Onnellisessa vakaassa parisuhteessa olevat: missä ja miten tapasitte kumppaninne?

Häissä :)

Nyt ollaan oltu yhdessä 15 vuotta.

Opiskelujen parissa. Tunnettiin toisemme noin 2 vuotta ennen kuin ihastuttiin ja alettiin seurustelemaan. Nyt ollaankin oltu noin 7 vuotta onnellisesti yhdessä.

Aikamoinen ylläri löytää eilen illalla kyhätty keskustelu suosituimmista. Mutta mukavaahan näitä on lukea :) Onnea kaikille toisensa löytäneille pareille!

-ap

Vierailija kirjoitti:

Kavereiden kautta, mitenpä muutenkaan.

Omituinen loppulisäys, onhan niitä tapoja vaikka miten monta muutakin!

Teekkarisaunalla (itse en ollut teekkari, mies oli).

Netissä, ihan deittipalstalla. Mies pisti viestiä ja olin heti ihan myyty, erottui kyllä erittäin positiivisella ja ihanalla tavalla kaikista niistä muista viesteistä. :) Vajaat pari kuukautta ensin ihan vaan viestiteltiin, kun oli niin hitsisti välimatkaa. Sitten lopulta tavattiin livenä ja siitä se sitten lähti oikeastaan ihan heti. Ei tarvinnut kahdesti miettiä.

Lukiossa. Vähitellen tutustuen jne. Kohta 25 vuotta takana. Ja toivottavasti edessä ♡

Kristillisessä seurakunnassa 30 v sitten - olimme ensin vain ystäviä, mutta sitten siellä srk:n kokouksessa Jumalan mahtavassa läsnäolossa suhteemme syveni rakkaudeksi.

Kaverin kautta 2012 mutta ei heti syttynyt rakkaus, vasta 2013 tunteet kohtasi ja tässä sitä nyt ollaan :) kesällä tulee 4v yhdessäoloa.

Kotibileissä alettiin pussailla sohvalla ja siitä on aikaa 48v:DDDDD

Yläasteella päädyttiin samalle luokalle ja siitä se lähti:)

Suomi 24 Treffeillä

Tyylikkäästi huoltoaseman kaupasssa oluthyllyllä. Nyt tulee seitsemän vuotta avoliittoa täyteen, ja tuntuu että suhde vain paranee vuosi vuodelta.

Vierailija kirjoitti:

Miksi Tinder-vastaukset saavat niin paljon alanuolia?

Onko Tinder jotenkin huonompi paikka tavata kumppani tai nolompi?

Tässä kysyttiin missä on tavattu, ei kai siitä voi muut olla erimieltä. Itse tapasin mieheni myös Tinderissä, nyt 3 vuotta yhdessä, vuosi naimisissa ja vauva tulossa.

Vai onko suhteemme nyt tuhoon tuomittu, kun osallisena oli Tinder eikä känninen baaripano?!

Ihmettelen samaa. Ei täällä noita baaarikärpäsiä kuitenkaan näytä paljon olevan hehkuttamassa onneaan.

En itse ole nettideittäjä harrastanut, mutta parempi alkaa jutella selvin päin kuin kännissä koheltaa.

t.48vuotta parisuhteessa ollut mummeli

Zetorissa baaritiskillä

No meidän ensitapaaminen oli teininä, eräänä viikonloppuna minun ja hänen kaveriporukka törmäsi koulun pihalla. Olin selvinpäin ja hän oli juonut, otti mun pyörän vitsillä ja heitti roskiin? :D en tiedä mikä hänen ideansa oli :D no toi sen sitten takaisin ja juteltiin niitä näitä. Alkoi sitten pommittaan irc-galleriassa, olin ihastunut mutta peräännyin koska en tuntenut häntä kunnolla. Melkein vuosi myöhemmin hän kummitteli vieläkin mielessä, ja pienessä hiprakassa laitoin hänelle viestiä ja tavattiin sinä iltana. Hän sanoi että olin ollut koko sen ajan hänen mielessään. Nyt takana 8 vuotta.

