pääsyprosentit ruotsinkielisiin koulutuksiin

Yliopistojen sivuilta näkee sisäänpääsyprosentit.

Vierailija kirjoitti:

Åbo Akademiin varmaan pääsisi helpommalla kuin Helsingin ruotsinkieliseen? Toki jos on perhe, voi olla vaikeaa hakea sinne.

Niin ja piti vielä lisätä että tuolla voi muistaakseni opiskella vain kandiksi asti, että sitte voisi hakea maisteria tekemään helsinkiin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole ikinä ymmärtänyt, miksi ruotsinkielisille pitää olla alemmat pisterajat. Ei joku "tarvitaan ruotsin kielen taitoisi niitä ja näitä" riitä perusteluksi, koska kaikki pakotetaan joka tapauksessa opiskelemaan pakkoruotsia ja virkamiespakkoruotsia.

Ei ole alempia pisterajoja vaan vähemmän hakijoita ja huonommat pyrkijät -> alin pisteraja alempi.

No totta kai ne rajat tulee alemmaksi, kun paikkoja on suhteessa enemmän ruotsinkielisille kuin suomenkielisille ja kun vielä tämän lisäksi ruotsinkielisten ÄO on tutkitusti alempi kuin suomenkielisillä.

No sitähän mä just sanoinkin.

Mut ei se ole niin, että ruotsinkielinen hakija pääsee sisään samasta kokeesta 8 pisteellä suomenkieliseltä vaaditun kymmenen sijaan vain siksi, että ruotsinkielisen kieli on ruotsi ja ruotsinkielisellä olisi opiskelupaikkaan jokin suurempi oikeus vain äidinkielensä perusteella. Vaan se hakijamäärä ja sen laatu ratkaisee ja lopputulos on sama.

Höh, onhan se tosiallisesti suomenkielisiin kohdustuvaa syrjintää, kun järjestelmä aiheuttaa sen, että ruotsinkieliset pisterajat muodostuvat alemmiksi, vaikka niitä pisterajoja ei suoraan päätetääkään etukäteen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suosittelen pientä ja helppopääsyistä yliopistoa, jos laki oikeasti on sinulle se juttu. Tietenkin on mahdollista, että pääset Helsingin yliopistoon opiskelemaan ruotsiksi, mutta tämä on epätodennäköistä. Jos tosiaan haluat opiskella lakia, mutta epäilet sisäänpääsyäsi, sinun kannattaa tehdä seuraavasti

1. Hae opiskelemaan pienelle paikkakunnalle, jonne on helppo päästä.

2. Opiskele kandidaatintutkinto siellä niin hyvin arvosanoin kuin ikinä pystyt. Kaikki vaiva tähän. Tämä on työläin vaihe -sisäänpääsy on se helpoin. Sinun pitää pystyä kilpailemaan maisteripaikasta, koska et pystynyt kilpailemaan opiskelupaikasta.

3. Hae maisteriohjelmaan haluamaasi yliopistoon. Pääset, jos arvosanasi riittävät.

4. Hae joka vuosi siirtohaussa halauamaasi yliopistoon, aina kun sellainen järjestetään. Pääset, jos arvosanasi riittävät.

Näin minä teen.

Kiitos hyvästä vastauksestasi.

Minulla on perhe, joten liikkumavarani on sitten senmukainen. Toki varmaan etänä pystyy tekemään jonkin verran. Turun yliopistokin kävisi sijaintinsa puolesta, koska meidän mökiltä on sinne vain tunti, joten voisin opiskella myös sieltä käsin jonkin verran.

Ap

Sitten asia on toki monimutkaisempi. En tiedä, miten paljon näissä joustetaan, mutta nykyään on valtavasti erilaisia tehtäviä, ryhmätöitä, retkiä ja seminaariesityksiä. Kahdessa jälkimmäisessä on ehdoton läsnäolopakko. Varmasti tämä on myös alasta riippuvaista. Etsipäs joku keskustelupalsta, jossa on alaa opiskevia eri puolella suomea. He osaavat kertoa, miten juuri sinun alallasi homma toimii ja mihin on pakko osallistua ihan olemalla läsnä, mihin ei.

On kyllä varmasti liian suuri riski mennä perheellisenä pikkuyliopistoon luottaen, ettei läsnäoloa vaadita. Olet ehkä oikeassa siinä, että ruotsinkielinen linja jossain, mihin kykenet muuttamaan, on sopivin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Åbo Akademiin varmaan pääsisi helpommalla kuin Helsingin ruotsinkieliseen? Toki jos on perhe, voi olla vaikeaa hakea sinne.

