Vapaaehtoisesti lapseton, miksi ihmeessä?

Vierailija kirjoitti:

Kyllä minä perheenäitinä voin myös tehdä mitä haluan ja teenkin. Olen matkustellut, harrastanut ja jopa pelannut sitä pleikkaa yms. Ei ole tarvinnut luopua YHTÄÄN MISTÄÄN. Lapsia hankin itsekkäistä syistä. Niin juuri. Halusin lapsia koska se on tietyllä tavalla arvostettua, lapsista saa onnellisuutta ja saa vanhuudessa hoivaajia. Kuvottaa tämä vastakkainasettelu, että perheelliset joutuvat luopumaan asioista ja elämään pallo jalassa lopun ikäänsä. Paljon suurempaa luopumista on nykyään se että luopuu niistä lapsista.

T. 3 xäiti

No, jos minä ryhtyisin "perheelliseksi" (myös kahden aikuisen perhe on oikea perhe), joutuisin luopumaan aika helvetin monista ja tärkeistä asioista, joten siksi minulla ei ole lapsia. Jos sinulla ei ollut lapsettomana mitään, mistä olisit joutunut luopumaan, hieno homma, mutta ei tämä keskustelu koskenutkaan teitä vanhempia. :)

Vierailija kirjoitti:

En halua aiheuttaa riitaa vaan haluan vaan kysyä vilpittömästi miksi et halua lapsia. Kun minä olen tehnyt lapset enkä ole nähnyt elämälleni muuta suuntaa. En tiedä mitä tekisin jos ei olisi lapsia. En keksi muuta tekemistä. Joten mikä on saanut sinut valitsemaan toisin?

Minäkään en halua aiheuttaa riitaa, vaan haluan ihan vain vilpittömästi kysyä, että miksi olet halunnut lapsia. Kun itse siis en ole elämässäni nähnyt muuta suuntaa kuin olla tekemättä lapsia. En tiedä, mitä tekisin ja miten eläisin, jos elämässäni olisi lapsia. En vain mitenkään voi käsittää elämää lasten kanssa. Joten mikä kumma on saanut sinut valitsemaan toisin kuin minä? En nimittäin voi mitenkään ymmärtää, että joku toinen haluaisi jotakin muunlaista elämää kuin minä. Ihan siis tällä tavalla vilpittömästi vain tiedustelen... Voitko selittää, miksi valitset toisin kuin minä? Miksi et tee täysin samalla tavalla kuin minä? Voitko kertoa, mikä sinussa on vialla kun et halua samanlaista elämää kuin minä, eli sitä ainutta oikeaa elämänsuuntaa, mikä vaan voi olla oikea.

Vierailija kirjoitti:

Koen ihan aidosti olevani liian älykäs hankkimaan lapsia. Näen niin helposti sellaisen normaalin jargonin ja sosiaalisen paineen lävitse, etten ole kuullut ainuttakaan aidosti vakuuttavaa syytä, joka puoltaisi vanhemmuutta. Ymmärrän kyllä, että muun elämänsisällön puutteessa ihminen kyllä helposti päätyy valitsemaan sen vakiovaihtoehdon, jota kulttuurimme ja yhteiskuntamme vahvimmin tukee.

Erikoinen kommentti, ottaen huomioon että lisääntyminen on ainut eliön tarkoitus olla ylipäätään olemassa. Lisääntyminen ei missään tapauksessa ole kulttuurin tai yhteiskunnan tuote, lisääntymättömyys on. Evoluution perusteellahan älykkäiden tulisi lisääntyä eniten. Kiinnostaisi tietää että mikä on sinun älykäs perustelusi sille että et jakaisi hyviä geenejäsi tulevaisuuteen?

Onneks se kommentti, jossa joku sairas vela unelmoi lasten joutuvan pahoinpidellyksi poistettiin...

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Haluan olla rauhassa ja olla vapaa. Lapset ovat rasittavia, kuvottavia...äityys olisi maailmanloppu. Onneksi ei tarvitse :)

Olen kyllä järkyttynyt millainen porukka tätä maailmaa asuttaa...

No mitä se sua liikuttaa jos joku ei tykkää lapsista? :D välillä kyllä hirvittää omat ajatukset, joskus haaveilen ärsyttävien lasten jäävän auton alle. Se on ihan hyvä etten halua lapsia, eikö?

Jep, kannattaisi varmasti mennä psykiatrin puheille.

Miksi pitäisi? Ei mun mielipide maailmaa kaada. En vaan tykkää lapsista, that's it.

