pääsyprosentit ruotsinkielisiin koulutuksiin

Vierailija kirjoitti:

Millä aloilla on olemassa englanninkielisiä koulutusohjelmia? Onko niitä esimerkiksi lääketieteessä tai oikeustieteessä?

Aineenopekoulutus ainakin on.

Jaksaako joku vielä vastata että jos jo yhden kk-tutkinnon suorittavana pyrin opiskelemaan niin katsotaanko minulle kuitenkin pisteitä yo-arvosanoista tms? Katsotaanko niitä yleensä ollenkaan nykyään? Ja jos, niin mitä niistä?

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ruotsinkielisiin yliopistoihin ja koulutusohjelmiin otetaan opiskelemaan pääsykoekirjallisuuden ja ruotsin kielen osaamisen perusteella. Ruotsin kielen osaaminen määritellään eri tavoin. Yksi ja yleisin näistä on ruotsinkielinen yo-tutkinto. Sellaiset hakijat, jotka eivät ole suorittaneet yo-tutkintoa ruotsiksi, joutuvat todistamaan kielitaitonsa jollakin tavalla oppiaineesta ja yliopistosta riippuen. Tämä luonnollisesti siksi, että opiskelijan voidaan olettaa suoriutuvan opinnoista ruotsin kielellä.

Jos siis osaa tarpeeksi ruotsia ja läpäisee pääsykokeen niin saa opiskelupaikan. Tähän ei virallinen äidinkieli vaikuta pätkääkään.

Katselin että ruotsin kielen osaamisen osoittamiseksi riittää tietty määrä ruotsin kielen yo-opintoja. En nyt muista mikä se oli, mutta minulla kyllä täyttyy, koska olen tehnyt ruotsista aine- ja syventävät opinnot ja gradunikin kirjoittanut ruotsiksi.

Ap

En sitä epäillytkään. Viestini oli niille suomenkielisille, jotka tähänkin ketjuun tulivat jo vinkumaan kuinka ruotsinkieliset pääsee helpommin opiskelemaan. Sinne ruotsinkieliseen opinto-ohjelmaan voi hakea kuka vaan, joka osaa ruotsia. Myös täysin suomeksi koulunsa käyneet kuten esim. minä itse. Että ihan hirveetä se pakkoruotsi ;)

kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ruotsinkielisiin yliopistoihin ja koulutusohjelmiin otetaan opiskelemaan pääsykoekirjallisuuden ja ruotsin kielen osaamisen perusteella. Ruotsin kielen osaaminen määritellään eri tavoin. Yksi ja yleisin näistä on ruotsinkielinen yo-tutkinto. Sellaiset hakijat, jotka eivät ole suorittaneet yo-tutkintoa ruotsiksi, joutuvat todistamaan kielitaitonsa jollakin tavalla oppiaineesta ja yliopistosta riippuen. Tämä luonnollisesti siksi, että opiskelijan voidaan olettaa suoriutuvan opinnoista ruotsin kielellä.

Jos siis osaa tarpeeksi ruotsia ja läpäisee pääsykokeen niin saa opiskelupaikan. Tähän ei virallinen äidinkieli vaikuta pätkääkään.

Katselin että ruotsin kielen osaamisen osoittamiseksi riittää tietty määrä ruotsin kielen yo-opintoja. En nyt muista mikä se oli, mutta minulla kyllä täyttyy, koska olen tehnyt ruotsista aine- ja syventävät opinnot ja gradunikin kirjoittanut ruotsiksi.

Ap

En sitä epäillytkään. Viestini oli niille suomenkielisille, jotka tähänkin ketjuun tulivat jo vinkumaan kuinka ruotsinkieliset pääsee helpommin opiskelemaan. Sinne ruotsinkieliseen opinto-ohjelmaan voi hakea kuka vaan, joka osaa ruotsia. Myös täysin suomeksi koulunsa käyneet kuten esim. minä itse. Että ihan hirveetä se pakkoruotsi ;)

Miksi ruotsinkielisellä pitäisi olla oikeus päästä opiskelemaan äidinkielellään alemmilla pisterajoilla kuin suomenkielisen?