Niin ja piti vielä lisätä että tuolla voi muistaakseni opiskella vain kandiksi asti, että sitte voisi hakea maisteria tekemään helsinkiin.

Meidän kakkosasunto on lähellä Turkua joten se ei ole poissuljettu vaihtoehto,

Ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suosittelen pientä ja helppopääsyistä yliopistoa, jos laki oikeasti on sinulle se juttu. Tietenkin on mahdollista, että pääset Helsingin yliopistoon opiskelemaan ruotsiksi, mutta tämä on epätodennäköistä. Jos tosiaan haluat opiskella lakia, mutta epäilet sisäänpääsyäsi, sinun kannattaa tehdä seuraavasti

1. Hae opiskelemaan pienelle paikkakunnalle, jonne on helppo päästä.

2. Opiskele kandidaatintutkinto siellä niin hyvin arvosanoin kuin ikinä pystyt. Kaikki vaiva tähän. Tämä on työläin vaihe -sisäänpääsy on se helpoin. Sinun pitää pystyä kilpailemaan maisteripaikasta, koska et pystynyt kilpailemaan opiskelupaikasta.

3. Hae maisteriohjelmaan haluamaasi yliopistoon. Pääset, jos arvosanasi riittävät.

4. Hae joka vuosi siirtohaussa halauamaasi yliopistoon, aina kun sellainen järjestetään. Pääset, jos arvosanasi riittävät.

Näin minä teen.

Ruotsinkieliselle riittää haluamaansa paikkaan se, että puhuu ruotsia ja löytää oppilaitoksen oven.

Suomenkielinen joutuu kikkailemaan.

Toiset ovat tasa-arvoisempia kuin toiset.

Onkohan tämä oikeasti näin vai onko se myytti. Ruotsinkieliset, tulkaahan kertomaan, pääsittekö liian helpolla sisään. Täällä ei kyllä varmaan kauheasti ruotsinkielisiä pyöri, ei ainakaan täysin ruotsinkielisiä.

"Yliopistojen ovet aukeavat helpommin ruotsinkielisille

Ruotsinkieliset nuoret pääsevät helpommin opiskelemaan yliopistoihin ja korkeakouluihin kuin suomenkieliset nuoret. Ruotsinkielisten kiintiöillä ja helpotuksilla turvataan ruotsinkielisten palveluita. Tulevaisuudessakaan koulutusmahdollisuudet eivät ainakaan heikkene, kun ruotsinkielisten lääkärien, juristien ja opettajien koulutusta ollaan lisäämässä."

http://yle.fi/uutiset/3-5432237

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suosittelen pientä ja helppopääsyistä yliopistoa, jos laki oikeasti on sinulle se juttu. Tietenkin on mahdollista, että pääset Helsingin yliopistoon opiskelemaan ruotsiksi, mutta tämä on epätodennäköistä. Jos tosiaan haluat opiskella lakia, mutta epäilet sisäänpääsyäsi, sinun kannattaa tehdä seuraavasti

1. Hae opiskelemaan pienelle paikkakunnalle, jonne on helppo päästä.

2. Opiskele kandidaatintutkinto siellä niin hyvin arvosanoin kuin ikinä pystyt. Kaikki vaiva tähän. Tämä on työläin vaihe -sisäänpääsy on se helpoin. Sinun pitää pystyä kilpailemaan maisteripaikasta, koska et pystynyt kilpailemaan opiskelupaikasta.

3. Hae maisteriohjelmaan haluamaasi yliopistoon. Pääset, jos arvosanasi riittävät.

4. Hae joka vuosi siirtohaussa halauamaasi yliopistoon, aina kun sellainen järjestetään. Pääset, jos arvosanasi riittävät.

Näin minä teen.

Ruotsinkieliselle riittää haluamaansa paikkaan se, että puhuu ruotsia ja löytää oppilaitoksen oven.

Suomenkielinen joutuu kikkailemaan.

Toiset ovat tasa-arvoisempia kuin toiset.

Onkohan tämä oikeasti näin vai onko se myytti. Ruotsinkieliset, tulkaahan kertomaan, pääsittekö liian helpolla sisään. Täällä ei kyllä varmaan kauheasti ruotsinkielisiä pyöri, ei ainakaan täysin ruotsinkielisiä.