Ja täällä saa peukkuja joku joka kertoo haaveilevansa lasten jäävän auton alle! Varokaa ettette yllytä vielä jotain toimimaan kun kerrotte tykkäävänne ajatuksesta... Sitä ei tiedä miten sairasta porukkaa tänne kirjoittelee.

Kumpi tekee todennäköisemmin väkivaltaa lasta kohtaan: vanhempi vai lapseton?

Aivan.

Ajaa autolla päälle? Kyllä uskoisin että ennemmin lapseton, joka puhuu haaveilevansa sellaisesta, kuin vanhempi joka sanoo lapsensa olevan hänelle rakkainta maailmassa. Oksettavaa että ihmiset vielä antavat yläpeukkuja sellaiselle... Sairas paikka tämä koko vauva-palsta, saisi kyllä moderaattorit poistaa tuollaisia kirjoittavat ja tykkäävät.

Älyllisesti melko vajaata toimintaa tuomita koko palsta yhden kommentin perusteella. Vielä mielenkiintoisemmaksi asian tekee, että kuitenkin sinäkin tällä palstalla hengaat. Viehättääkö sairaat mielipiteet? Saatko niiden kauhistelusta paremmuuden tunnetta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Naurettavaa muuten lukea noita lisääntyjien harhaisia "kyllä minäkin voin elää kuin lapseton" -kommentteja, kun tosiasia on se, että jos joku lapsia hankkinut eläisi minun elämääni, häneltä otettaisiin lapset huostaan alle viikossa.

Jep, ja tuossa ylempänä joku väitti tehneensä kaikkea samaa lastensa kanssa. Varmaan on joo esim. lähtenyt 4kk komennukselle tsunamialueelle lapset mukanaan... Ihan normaalia toimintaa hei!

Pointti ainakin minulla on, että voin elää lapsen kanssa juuri sellaista elämää kuin HALUAN. Ei en voi lähteä tsunami alueelle, mutta en lähtisi ilman lastakaan. Ei en voi lähteä vuosiksi ulkomaille reissaamaan, tein sen jo ennen lasta, en lähtisi enää uudestaan. Ei en voi alkaa ryypätä extenpore, en käytä ollenkaan alkoholia, tuskin se muuttuisi jos ei lasta olisi? Eli en kyllä näe miten lapsi erityisesti rajoittaa elämääni?

Jokainen lapseen käytetty euro ja minuutti on pois jostakin muusta. Toki jos elämässä ei ole mitään sen kummempaa sisältöä, jonka tielle tuo tulisi, niin ei se sitten varmaan tunnukaan menetykseltä, ja hyvä niin. Oma elämäntapani ei vain olisi mitenkään mahdollinen edes yhden lapsen vanhempana.

Mikään harrastus tai työ ei minua kiinnosta ollenkaan niin paljon kuin lapsi. Minusta on ihanaa pistää rahaa häneen, ostaa vaatteita, harrastusvälineitä, viedä huvipuistoon.. Se on juuri se asia mitä haluan tehdä. Silti kuulen näitä kommentteja "et voi tehdä mitä oikeasti haluat tehdä." mitäköhän se sitten on mitä oikeasti muka haluan tehdä?

Miksi luulet, että täällä keskustellaan sinusta. Ei sinun mammailuelämäntapasi kiinnosta ketään, eikä sinulla pitäisi olla edes mitään asiaa ketjuun, joka on osoitettu vapaaehtoisesti lapsettomille.

Joillakin vanhemmilla on ihmeellinen taito kääntää kaikki keskustelunaiheet joko heidän lapseensa tai heidän vanhemmuuteensa.

Ahaa vauva.fi keskustelupalstalla ei saa keskustella eikä ainakaan lapsista :D harmi jos minun onneni ja oikeat elämänvalintani saivat sinut noin katkeroitumaan, yritä päästä yli siitä, mielestäni kirjoitin ihan asiallisesti.

Sinä myös siinä, älyllisesti epärehellinen keskustelija. Sinä tulet kommentoimaan ketjuun, joka ei ole sinulle ja sinun elämänvalinnoillesi suunnattu, ja kun tästä huomautetaan, yleistät huomautuksen koskemaan KOKO PALSTAA. Häpeäisit edes.

Lapsettomuuteni syyt:

1 - Maapallon ylikansoitus

2 - Maailma on aika helvetin kylmä ja julma paikka

3 - "Kaveria ei jätetä" Tämä jos mikä on vuosituhannen klisee. Ihminen ajattelee vain ja ainoastaan loppupeleissä itseään. Itsekkyys. Olen useasti auttanut ystäviäni jne, mutta koskaan en ole hädän hetkellä apua heiltä saanut. Minulle riitti. Jatkossa olen itsekäs. 