Vierailija kirjoitti:

kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ruotsinkielisiin yliopistoihin ja koulutusohjelmiin otetaan opiskelemaan pääsykoekirjallisuuden ja ruotsin kielen osaamisen perusteella. Ruotsin kielen osaaminen määritellään eri tavoin. Yksi ja yleisin näistä on ruotsinkielinen yo-tutkinto. Sellaiset hakijat, jotka eivät ole suorittaneet yo-tutkintoa ruotsiksi, joutuvat todistamaan kielitaitonsa jollakin tavalla oppiaineesta ja yliopistosta riippuen. Tämä luonnollisesti siksi, että opiskelijan voidaan olettaa suoriutuvan opinnoista ruotsin kielellä.

Jos siis osaa tarpeeksi ruotsia ja läpäisee pääsykokeen niin saa opiskelupaikan. Tähän ei virallinen äidinkieli vaikuta pätkääkään.

Katselin että ruotsin kielen osaamisen osoittamiseksi riittää tietty määrä ruotsin kielen yo-opintoja. En nyt muista mikä se oli, mutta minulla kyllä täyttyy, koska olen tehnyt ruotsista aine- ja syventävät opinnot ja gradunikin kirjoittanut ruotsiksi.

Ap

En sitä epäillytkään. Viestini oli niille suomenkielisille, jotka tähänkin ketjuun tulivat jo vinkumaan kuinka ruotsinkieliset pääsee helpommin opiskelemaan. Sinne ruotsinkieliseen opinto-ohjelmaan voi hakea kuka vaan, joka osaa ruotsia. Myös täysin suomeksi koulunsa käyneet kuten esim. minä itse. Että ihan hirveetä se pakkoruotsi ;)

Miksi ruotsinkielisellä pitäisi olla oikeus päästä opiskelemaan äidinkielellään alemmilla pisterajoilla kuin suomenkielisen?

Ei yliopistossa opiskella vain äidinkielellä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ruotsinkielisiin yliopistoihin ja koulutusohjelmiin otetaan opiskelemaan pääsykoekirjallisuuden ja ruotsin kielen osaamisen perusteella. Ruotsin kielen osaaminen määritellään eri tavoin. Yksi ja yleisin näistä on ruotsinkielinen yo-tutkinto. Sellaiset hakijat, jotka eivät ole suorittaneet yo-tutkintoa ruotsiksi, joutuvat todistamaan kielitaitonsa jollakin tavalla oppiaineesta ja yliopistosta riippuen. Tämä luonnollisesti siksi, että opiskelijan voidaan olettaa suoriutuvan opinnoista ruotsin kielellä.

Jos siis osaa tarpeeksi ruotsia ja läpäisee pääsykokeen niin saa opiskelupaikan. Tähän ei virallinen äidinkieli vaikuta pätkääkään.

Katselin että ruotsin kielen osaamisen osoittamiseksi riittää tietty määrä ruotsin kielen yo-opintoja. En nyt muista mikä se oli, mutta minulla kyllä täyttyy, koska olen tehnyt ruotsista aine- ja syventävät opinnot ja gradunikin kirjoittanut ruotsiksi.

Ap

En sitä epäillytkään. Viestini oli niille suomenkielisille, jotka tähänkin ketjuun tulivat jo vinkumaan kuinka ruotsinkieliset pääsee helpommin opiskelemaan. Sinne ruotsinkieliseen opinto-ohjelmaan voi hakea kuka vaan, joka osaa ruotsia. Myös täysin suomeksi koulunsa käyneet kuten esim. minä itse. Että ihan hirveetä se pakkoruotsi ;)

Miksi ruotsinkielisellä pitäisi olla oikeus päästä opiskelemaan äidinkielellään alemmilla pisterajoilla kuin suomenkielisen?

Ei yliopistossa opiskella vain äidinkielellä.

Miksi ruotsinkielisille sitten on omat yliopistot ja kiintiöt? Mikä järkeä on, että esim. Helsingissä on vierekkäin täysin erilliset organisaatiot suomenkieliselle ja ruotsinkieliselle kauppakorkeakoululle? Onko pienellä maalla varaa tällaiseen kahtiajakoon? Miksi ei voi olla yksi kauppakorkeakoulu, jossa järjestettäisiin luentoja tarpeen mukaan suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ruotsinkielisiin yliopistoihin ja koulutusohjelmiin otetaan opiskelemaan pääsykoekirjallisuuden ja ruotsin kielen osaamisen perusteella. Ruotsin kielen osaaminen määritellään eri tavoin. Yksi ja yleisin näistä on ruotsinkielinen yo-tutkinto. Sellaiset hakijat, jotka eivät ole suorittaneet yo-tutkintoa ruotsiksi, joutuvat todistamaan kielitaitonsa jollakin tavalla oppiaineesta ja yliopistosta riippuen. Tämä luonnollisesti siksi, että opiskelijan voidaan olettaa suoriutuvan opinnoista ruotsin kielellä.