Kymmenen vuotta sitten kaverin luona. Ihastuin heti, samoin mies. Kaksi lasta, kolmas kasvaa masussa.

N31

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi Tinder-vastaukset saavat niin paljon alanuolia?

Onko Tinder jotenkin huonompi paikka tavata kumppani tai nolompi?

Tässä kysyttiin missä on tavattu, ei kai siitä voi muut olla erimieltä. Itse tapasin mieheni myös Tinderissä, nyt 3 vuotta yhdessä, vuosi naimisissa ja vauva tulossa.

Vai onko suhteemme nyt tuhoon tuomittu, kun osallisena oli Tinder eikä känninen baaripano?!

Ihmettelen samaa. Ei täällä noita baaarikärpäsiä kuitenkaan näytä paljon olevan hehkuttamassa onneaan.

En itse ole nettideittäjä harrastanut, mutta parempi alkaa jutella selvin päin kuin kännissä koheltaa.

t.48vuotta parisuhteessa ollut mummeli

Itse keski-ikäisenä eronneena löysin netistä nykyisen mieheni. Kapakoihin ei mieli tehnyt, lapset, työ ja muu rumba piti harrastukset vähäisenä. Illalla kerkesi kirjoittelemaan, siinä löytyi sitten kiinnostava mies jonka kanssa sovittiin treffit. Ei kaikki nettideittisysteemit ole yhtä ulkonäkökeskeisiä kuin Tinder, itsellänikään ei ollut edes kuvaa profiilissa vaikka ihan kamerankestävä näöltäni olenkin.

Yhteisen ystävän kautta. Menin hakemaan Ystävääni työpaikaltaan ja jäin juttelemaan häntä odotellessa mukavan miehen kanssa aulassa-juteltiin pitkään ja se oli ihastusta ensisilmäyksellä: tosin en tiennyt silloin vielä että ko mukava mies oli firman toimitusjohtaja ja Ystäväni pomo :D Tämä selvisi kun kerroin Ystävälleni Tästä mukavasta miehestä joka oli pyytänyt lounaalle ja jonka kanssa Olin luvannut samalla viikolla mennä lounaalle.

Suhde eteni salamavauhtia ja 2 v ensitapaamisesta olimme naimisissa. Olimme molemmat reilu 30 v kun tapasimme ja molemmilla oli takana suhteita joten osasimme alusta asti arvostaa sitä mitä meillä oli. Nyt olemme olleet yhdessä 8 vuotta ja rakkaus vain vahvistuu. Yhteinen lapsi syntyi 3 v sitten ja Ihmettelen edelleen miten tällaista onnea voi olla. Rakastan miestäni syvästi ja hän minua :)

Mutta Ystäväni, jonka kautta alunperin mieheni tapasin, ei ottanut suhdettamme kovin hyvin. Aluksi hän koitti hyötyä siitä että hänen ystävänsä tapailee firman toimitusjohtajaa mutta tein selväksi etten puutu mihinkään heidän töitään koskeviin asioihin. Sitten Tämä ystävä alkoi puhua vihjailevaan sävyyn töissä miehestäni. Kuulemma koitti pokailla tätä ystävääni. Kun en uskonut ystävää, Tämä laittoi välit poikki minuun. Töissä oli inhottava fiilis kun Ystäväni mustamaalasi miestäni jne. Lopulta Ystäväni lähin esimies (ei mieheni) irtisanoi hänet koska hän lietsoi käytöksellään huonoa ilmapiiriä ja ilmeisesti katkeroitui minun ja mieheni suhteesta. Meni vuosia ettemme olleet tekemisissä, ja sitten tämä entinen ystävä lähestyi viestillä jossa halusi pyytää anteeksi aiemmpaa käytöstään. Myönsi että puheensa siitä että mieheni koitti vikitellä häntä töissä olivat keksittyjä ja hän tunnusti olleensa silmittömän kateellinen vain meille.

Olin ehkä pikkusieluinen mutten antanut anteeksi tälle ihmiselle ja jatkoin elämääni ilman häntä.

Venäjällä lobotomialeikkauksessa.