4 - Vuosikausien kiusaamishelvetti (koulussa, liittyy osaan 2). Se jos mikä saa ihmisen psyykeen muuttumaan peruuttamattomasti sellaiseen tilaan, jossa et luota enää kehenkään etkä muutenkaan halua hirveästi olla enää ihmisten kanssa tekemisissä.  Minun lapselleni samanlainen tulevaisuus ja kokemukset? Juu ei kiitos.

5 - Sukulaisten supersikiäminen. Tämä. Tietyllä tavalla surettaa katsoa tuota jatkuvaa kakaroiden maailmaan puskemista. Ja sitä ainaista utelua että "Koska sinulle tulee?" tai "Mielestäni sinussa on jotain vikaa. Jokaisella on lapsi tai pari". Tädillänikin on 11 lastenlasta eikä sukumme todellakaan ole lestadiolaisia.

6 - Viimeiseinä mutta ei niin painavana syynä elämän helppous. Ei tarvitse olla huolehtimassa sitä sun tätä sekä viemässä Eino Petteriä junnujen jääkiekkoharjoituksiin taikka Aino Liisaa balettitunneille. Oma vapaus tehdä mitä huvittaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koen ihan aidosti olevani liian älykäs hankkimaan lapsia. Näen niin helposti sellaisen normaalin jargonin ja sosiaalisen paineen lävitse, etten ole kuullut ainuttakaan aidosti vakuuttavaa syytä, joka puoltaisi vanhemmuutta. Ymmärrän kyllä, että muun elämänsisällön puutteessa ihminen kyllä helposti päätyy valitsemaan sen vakiovaihtoehdon, jota kulttuurimme ja yhteiskuntamme vahvimmin tukee.

Erikoinen kommentti, ottaen huomioon että lisääntyminen on ainut eliön tarkoitus olla ylipäätään olemassa. Lisääntyminen ei missään tapauksessa ole kulttuurin tai yhteiskunnan tuote, lisääntymättömyys on. Evoluution perusteellahan älykkäiden tulisi lisääntyä eniten. Kiinnostaisi tietää että mikä on sinun älykäs perustelusi sille että et jakaisi hyviä geenejäsi tulevaisuuteen?

Tämä kommentti pohjaa ajatukselle, että ihminen on vain yksi eläin muiden eläinten joukossa. Monen muun mielestä ihminen on muutakin kuin viettiensä ja biologiansa hallitsema olento, ja että nimenomaan tämä kyky filosofiseen pohdintaan ja arvovalintoihin on se, mikä erottaa ihmisen vaikkapa koirasta.

Onni pitää löytää oman pään sisältä eikä sysätä sitä lapsille, tässä syy

Vierailija kirjoitti:

Kyllä minä perheenäitinä voin myös tehdä mitä haluan ja teenkin. Olen matkustellut, harrastanut ja jopa pelannut sitä pleikkaa yms. Ei ole tarvinnut luopua YHTÄÄN MISTÄÄN. Lapsia hankin itsekkäistä syistä. Niin juuri. Halusin lapsia koska se on tietyllä tavalla arvostettua, lapsista saa onnellisuutta ja saa vanhuudessa hoivaajia. Kuvottaa tämä vastakkainasettelu, että perheelliset joutuvat luopumaan asioista ja elämään pallo jalassa lopun ikäänsä. Paljon suurempaa luopumista on nykyään se että luopuu niistä lapsista.

T. 3 xäiti

Näin minun pian eläkkeelle jäävä 63v työkaverikin kuvitteli :D Mollasi pitkään meitä lapsettomia, ja sanoi että kun hänellä on lapsia niin ne lapsensa huolehtivat hänestä sitten kun on vanha.

Miten kävikään?

Toinen lapsista muutti Australiaan ja toinen USAan. Molemmat tapasivat siellä kumppanit ja perustivat perheet, ja heillä on siellä hyvät työt. Käyvät tapaamassa äitiään ehkä noin kerran kahdessa tai kolmessa vuodessa muutaman päivän ajan, ja tuo työkaveri ei halua lentää noin pitkiä matkoja lapsiaan tapaamaan koska pelkää saavansa veritulpan. Lapsillaan ei aikomustakaan palata Suomeen, joten kuka hänet nyt sitten hoitaa vanhana? Tuohon tekisi mieli sanoa hänelle että karma is a bitch, mutta niin ilkeäksi en rupea vaikka meitä mollasi ja väheksyi aikansa.