Jos siis osaa tarpeeksi ruotsia ja läpäisee pääsykokeen niin saa opiskelupaikan. Tähän ei virallinen äidinkieli vaikuta pätkääkään.

Katselin että ruotsin kielen osaamisen osoittamiseksi riittää tietty määrä ruotsin kielen yo-opintoja. En nyt muista mikä se oli, mutta minulla kyllä täyttyy, koska olen tehnyt ruotsista aine- ja syventävät opinnot ja gradunikin kirjoittanut ruotsiksi.

Ap

En sitä epäillytkään. Viestini oli niille suomenkielisille, jotka tähänkin ketjuun tulivat jo vinkumaan kuinka ruotsinkieliset pääsee helpommin opiskelemaan. Sinne ruotsinkieliseen opinto-ohjelmaan voi hakea kuka vaan, joka osaa ruotsia. Myös täysin suomeksi koulunsa käyneet kuten esim. minä itse. Että ihan hirveetä se pakkoruotsi ;)

Miksi ruotsinkielisellä pitäisi olla oikeus päästä opiskelemaan äidinkielellään alemmilla pisterajoilla kuin suomenkielisen?

Ei yliopistossa opiskella vain äidinkielellä.

Miksi ruotsinkielisille sitten on omat yliopistot ja kiintiöt? Mikä järkeä on, että esim. Helsingissä on vierekkäin täysin erilliset organisaatiot suomenkieliselle ja ruotsinkieliselle kauppakorkeakoululle? Onko pienellä maalla varaa tällaiseen kahtiajakoon? Miksi ei voi olla yksi kauppakorkeakoulu, jossa järjestettäisiin luentoja tarpeen mukaan suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi?

Koska Suomen viralliset kielet on suomi ja ruotsi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ruotsinkielisiin yliopistoihin ja koulutusohjelmiin otetaan opiskelemaan pääsykoekirjallisuuden ja ruotsin kielen osaamisen perusteella. Ruotsin kielen osaaminen määritellään eri tavoin. Yksi ja yleisin näistä on ruotsinkielinen yo-tutkinto. Sellaiset hakijat, jotka eivät ole suorittaneet yo-tutkintoa ruotsiksi, joutuvat todistamaan kielitaitonsa jollakin tavalla oppiaineesta ja yliopistosta riippuen. Tämä luonnollisesti siksi, että opiskelijan voidaan olettaa suoriutuvan opinnoista ruotsin kielellä.

Jos siis osaa tarpeeksi ruotsia ja läpäisee pääsykokeen niin saa opiskelupaikan. Tähän ei virallinen äidinkieli vaikuta pätkääkään.

Katselin että ruotsin kielen osaamisen osoittamiseksi riittää tietty määrä ruotsin kielen yo-opintoja. En nyt muista mikä se oli, mutta minulla kyllä täyttyy, koska olen tehnyt ruotsista aine- ja syventävät opinnot ja gradunikin kirjoittanut ruotsiksi.

Ap

En sitä epäillytkään. Viestini oli niille suomenkielisille, jotka tähänkin ketjuun tulivat jo vinkumaan kuinka ruotsinkieliset pääsee helpommin opiskelemaan. Sinne ruotsinkieliseen opinto-ohjelmaan voi hakea kuka vaan, joka osaa ruotsia. Myös täysin suomeksi koulunsa käyneet kuten esim. minä itse. Että ihan hirveetä se pakkoruotsi ;)

Miksi ruotsinkielisellä pitäisi olla oikeus päästä opiskelemaan äidinkielellään alemmilla pisterajoilla kuin suomenkielisen?

Ei yliopistossa opiskella vain äidinkielellä.

Miksi ruotsinkielisille sitten on omat yliopistot ja kiintiöt? Mikä järkeä on, että esim. Helsingissä on vierekkäin täysin erilliset organisaatiot suomenkieliselle ja ruotsinkieliselle kauppakorkeakoululle? Onko pienellä maalla varaa tällaiseen kahtiajakoon? Miksi ei voi olla yksi kauppakorkeakoulu, jossa järjestettäisiin luentoja tarpeen mukaan suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi?

Koska Suomen viralliset kielet on suomi ja ruotsi.

