieni ylipaino lisääntyy iän myötä. Ei ehkä kannata varsinaisesti laihduttaa, syö vaikka vähemmän sokeria esimerkiksi puolita  päiväkahvipulla, jos sellaista harrastat.

Ruokavalio on kohdillaan. Ehkä turhan paljon alkoholia eli pari pulloa viiniä menee kyllä viikossa. 

Lähinnä hain ulkonäkökokemuksia tämän ikäisten laihduttamisesta. Onko mielestänne kymmenen kilon painonpudotus kohentanut ihmisen olemusta?

Oma kokemus tuttavapiiristä, koirapolulta, työhteisöstä, sukulaisista ym. on pelottava. Yleensä naama menee ryppyyn kuin nyrkissä puristettu kreppipaperi ja kropalla kai ei ole juuri mitään väliä tässä iässä. 

Samaa ikää ja kokoa olen. En missään tapauksessa haluaisi painoa vähentää. Minulla olisi kyllä tarvetta lisätä liikkumista ja se muuttaisi lihas-rasva-suhdetta. Vatsassa liikaa rasvaa, muilta osin mielestäni hoikka. Olen siis mallia omena.

Terv. Sohvaomena

Olen samassa tilanteessa kuin sinä, ap. Ikää on 52v. ja ylipainoa vähän (samassa suhteessa pituuteen kuin sinullakin). Liikun ja kuntoilen 4 kertaa viikossa, syön terveellisesti ja alkoholia käytän kohtuudella. Näytän kai vähän ikäistäni nuoremmalta. Mietin kannattaako minun laihduttaa, kun sitten olen ryppyisemmän näköinen.

Vierailija kirjoitti:

Ruokavalio on kohdillaan. Ehkä turhan paljon alkoholia eli pari pulloa viiniä menee kyllä viikossa. 

Lähinnä hain ulkonäkökokemuksia tämän ikäisten laihduttamisesta. Onko mielestänne kymmenen kilon painonpudotus kohentanut ihmisen olemusta?

Oma kokemus tuttavapiiristä, koirapolulta, työhteisöstä, sukulaisista ym. on pelottava. Yleensä naama menee ryppyyn kuin nyrkissä puristettu kreppipaperi ja kropalla kai ei ole juuri mitään väliä tässä iässä. 

Vaikka susta tuntuu, että syömiset on kunnossa, niin jostainhan ne ylimääräiset kilot on tulleet. Jos haluaa, että ei enempää liho, niin syömisistä se muutos on tehtävä. Enkä tarkoita, että söisit epäterveellisesti tai liikaa, vaan ravinnon koostumuksessa voisi olla muutoksen aihetta.

Miksi ihmeessä keski-iässä ei voisi laihduttaa tai hieman ylipainoa olisi parempi kuin normaali paino tai hoikkana oleminen? Kyllä ne rypyt ja ikä näkyy joka tapauksessa, vaikka ylipainoa olisikin.

Minä olen juuri täyttänyt 50, olen 162 cm pitkä ja painan noin 54 kiloa. Olen siihen painoon ja kroppaani muutenkin oikein tyytyväinen, enkä aio lihottaa itseäni tulevinakaan vuosina. Mutta kukin tavallaan, tärkeintä kai on viihtyä omassa kropassaan.

Ei samassa mittaluokassa aloittajaan nähden, mutta yksi yli 50-vuotias työkaveri laihdutti 30 kg. 

Oli kyllä pirteämmän oloinen, mutta kyllä on sanottava, että kymmenen vuotta tuli lisää naamaan. 

Että tämän perusteella en kannustaisi. Riippuu tietysti ihan, mitä asettaa etusijalle. Kyllä olo voi hyvinkin kohentua ja keventyä. Mutta kauniimmaksi ei kyllä muutu. 

Ja sinullahan ei ole mitään ylipaino edes. 

Vierailija kirjoitti:

Ruokavalio on kohdillaan. Ehkä turhan paljon alkoholia eli pari pulloa viiniä menee kyllä viikossa. 

Lähinnä hain ulkonäkökokemuksia tämän ikäisten laihduttamisesta. Onko mielestänne kymmenen kilon painonpudotus kohentanut ihmisen olemusta?

Oma kokemus tuttavapiiristä, koirapolulta, työhteisöstä, sukulaisista ym. on pelottava. Yleensä naama menee ryppyyn kuin nyrkissä puristettu kreppipaperi ja kropalla kai ei ole juuri mitään väliä tässä iässä. 

Jos nyt lopettaisit sen ryyppäämisen ensin. 

Raju laihduttaminen näkyy kasvoissa. Itse laihdutin parikymppisenä ja jo silloin naamani alkoi roikkua painon putoamisen seurauksena. Tosin söin tosi vähän, eikä ravinnossa ollut tarpeeksi esim. proteiineja. Se varmasti osaltaan vaikutti huonoon tulokseen kasvojen suhteen. Nuoruudessa oli se hyvä puoli, että ulkonäkö korjaantui itsestään jonkun ajan kuluessa. 

Mutta tuntuisi ettei muutaman kilon laihduttaminen vaikuta tuolla tavalla missään iässä. Tosin kokemuksia minulla ei ole. 

Ainahan voi ottaa hiukan botoxia kasvoihin, jos mahdolliset rypyt harmittavat. 

Tärkeämpää vanhuutta varten on kuitenkin olla vahva ja notkea.

Minä olen yrittänyt laihduttaa, mutta olen todennut sen mahdottomaksi. Vaikka miten vähennän syömistä, karppaan, liikun, seison päälläni, niin kilot ei tässä iässä enää tipu. Vaihdevuodet tukevasti päällä ja hormonikorvaushoito. Olen tyytynyt kohtalooni ja yritän vain elää mahdollisimman terveellisesti.