Niinkuin tuossa alussa joku jo totesi, on lapsena olemisesta niin huonot kokemukset ettei halua kenenkään joutua kokemaan samaa. Lisäksi haluan pysäyttää sukupolvesta toiseen jatkuneen masennuksen. Tiedän etten olisi hyvä äiti, en edes pidä lapsista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koen ihan aidosti olevani liian älykäs hankkimaan lapsia. Näen niin helposti sellaisen normaalin jargonin ja sosiaalisen paineen lävitse, etten ole kuullut ainuttakaan aidosti vakuuttavaa syytä, joka puoltaisi vanhemmuutta. Ymmärrän kyllä, että muun elämänsisällön puutteessa ihminen kyllä helposti päätyy valitsemaan sen vakiovaihtoehdon, jota kulttuurimme ja yhteiskuntamme vahvimmin tukee.

Erikoinen kommentti, ottaen huomioon että lisääntyminen on ainut eliön tarkoitus olla ylipäätään olemassa. Lisääntyminen ei missään tapauksessa ole kulttuurin tai yhteiskunnan tuote, lisääntymättömyys on. Evoluution perusteellahan älykkäiden tulisi lisääntyä eniten. Kiinnostaisi tietää että mikä on sinun älykäs perustelusi sille että et jakaisi hyviä geenejäsi tulevaisuuteen?

Tämä kommentti pohjaa ajatukselle, että ihminen on vain yksi eläin muiden eläinten joukossa. Monen muun mielestä ihminen on muutakin kuin viettiensä ja biologiansa hallitsema olento, ja että nimenomaan tämä kyky filosofiseen pohdintaan ja arvovalintoihin on se, mikä erottaa ihmisen vaikkapa koirasta.

Miksi ihminen ei olisi eläin muiden joukossa? Tiede ei juuri todista seikkoja joilla olisimme juurikaan erilaisia muihin eläimiin nähden. Se, että kykenemme ajattelemaan ja viestimään ajatuksiamme on suurin eromme muihin eläimiin, mutta pelkästään se ei poista sitä faktaa että evoluutio ja biologia ohjaavat suurilta osin toimintaamme. Evoluutio myös määrittää lajin selviytymisen. Eikö olekin tältä kannalta järkevää että älykkään yksilön tulisi lisääntyä?

Vierailija kirjoitti:

Netin orjia velat! Säälittävää. Ette tule koskaan olemaan mitään.

Minä johdan keskisuurta yritystä, vieläpä naisena.

Minulle ei riittäisi se että olisin "vain" jonkun tai joidenkin äiti. Haluan tehdä jotain merkittävämpää.

Tiedän että minut nostettiin muiden hakijoiden joukosta tälle jalustalle, koska minulla ei ole lapsia ja olin tehnyt selväksi ettei sellaisia suunnitelmia ole. Meidän yrityksessä kun on saatu tarpeeksi siitä kun kaikki edelliset vastuuhenkilöt olivat koko ajan poissa sairaiden lasten takia.

Tekisin varmasti itsarin jos mun sisällä olisi joku sikiö = LOINEN.

Yäk! :-o

En inhoa lapsissa niiden avuttomuutta vaan  niiden tyhmyyttä. Inhimillinen narsismi ja valheellisuus esiintyy lapsissa ilmialastomana, kunnes ne oppivat sosiaalisen pelin säännöt, valehtelemaan vakuuttavammin ja peittämään oman narsisiminsa paremmin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koen ihan aidosti olevani liian älykäs hankkimaan lapsia. Näen niin helposti sellaisen normaalin jargonin ja sosiaalisen paineen lävitse, etten ole kuullut ainuttakaan aidosti vakuuttavaa syytä, joka puoltaisi vanhemmuutta. Ymmärrän kyllä, että muun elämänsisällön puutteessa ihminen kyllä helposti päätyy valitsemaan sen vakiovaihtoehdon, jota kulttuurimme ja yhteiskuntamme vahvimmin tukee.

Erikoinen kommentti, ottaen huomioon että lisääntyminen on ainut eliön tarkoitus olla ylipäätään olemassa. Lisääntyminen ei missään tapauksessa ole kulttuurin tai yhteiskunnan tuote, lisääntymättömyys on. Evoluution perusteellahan älykkäiden tulisi lisääntyä eniten. Kiinnostaisi tietää että mikä on sinun älykäs perustelusi sille että et jakaisi hyviä geenejäsi tulevaisuuteen?

Tämä kommentti pohjaa ajatukselle, että ihminen on vain yksi eläin muiden eläinten joukossa. Monen muun mielestä ihminen on muutakin kuin viettiensä ja biologiansa hallitsema olento, ja että nimenomaan tämä kyky filosofiseen pohdintaan ja arvovalintoihin on se, mikä erottaa ihmisen vaikkapa koirasta.