Ei tuo vastannut kysymykseen mitenkään. Miksi ei voisi olla yksi kauppakorkeakoulu? Onhan Helsingin yliopistokin "yksi", jossa on sekä suomenkielistä että ruotsinkielistä opetusta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ruotsinkielisiin yliopistoihin ja koulutusohjelmiin otetaan opiskelemaan pääsykoekirjallisuuden ja ruotsin kielen osaamisen perusteella. Ruotsin kielen osaaminen määritellään eri tavoin. Yksi ja yleisin näistä on ruotsinkielinen yo-tutkinto. Sellaiset hakijat, jotka eivät ole suorittaneet yo-tutkintoa ruotsiksi, joutuvat todistamaan kielitaitonsa jollakin tavalla oppiaineesta ja yliopistosta riippuen. Tämä luonnollisesti siksi, että opiskelijan voidaan olettaa suoriutuvan opinnoista ruotsin kielellä.

Jos siis osaa tarpeeksi ruotsia ja läpäisee pääsykokeen niin saa opiskelupaikan. Tähän ei virallinen äidinkieli vaikuta pätkääkään.

Katselin että ruotsin kielen osaamisen osoittamiseksi riittää tietty määrä ruotsin kielen yo-opintoja. En nyt muista mikä se oli, mutta minulla kyllä täyttyy, koska olen tehnyt ruotsista aine- ja syventävät opinnot ja gradunikin kirjoittanut ruotsiksi.

Ap

En sitä epäillytkään. Viestini oli niille suomenkielisille, jotka tähänkin ketjuun tulivat jo vinkumaan kuinka ruotsinkieliset pääsee helpommin opiskelemaan. Sinne ruotsinkieliseen opinto-ohjelmaan voi hakea kuka vaan, joka osaa ruotsia. Myös täysin suomeksi koulunsa käyneet kuten esim. minä itse. Että ihan hirveetä se pakkoruotsi ;)

Miksi ruotsinkielisellä pitäisi olla oikeus päästä opiskelemaan äidinkielellään alemmilla pisterajoilla kuin suomenkielisen?

Ei yliopistossa opiskella vain äidinkielellä.

Miksi ruotsinkielisille sitten on omat yliopistot ja kiintiöt? Mikä järkeä on, että esim. Helsingissä on vierekkäin täysin erilliset organisaatiot suomenkieliselle ja ruotsinkieliselle kauppakorkeakoululle? Onko pienellä maalla varaa tällaiseen kahtiajakoon? Miksi ei voi olla yksi kauppakorkeakoulu, jossa järjestettäisiin luentoja tarpeen mukaan suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi?

Koska Suomen viralliset kielet on suomi ja ruotsi.

Ei tuo vastannut kysymykseen mitenkään. Miksi ei voisi olla yksi kauppakorkeakoulu? Onhan Helsingin yliopistokin "yksi", jossa on sekä suomenkielistä että ruotsinkielistä opetusta.

Sä sekoitat niin monta asiaa et en jaksa ruveta sulle jokaista niistä aukomaan.

Mut miten esim. koulutukseen panostaminen on Suomelle huono juttu?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ruotsinkielisiin yliopistoihin ja koulutusohjelmiin otetaan opiskelemaan pääsykoekirjallisuuden ja ruotsin kielen osaamisen perusteella. Ruotsin kielen osaaminen määritellään eri tavoin. Yksi ja yleisin näistä on ruotsinkielinen yo-tutkinto. Sellaiset hakijat, jotka eivät ole suorittaneet yo-tutkintoa ruotsiksi, joutuvat todistamaan kielitaitonsa jollakin tavalla oppiaineesta ja yliopistosta riippuen. Tämä luonnollisesti siksi, että opiskelijan voidaan olettaa suoriutuvan opinnoista ruotsin kielellä.

Jos siis osaa tarpeeksi ruotsia ja läpäisee pääsykokeen niin saa opiskelupaikan. Tähän ei virallinen äidinkieli vaikuta pätkääkään.

Katselin että ruotsin kielen osaamisen osoittamiseksi riittää tietty määrä ruotsin kielen yo-opintoja. En nyt muista mikä se oli, mutta minulla kyllä täyttyy, koska olen tehnyt ruotsista aine- ja syventävät opinnot ja gradunikin kirjoittanut ruotsiksi.