Vierailija kirjoitti:

Minä olen yrittänyt laihduttaa, mutta olen todennut sen mahdottomaksi. Vaikka miten vähennän syömistä, karppaan, liikun, seison päälläni, niin kilot ei tässä iässä enää tipu. Vaihdevuodet tukevasti päällä ja hormonikorvaushoito. Olen tyytynyt kohtalooni ja yritän vain elää mahdollisimman terveellisesti.

Olet siis kokeillut montaa keinoa? Mitään niistä et varmaankaan tarpeeksi kauan tai siten kuin on tarkoitus. Oletko hätähousu?

Ymmärrän kyllä huolesi kalkkunakaulasta ja muusta, näitä on nähty paljon. Jos jaluat laihduttaa, niin parasta lienee tehdä se hitaasti, tyyliin 10 kg / 10 kk, ja toivoa parasta. Tosin oman kokemukseni mukaan tuossa iässä alkavat olla kalkkunakaulaisia ja naamasta kurttuisempia (verrattuna pulleampiin ikätovereihin) myös ne, jotka ovat koko ikänsä olleet hoikkia, vaikka laihdutus varmasti vielä voimakkaammin vaikuttaa. Voi siis olla, että entinen painosi saisi naamasi näyttämään huonommalta kuin nykytilanteessa, vaikka olisit pysytellyt siinä koko ajan. Kokeile ensin laihdutella hissukseen vaikkapa 5 kiloa, ja arvioi sitten naamastasi, kannattaako jatkaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ruokavalio on kohdillaan. Ehkä turhan paljon alkoholia eli pari pulloa viiniä menee kyllä viikossa. 

Lähinnä hain ulkonäkökokemuksia tämän ikäisten laihduttamisesta. Onko mielestänne kymmenen kilon painonpudotus kohentanut ihmisen olemusta?

Oma kokemus tuttavapiiristä, koirapolulta, työhteisöstä, sukulaisista ym. on pelottava. Yleensä naama menee ryppyyn kuin nyrkissä puristettu kreppipaperi ja kropalla kai ei ole juuri mitään väliä tässä iässä. 

Jos nyt lopettaisit sen ryyppäämisen ensin. 

Olet täysin oikeassa! 

On vain niin tottunut siihen pariin lasilliseen illalla. Lapset jo aikuisia ja omillaan kuka missäkin ulkomailla. 

Eli tietynlaista elämän tyhjyyttä paikkaa alkoholilla. Määrät ovat sinänsä pienet, mutta kyllä tuosta aina pari sataa kilokaloria kerryttää vuorokaudessa. 

-ap

Vierailija kirjoitti:

Minä olen yrittänyt laihduttaa, mutta olen todennut sen mahdottomaksi. Vaikka miten vähennän syömistä, karppaan, liikun, seison päälläni, niin kilot ei tässä iässä enää tipu. Vaihdevuodet tukevasti päällä ja hormonikorvaushoito. Olen tyytynyt kohtalooni ja yritän vain elää mahdollisimman terveellisesti.

Ei kannata tyytyä! Ylipäätään mihinkään elämässä. Pidä 2-4 viikkoa tarkasti kirjaa kaikesta mitä laitat suuhun ja miten liikut. Sitten otat yhteyttä ravintoasiantuntijaan (tai yksityiseen lääkäriin) ja alatte selvittää yhdessä mistä vaikeudet johtuvat. Ikä ehkä hidastaa painonpudotusta, mutta ei tee siitä mahdotonta. 

Aloittaja ei ole lainkaan ylipainoinen, ja tuossa iässä hormonitoiminta hyötyy siitä, että elimistössä on rasvaa. Lisäksi laihduttamisessa on riski, että luun tiheys kärsii, ja ravintoaineita saa liian vähän.

Joten ihan sama miltä näyttää, liikuntaa lisää jos terveys huolettaa, mutta paino on hyvä.

Miksi ei muka saisi laihduttaa vaikka satavuotiaana, jos se omasta mielestä on hyväksi. Ei kai se mikään kannattamiskysymys ole.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ruokavalio on kohdillaan. Ehkä turhan paljon alkoholia eli pari pulloa viiniä menee kyllä viikossa. 

Lähinnä hain ulkonäkökokemuksia tämän ikäisten laihduttamisesta. Onko mielestänne kymmenen kilon painonpudotus kohentanut ihmisen olemusta?

Oma kokemus tuttavapiiristä, koirapolulta, työhteisöstä, sukulaisista ym. on pelottava. Yleensä naama menee ryppyyn kuin nyrkissä puristettu kreppipaperi ja kropalla kai ei ole juuri mitään väliä tässä iässä. 

Vaikka susta tuntuu, että syömiset on kunnossa, niin jostainhan ne ylimääräiset kilot on tulleet. Jos haluaa, että ei enempää liho, niin syömisistä se muutos on tehtävä. Enkä tarkoita, että söisit epäterveellisesti tai liikaa, vaan ravinnon koostumuksessa voisi olla muutoksen aihetta.

Viiteen vuoteen ei ole tullut uusia kiloja, joten aloitus oli harhaanjohtava. Mutta siis näin kymmenen vuoden aikajänteellä lopputulema on tämä kymmenen kiloa. Ja sehän ei maailmaa mullista. Sitä tosiaan pohdiskelin, että kannattaako tässä iässä edes ruveta sitä pois ottamaan. 

En siis liho koko ajan, vaan paino on tasaantunut tähän vähän alle seitsemäänkymppiin.