Miksi ihminen ei olisi eläin muiden joukossa? Tiede ei juuri todista seikkoja joilla olisimme juurikaan erilaisia muihin eläimiin nähden. Se, että kykenemme ajattelemaan ja viestimään ajatuksiamme on suurin eromme muihin eläimiin, mutta pelkästään se ei poista sitä faktaa että evoluutio ja biologia ohjaavat suurilta osin toimintaamme. Evoluutio myös määrittää lajin selviytymisen. Eikö olekin tältä kannalta järkevää että älykkään yksilön tulisi lisääntyä?

Jatkan - ei, mielestäni henkilön joka ei halua lapsia ei pidä lisääntyä. Minulle on aivan sama haluaako joku muu lapsia vai ei - se on nykypäivänä ihmisen oma valinta. Minusta on kuitenkin aivan absurdia perustella lapsettomuutta sanomalla "olen liian älykäs siihen", koska lisääntyminen on evoluution peruspilari ja älykkään tulisi evoluution kannalta lisääntyä. Tässä on valtava ristiriita.

Vierailija kirjoitti:

Minkälainen ihminen inhoaa lapsia? Siis ymmärrän jos joku ei itse halua sellaisia hankkia, tai ne ei sovi kuvioon. Enkä usko että kaikille tulee vauvakuumetta tai pakottavaa tarvetta saada lasta, mutta että inhoaa? Se on minusta outoa, ja kannattaisi kyllä vähän miettiä mistä se johtuu. Täällä vauva-palstalla on tosi paljon lapsi-vihaa, ja oikeastaan Suomessa ylipäänsä, ja minusta se on tosi surullista. Lapsi-vihaa tai -inhoa ei tarvisi yhtään lisätä, vaan päinvastoin ajattelutapaa pitäisi jotenkin muuttaa. Lasten takia.

Et ilmeisesti pahemmin matkustele? Mene Ranskaan ja vaikka ensimmäisenä Pariisiin. Siellä näet lapsiin kohdistunutta, vähintäänkin mielenkiintoista tunnetta jota ei Suomessa katukuvassa näe, eli jos pentusi pitää meteliä julkisella paikalla niin joku toinen perheenisä tai perheenäiti saa kouluttaa eli läpsäistä lastasi niin että hiljenee. Lapsettomat eivät tätä toisten lapsille tee.

Tule sitten puhumaan olemattomasta suomalaisesta lapsivihasta.

Suomi on lastenpalvontamaa, Ranskassa lapsilla ei ole asiaa moniin ravintoihin, kahviloihin, liikkeisiin ym. Ovissa on usein lastenkieltologot. Tätä on alkanut näkyä myös Briteissä ja Jenkeissä.

Suomessa kaikesta tehdään viimeisen päälle lapsiystävällisiä. Miettikää millainen kohu täällä syntyisi jos ravintolat laittaisi tuollaisia lastenkieltokylttejä oviin kuten ulkomailla?

Vierailija kirjoitti:

velajohtaja kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Netin orjia velat! Säälittävää. Ette tule koskaan olemaan mitään.

Minä johdan keskisuurta yritystä, vieläpä naisena.

Minulle ei riittäisi se että olisin "vain" jonkun tai joidenkin äiti. Haluan tehdä jotain merkittävämpää.

Tiedän että minut nostettiin muiden hakijoiden joukosta tälle jalustalle, koska minulla ei ole lapsia ja olin tehnyt selväksi ettei sellaisia suunnitelmia ole. Meidän yrityksessä kun on saatu tarpeeksi siitä kun kaikki edelliset vastuuhenkilöt olivat koko ajan poissa sairaiden lasten takia.

Vau! Olet vain työläinen. Et muuta. Ikinä.

Ja sä olet pelkkä sossumamma, joten otan osaa. Laita se siideripullo pois kourasta ja mene välillä katsomaan sitä Äpäriinaa että mitä se huutaa siellä pahvilaatikossaan.

Mitä merkittävää saavutusta sellaisessa on loppujen lopuksi että on murjonut muutaman kilon kokoisen kirkuvan kinkun kohdustaan?

En tykkää niistä erityisemmin jo au pair vuotenani huomasin ettei minusta ole ottamaan vastuuta toisen elämästä 18 vuodeksi (ja tottakai sen jälkeenkin). Haluan elää omaa elämääni, laittaa säästöni maailman matkustamiseen ja tehdä hyvää niille joilla asiat ei ole niin hyvin