Ap

En sitä epäillytkään. Viestini oli niille suomenkielisille, jotka tähänkin ketjuun tulivat jo vinkumaan kuinka ruotsinkieliset pääsee helpommin opiskelemaan. Sinne ruotsinkieliseen opinto-ohjelmaan voi hakea kuka vaan, joka osaa ruotsia. Myös täysin suomeksi koulunsa käyneet kuten esim. minä itse. Että ihan hirveetä se pakkoruotsi ;)

Miksi ruotsinkielisellä pitäisi olla oikeus päästä opiskelemaan äidinkielellään alemmilla pisterajoilla kuin suomenkielisen?

Ei yliopistossa opiskella vain äidinkielellä.

Miksi ruotsinkielisille sitten on omat yliopistot ja kiintiöt? Mikä järkeä on, että esim. Helsingissä on vierekkäin täysin erilliset organisaatiot suomenkieliselle ja ruotsinkieliselle kauppakorkeakoululle? Onko pienellä maalla varaa tällaiseen kahtiajakoon? Miksi ei voi olla yksi kauppakorkeakoulu, jossa järjestettäisiin luentoja tarpeen mukaan suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi?

Koska Suomen viralliset kielet on suomi ja ruotsi.

Ei tuo vastannut kysymykseen mitenkään. Miksi ei voisi olla yksi kauppakorkeakoulu? Onhan Helsingin yliopistokin "yksi", jossa on sekä suomenkielistä että ruotsinkielistä opetusta.

Sä sekoitat niin monta asiaa et en jaksa ruveta sulle jokaista niistä aukomaan.

Mut miten esim. koulutukseen panostaminen on Suomelle huono juttu?

Huono juttu on se, että kun tyhmempi ruotsinkielinen vie äidinkielensä avulla opiskelupaikan fiksumman suomenkielisen edestä, ei hyviin virkoihin ja työpaikkoihin maan asioita hoitamaan ja päättämään päädykään paras aines, vaan siellä on usein parhaimmin sijasta kiintiöruotsinkielinen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ruotsinkielisiin yliopistoihin ja koulutusohjelmiin otetaan opiskelemaan pääsykoekirjallisuuden ja ruotsin kielen osaamisen perusteella. Ruotsin kielen osaaminen määritellään eri tavoin. Yksi ja yleisin näistä on ruotsinkielinen yo-tutkinto. Sellaiset hakijat, jotka eivät ole suorittaneet yo-tutkintoa ruotsiksi, joutuvat todistamaan kielitaitonsa jollakin tavalla oppiaineesta ja yliopistosta riippuen. Tämä luonnollisesti siksi, että opiskelijan voidaan olettaa suoriutuvan opinnoista ruotsin kielellä.

Jos siis osaa tarpeeksi ruotsia ja läpäisee pääsykokeen niin saa opiskelupaikan. Tähän ei virallinen äidinkieli vaikuta pätkääkään.

Katselin että ruotsin kielen osaamisen osoittamiseksi riittää tietty määrä ruotsin kielen yo-opintoja. En nyt muista mikä se oli, mutta minulla kyllä täyttyy, koska olen tehnyt ruotsista aine- ja syventävät opinnot ja gradunikin kirjoittanut ruotsiksi.

Ap

En sitä epäillytkään. Viestini oli niille suomenkielisille, jotka tähänkin ketjuun tulivat jo vinkumaan kuinka ruotsinkieliset pääsee helpommin opiskelemaan. Sinne ruotsinkieliseen opinto-ohjelmaan voi hakea kuka vaan, joka osaa ruotsia. Myös täysin suomeksi koulunsa käyneet kuten esim. minä itse. Että ihan hirveetä se pakkoruotsi ;)

Miksi ruotsinkielisellä pitäisi olla oikeus päästä opiskelemaan äidinkielellään alemmilla pisterajoilla kuin suomenkielisen?

Ei yliopistossa opiskella vain äidinkielellä.

Miksi ruotsinkielisille sitten on omat yliopistot ja kiintiöt? Mikä järkeä on, että esim. Helsingissä on vierekkäin täysin erilliset organisaatiot suomenkieliselle ja ruotsinkieliselle kauppakorkeakoululle? Onko pienellä maalla varaa tällaiseen kahtiajakoon? Miksi ei voi olla yksi kauppakorkeakoulu, jossa järjestettäisiin luentoja tarpeen mukaan suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi?

Koska Suomen viralliset kielet on suomi ja ruotsi.

Ei tuo vastannut kysymykseen mitenkään. Miksi ei voisi olla yksi kauppakorkeakoulu? Onhan Helsingin yliopistokin "yksi", jossa on sekä suomenkielistä että ruotsinkielistä opetusta.

Sä sekoitat niin monta asiaa et en jaksa ruveta sulle jokaista niistä aukomaan.