"Yliopistojen ovet aukeavat helpommin ruotsinkielisille

Ruotsinkieliset nuoret pääsevät helpommin opiskelemaan yliopistoihin ja korkeakouluihin kuin suomenkieliset nuoret. Ruotsinkielisten kiintiöillä ja helpotuksilla turvataan ruotsinkielisten palveluita. Tulevaisuudessakaan koulutusmahdollisuudet eivät ainakaan heikkene, kun ruotsinkielisten lääkärien, juristien ja opettajien koulutusta ollaan lisäämässä."

Minkä hel*etin takia samaa perustetta sitten käytetään perustelemaan suomenkielisten pakkoruotsia ??!?!??!!?!?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suosittelen pientä ja helppopääsyistä yliopistoa, jos laki oikeasti on sinulle se juttu. Tietenkin on mahdollista, että pääset Helsingin yliopistoon opiskelemaan ruotsiksi, mutta tämä on epätodennäköistä. Jos tosiaan haluat opiskella lakia, mutta epäilet sisäänpääsyäsi, sinun kannattaa tehdä seuraavasti

1. Hae opiskelemaan pienelle paikkakunnalle, jonne on helppo päästä.

2. Opiskele kandidaatintutkinto siellä niin hyvin arvosanoin kuin ikinä pystyt. Kaikki vaiva tähän. Tämä on työläin vaihe -sisäänpääsy on se helpoin. Sinun pitää pystyä kilpailemaan maisteripaikasta, koska et pystynyt kilpailemaan opiskelupaikasta.

3. Hae maisteriohjelmaan haluamaasi yliopistoon. Pääset, jos arvosanasi riittävät.

4. Hae joka vuosi siirtohaussa halauamaasi yliopistoon, aina kun sellainen järjestetään. Pääset, jos arvosanasi riittävät.

Näin minä teen.

Kiitos hyvästä vastauksestasi.

Minulla on perhe, joten liikkumavarani on sitten senmukainen. Toki varmaan etänä pystyy tekemään jonkin verran. Turun yliopistokin kävisi sijaintinsa puolesta, koska meidän mökiltä on sinne vain tunti, joten voisin opiskella myös sieltä käsin jonkin verran.

Ap

Turun yliopisto ja Åbo akademi ei ole sama asia.

Ruotsinkielisiin koulutuksiin pääsee PALJON helpommin kuin suomenkielisiin! Ruotsinkielisiin koulutuksiin on alhaiset pisterajat ja vähän hakijoita muutenkin. Aika harvat suomenkieliset jaksaa hakeutua ruotsinkielisiin kouluihin, ei ole kielitaitoa ja siellä on muutenkin vaan ne suomenruotsalaiset piirit.

Sen sijaan englanninkielisille linjoille hakee varmasti myös suomenkielisiä, sinne on myös helpompi päästä. Haku englanninkielisiin kouluihin on muistaakseni erikseen, oliskohan tammikuussa? suosittelen!

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suosittelen pientä ja helppopääsyistä yliopistoa, jos laki oikeasti on sinulle se juttu. Tietenkin on mahdollista, että pääset Helsingin yliopistoon opiskelemaan ruotsiksi, mutta tämä on epätodennäköistä. Jos tosiaan haluat opiskella lakia, mutta epäilet sisäänpääsyäsi, sinun kannattaa tehdä seuraavasti

1. Hae opiskelemaan pienelle paikkakunnalle, jonne on helppo päästä.

2. Opiskele kandidaatintutkinto siellä niin hyvin arvosanoin kuin ikinä pystyt. Kaikki vaiva tähän. Tämä on työläin vaihe -sisäänpääsy on se helpoin. Sinun pitää pystyä kilpailemaan maisteripaikasta, koska et pystynyt kilpailemaan opiskelupaikasta.

3. Hae maisteriohjelmaan haluamaasi yliopistoon. Pääset, jos arvosanasi riittävät.

4. Hae joka vuosi siirtohaussa halauamaasi yliopistoon, aina kun sellainen järjestetään. Pääset, jos arvosanasi riittävät.

Näin minä teen.

Kiitos hyvästä vastauksestasi.

Minulla on perhe, joten liikkumavarani on sitten senmukainen. Toki varmaan etänä pystyy tekemään jonkin verran. Turun yliopistokin kävisi sijaintinsa puolesta, koska meidän mökiltä on sinne vain tunti, joten voisin opiskella myös sieltä käsin jonkin verran.