Mut miten esim. koulutukseen panostaminen on Suomelle huono juttu?

Jos koulutukseen panostaminen tehtäisiin kustannustehokkaammin, mm. turhia päällekkäisyyksiä poistamalla, niin samalla panostuksella saataisiin nostettua koulutuksen tasoa enemmän.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ruotsinkielisiin yliopistoihin ja koulutusohjelmiin otetaan opiskelemaan pääsykoekirjallisuuden ja ruotsin kielen osaamisen perusteella. Ruotsin kielen osaaminen määritellään eri tavoin. Yksi ja yleisin näistä on ruotsinkielinen yo-tutkinto. Sellaiset hakijat, jotka eivät ole suorittaneet yo-tutkintoa ruotsiksi, joutuvat todistamaan kielitaitonsa jollakin tavalla oppiaineesta ja yliopistosta riippuen. Tämä luonnollisesti siksi, että opiskelijan voidaan olettaa suoriutuvan opinnoista ruotsin kielellä.

Jos siis osaa tarpeeksi ruotsia ja läpäisee pääsykokeen niin saa opiskelupaikan. Tähän ei virallinen äidinkieli vaikuta pätkääkään.

Katselin että ruotsin kielen osaamisen osoittamiseksi riittää tietty määrä ruotsin kielen yo-opintoja. En nyt muista mikä se oli, mutta minulla kyllä täyttyy, koska olen tehnyt ruotsista aine- ja syventävät opinnot ja gradunikin kirjoittanut ruotsiksi.

Ap

En sitä epäillytkään. Viestini oli niille suomenkielisille, jotka tähänkin ketjuun tulivat jo vinkumaan kuinka ruotsinkieliset pääsee helpommin opiskelemaan. Sinne ruotsinkieliseen opinto-ohjelmaan voi hakea kuka vaan, joka osaa ruotsia. Myös täysin suomeksi koulunsa käyneet kuten esim. minä itse. Että ihan hirveetä se pakkoruotsi ;)

Miksi ruotsinkielisellä pitäisi olla oikeus päästä opiskelemaan äidinkielellään alemmilla pisterajoilla kuin suomenkielisen?

Ei yliopistossa opiskella vain äidinkielellä.

Miksi ruotsinkielisille sitten on omat yliopistot ja kiintiöt? Mikä järkeä on, että esim. Helsingissä on vierekkäin täysin erilliset organisaatiot suomenkieliselle ja ruotsinkieliselle kauppakorkeakoululle? Onko pienellä maalla varaa tällaiseen kahtiajakoon? Miksi ei voi olla yksi kauppakorkeakoulu, jossa järjestettäisiin luentoja tarpeen mukaan suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi?

Koska Suomen viralliset kielet on suomi ja ruotsi.

Ei tuo vastannut kysymykseen mitenkään. Miksi ei voisi olla yksi kauppakorkeakoulu? Onhan Helsingin yliopistokin "yksi", jossa on sekä suomenkielistä että ruotsinkielistä opetusta.

Sä sekoitat niin monta asiaa et en jaksa ruveta sulle jokaista niistä aukomaan.

Mut miten esim. koulutukseen panostaminen on Suomelle huono juttu?

Jos koulutukseen panostaminen tehtäisiin kustannustehokkaammin, mm. turhia päällekkäisyyksiä poistamalla, niin samalla panostuksella saataisiin nostettua koulutuksen tasoa enemmän.

Niinpä. Paljonko siihenkin kuluu turhaan rahaa, että pyöritetään erillisissä organisaatioissa esim. Åbo akademia ja Turun yliopistoa sekä Helsingissä suomenkielistä ja ruotsinkielistä kauppakorkeakoulua.

Kun kaksikielisyys on kuulemma niin suuri rikkaus, niin miksi se ei konkretisoidu? Miksi pitää olla erilliset yksikieliset instituutiot?

Menkää hei muualle jankkaamaan noista ruotsinkielisten etuoikeuksista.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Menkää hei muualle jankkaamaan noista ruotsinkielisten etuoikeuksista.

Ap

??? Itsehän niistä rupesit kyselemään. Alemmat pisterajat on yksi etuoikeus muiden joukossa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Menkää hei muualle jankkaamaan noista ruotsinkielisten etuoikeuksista.

Ap

??? Itsehän niistä rupesit kyselemään. Alemmat pisterajat on yksi etuoikeus muiden joukossa.