Ap

Turun yliopisto ja Åbo akademi ei ole sama asia.

Tiedän...

Mutta minä voin opiskella suomeksi tai ruotsiksi. Turku kaikkinensa käy sijaintinsa puolesta.

Ruotsinkielisiin ja englanninkielisiin linjoihin pääsee parhaiten. Toki kannattaa yrittää ihan suomenkielisiin :)

Minulla on kaksikielinen suku ja olen suorittanut ruotsin kielestä opinnot syventäviin asti ja työskentelen suomenruotsalaisessa firmassa...

Eli mitään ongelmaa ei tuota se itse kieli tai suomenruotsalaisuus. Sen sijaan se että olen opiskellut aikoja sitten ja ihan pudonnut nykysysteemeistä on isompi haaste.😂

Huomasin että ÅA:han on 70 prosentin ensikertalaiskiintiö, opiskelijoita otetaan vuodessa 22.

Ap

Tunnen ainoastaan yhden ihmisen joka on mennyt yliopistoon ammattikoulupohjalta. Ja se meni -yllätys yllätys- Åbo Akademiin! Haki myös Turun yliopistoon mutta ei tietenkään päässyt.

Åbo Akademissa sisäänpääsyprosentti 44%, Helsingin yliopistossa jotain 17%...

Eikun ÅA:han ap! Oletko ensikertalainen?

Vierailija kirjoitti:

Eikun ÅA:han ap! Oletko ensikertalainen?

En. Minulla siis on jo yksi maisteritutkinto.

Ap

Suomessa ei ole sellaista "pikkuyliopistoa" johon olisi helppo päästä lukemaan oikeustiedettä.

Helpoin on päästä Vaasaan (ruotsin kielinen opetus), seuraavaksi helpoin on päästä Helsinkiin. Pienin sisäänotto-% oli yllättäen Lapin yliopistossa. Täällä tilastoa vuodelta 2015:

https://www.studentum.fi/Oikeustieteellisen_paeaesykoe__d6280.html

Ruotsinkielisiin yliopistoihin ja koulutusohjelmiin otetaan opiskelemaan pääsykoekirjallisuuden ja ruotsin kielen osaamisen perusteella. Ruotsin kielen osaaminen määritellään eri tavoin. Yksi ja yleisin näistä on ruotsinkielinen yo-tutkinto. Sellaiset hakijat, jotka eivät ole suorittaneet yo-tutkintoa ruotsiksi, joutuvat todistamaan kielitaitonsa jollakin tavalla oppiaineesta ja yliopistosta riippuen. Tämä luonnollisesti siksi, että opiskelijan voidaan olettaa suoriutuvan opinnoista ruotsin kielellä.

Jos siis osaa tarpeeksi ruotsia ja läpäisee pääsykokeen niin saa opiskelupaikan. Tähän ei virallinen äidinkieli vaikuta pätkääkään.

Millä aloilla on olemassa englanninkielisiä koulutusohjelmia? Onko niitä esimerkiksi lääketieteessä tai oikeustieteessä?

Vierailija kirjoitti:

Ruotsinkielisiin yliopistoihin ja koulutusohjelmiin otetaan opiskelemaan pääsykoekirjallisuuden ja ruotsin kielen osaamisen perusteella. Ruotsin kielen osaaminen määritellään eri tavoin. Yksi ja yleisin näistä on ruotsinkielinen yo-tutkinto. Sellaiset hakijat, jotka eivät ole suorittaneet yo-tutkintoa ruotsiksi, joutuvat todistamaan kielitaitonsa jollakin tavalla oppiaineesta ja yliopistosta riippuen. Tämä luonnollisesti siksi, että opiskelijan voidaan olettaa suoriutuvan opinnoista ruotsin kielellä.

Jos siis osaa tarpeeksi ruotsia ja läpäisee pääsykokeen niin saa opiskelupaikan. Tähän ei virallinen äidinkieli vaikuta pätkääkään.

Katselin että ruotsin kielen osaamisen osoittamiseksi riittää tietty määrä ruotsin kielen yo-opintoja. En nyt muista mikä se oli, mutta minulla kyllä täyttyy, koska olen tehnyt ruotsista aine- ja syventävät opinnot ja gradunikin kirjoittanut ruotsiksi.

Ap