No en minä kysynyt sitä että alat vääntämään taas tätä virttä. Kysyin ihan faktoja. Kuka vaan voi Suomessa sitäpaitsi opiskella sen ruotsin, tiedän vaikka kuinka paljon ihmisiä, jotka on opiskelleet ruotsiksi. Hanke illa esimerkiksi.

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ruotsinkielisiin yliopistoihin ja koulutusohjelmiin otetaan opiskelemaan pääsykoekirjallisuuden ja ruotsin kielen osaamisen perusteella. Ruotsin kielen osaaminen määritellään eri tavoin. Yksi ja yleisin näistä on ruotsinkielinen yo-tutkinto. Sellaiset hakijat, jotka eivät ole suorittaneet yo-tutkintoa ruotsiksi, joutuvat todistamaan kielitaitonsa jollakin tavalla oppiaineesta ja yliopistosta riippuen. Tämä luonnollisesti siksi, että opiskelijan voidaan olettaa suoriutuvan opinnoista ruotsin kielellä.

Jos siis osaa tarpeeksi ruotsia ja läpäisee pääsykokeen niin saa opiskelupaikan. Tähän ei virallinen äidinkieli vaikuta pätkääkään.

Katselin että ruotsin kielen osaamisen osoittamiseksi riittää tietty määrä ruotsin kielen yo-opintoja. En nyt muista mikä se oli, mutta minulla kyllä täyttyy, koska olen tehnyt ruotsista aine- ja syventävät opinnot ja gradunikin kirjoittanut ruotsiksi.

Ap

En sitä epäillytkään. Viestini oli niille suomenkielisille, jotka tähänkin ketjuun tulivat jo vinkumaan kuinka ruotsinkieliset pääsee helpommin opiskelemaan. Sinne ruotsinkieliseen opinto-ohjelmaan voi hakea kuka vaan, joka osaa ruotsia. Myös täysin suomeksi koulunsa käyneet kuten esim. minä itse. Että ihan hirveetä se pakkoruotsi ;)

Miksi ruotsinkielisellä pitäisi olla oikeus päästä opiskelemaan äidinkielellään alemmilla pisterajoilla kuin suomenkielisen?

Ei yliopistossa opiskella vain äidinkielellä.

Miksi ruotsinkielisille sitten on omat yliopistot ja kiintiöt? Mikä järkeä on, että esim. Helsingissä on vierekkäin täysin erilliset organisaatiot suomenkieliselle ja ruotsinkieliselle kauppakorkeakoululle? Onko pienellä maalla varaa tällaiseen kahtiajakoon? Miksi ei voi olla yksi kauppakorkeakoulu, jossa järjestettäisiin luentoja tarpeen mukaan suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi?

Minä vastaan: ei mitään järkeä. Ei ole varaa, nämäkin rahat tarvittaisiin koulutuksen substanssin kehittämiseen. Ei ole mitään muuta syytä kuin ikiaikaisten valtasuhteiden säilyttäminen. Ruotsinkielisten pitää olla yliedustettuina statusalojen korkeakouluissa, jotta päästään nousemaan yliedustettuina taloudelliseen ja poliittiseen eliittiin, ja päästään varmistamaan että seuraavakin sukupolvi on edelleen etuoikeutetussa asemassa huippuopiskelupaikkoja, -virkoja ja -työpaikkoja jaettaessa.

Vierailija kirjoitti:

Menkää hei muualle jankkaamaan noista ruotsinkielisten etuoikeuksista.

Ap

Kielipolitiikka liittyy oleellisesti aiheeseen, etkä sinä ole aloituksen rustaamisesta huolimatta mikään keskustelupoliisi joka päättää mitä tässä ketjussa saa kirjoittaa ja mitä ei.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ruotsinkielisiin yliopistoihin ja koulutusohjelmiin otetaan opiskelemaan pääsykoekirjallisuuden ja ruotsin kielen osaamisen perusteella. Ruotsin kielen osaaminen määritellään eri tavoin. Yksi ja yleisin näistä on ruotsinkielinen yo-tutkinto. Sellaiset hakijat, jotka eivät ole suorittaneet yo-tutkintoa ruotsiksi, joutuvat todistamaan kielitaitonsa jollakin tavalla oppiaineesta ja yliopistosta riippuen. Tämä luonnollisesti siksi, että opiskelijan voidaan olettaa suoriutuvan opinnoista ruotsin kielellä.

Jos siis osaa tarpeeksi ruotsia ja läpäisee pääsykokeen niin saa opiskelupaikan. Tähän ei virallinen äidinkieli vaikuta pätkääkään.

Katselin että ruotsin kielen osaamisen osoittamiseksi riittää tietty määrä ruotsin kielen yo-opintoja. En nyt muista mikä se oli, mutta minulla kyllä täyttyy, koska olen tehnyt ruotsista aine- ja syventävät opinnot ja gradunikin kirjoittanut ruotsiksi.

Ap

En sitä epäillytkään. Viestini oli niille suomenkielisille, jotka tähänkin ketjuun tulivat jo vinkumaan kuinka ruotsinkieliset pääsee helpommin opiskelemaan. Sinne ruotsinkieliseen opinto-ohjelmaan voi hakea kuka vaan, joka osaa ruotsia. Myös täysin suomeksi koulunsa käyneet kuten esim. minä itse. Että ihan hirveetä se pakkoruotsi ;)

Miksi ruotsinkielisellä pitäisi olla oikeus päästä opiskelemaan äidinkielellään alemmilla pisterajoilla kuin suomenkielisen?

Ei yliopistossa opiskella vain äidinkielellä.

Miksi ruotsinkielisille sitten on omat yliopistot ja kiintiöt? Mikä järkeä on, että esim. Helsingissä on vierekkäin täysin erilliset organisaatiot suomenkieliselle ja ruotsinkieliselle kauppakorkeakoululle? Onko pienellä maalla varaa tällaiseen kahtiajakoon? Miksi ei voi olla yksi kauppakorkeakoulu, jossa järjestettäisiin luentoja tarpeen mukaan suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi?

Koska Suomen viralliset kielet on suomi ja ruotsi.

Ei tuo vastannut kysymykseen mitenkään. Miksi ei voisi olla yksi kauppakorkeakoulu? Onhan Helsingin yliopistokin "yksi", jossa on sekä suomenkielistä että ruotsinkielistä opetusta.

Sä sekoitat niin monta asiaa et en jaksa ruveta sulle jokaista niistä aukomaan.

Mut miten esim. koulutukseen panostaminen on Suomelle huono juttu?

Jos koulutukseen panostaminen tehtäisiin kustannustehokkaammin, mm. turhia päällekkäisyyksiä poistamalla, niin samalla panostuksella saataisiin nostettua koulutuksen tasoa enemmän.

Niinpä. Paljonko siihenkin kuluu turhaan rahaa, että pyöritetään erillisissä organisaatioissa esim. Åbo akademia ja Turun yliopistoa sekä Helsingissä suomenkielistä ja ruotsinkielistä kauppakorkeakoulua.

Kun kaksikielisyys on kuulemma niin suuri rikkaus, niin miksi se ei konkretisoidu? Miksi pitää olla erilliset yksikieliset instituutiot?

Niinpä. Mutta aina sama virsi ruotsinkielisten suusta joka keskustelussa, että kaikki koulutus on arvokasta. No teoriassa ehkä, mutta kun yhteiskunnan varat on rajalliset ja opiskelijoiden omaksumiskapasiteetti on rajallinen, niin kaikki koulutus ei todellakaan ole yhtä arvokasta. Sellainen koulutus, joka lisää työmarkkinoilla tarvittavaa osaamista kustannustehokkaasti on arvokkaampaa, kuin sellainen koulutus joka vaatii suhteettoman suuren taloudellisen panostuksen asiaan jonka merkitys työllistymisessä on vähäisempi. Silloin kun rahaa on rajallisesti pitää karsia jälkimmäisestä ja panostaa ensimmäiseen. Esim. tässä tapauksessa tulee purkaa tuplajärjestelmä ja panostaa säästyvät rahat niiden kauppatieteiden opetuksen parantamiseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Menkää hei muualle jankkaamaan noista ruotsinkielisten etuoikeuksista.

Ap

Kielipolitiikka liittyy oleellisesti aiheeseen, etkä sinä ole aloituksen rustaamisesta huolimatta mikään keskustelupoliisi joka päättää mitä tässä ketjussa saa kirjoittaa ja mitä ei.

No olisi kiva että tänne joku vastaisi siihen mitä minä kysyn, nyt tää hukkuu taas tähän jankkaamiseen... aloittakaa oma ketju.

Vierailija kirjoitti:

Riippuu alasta.

Ja ei sinne vaan mennä. Kielitaito todistettava ensin.

Ei kielitaito tarvitse mitenkään todistaa. Jos läpäisee pääsykokeen yli pisterajojen, niin pääsee sisälle.